1996

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Haapavesi ja Viitasaari muuttuivat kaupungeiksi. Pyhäsalmen kaupungin nimi palautettiin Pyhäjärveksi.
5. tammikuuta – Hamasin Yahya Ayyash kuoli Israelin asennettua pommin hänen kännykkäänsä.
7. tammikuuta – Raju lumimyrsky iski itäiseen USA:han, yli sata ihmistä menehtyi.
12. tammikuuta – Kauhavan käräjäoikeus tuomitsi "kettutytöt" Kirsi Kultalahden, Mia Sallin ja Minna Salosen ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja lähes 800 000 markan korvauksiin. Naiset olivat päästäneet satoja sinikettuja häkeistään kahdella pohjanmaalaisella turkistarhalla keväällä 1995.
14. tammikuuta – Jorge Sampaio valittiin Portugalin presidentiksi.
18. tammikuuta – Postipankki ilmoitti karsivansa konttoriverkostoaan rajusti. Vuoteen 1998 mennessä oli tarkoitus lakkauttaa yli 400 konttoria.
20. tammikuuta – Jasser Arafat valittiin vaaleilla palestiinalaishallinnon presidentiksi.
22. tammikuuta – Andreas Papandreou, Kreikan pääministeri, erosi terveyssyistä. Costas Simitis muodosti uuden hallituksen.
27. tammikuuta – Eversti Ibrahim Bare Mainassara syrjäytti Nigerin ensimmäisen demokraattisesti valitun presidentin Mahamane Ousmanen sotilasvallakaappauksessa.
29. tammikuuta – Presidentti Jacques Chirac ilmoitti Ranskan ydinkokeiden lopettamisesta.
30. tammikuuta – Irlannin kansallisen vapautusarmeijan johtajaksi epäilty Gino Gallagher tapettiin työttömyyskorvausjonoon.
31. tammikuuta – Räjähteillä lastattu rekka törmäsi Sri Lankan keskuspankin porttiin Colombossa surmaten ainakin 86 ihmistä ja vahingoittaen 1 400:aa.
10. helmikuuta – IBM:n Deep Blue -tietokone voitti Garri Kasparovin šakissa, Kasparov voitti kuitenkin kolme peliä ja kaksi päättyi tasan.
14. helmikuuta – Tietokone täytti 50 vuotta. Maailman ensimmäinen tietokone ENIAC oli käynnistetty vuonna 1946 Pennsylvanian yliopistossa Yhdysvalloissa.
17. helmikuuta – Kemissä avattiin maailman suurin lumilinna, jonka rakentamiseen oli käytetty yli 30 000 kuutiometriä tekolunta.
29. helmikuuta – Seitsemän henkilöä kuoli pikkubussin ja rekka-auton törmäyksessä valtatie 5:llä Mäntyharjulla. Pikkubussi oli ajautunut tuntemattomasta syystä vastaantulevien kaistalle.
1. maaliskuuta – Valtiovarainministeri Iiro Viinanen jätti politiikan ja siirtyi Pohjola-yhtiöiden pääjohtajaksi. Viinasen tilalle eduskuntaan nousi Jari Koskinen. Viinasen lähtö aiheutti kaksi ministerinvaihdosta: oikeusministeri Sauli Niinistö siirtyi valtiovarainministeriksi ja Kari Häkämies tuli uudeksi oikeusministeriksi.
1. maaliskuuta – Hartwall Areenan rakennustyöt alkoivat Helsingin Pasilassa.
11. maaliskuuta – John Howardista tuli Australian pääministeri.
13. maaliskuuta – Dunblanen verilöyly: Dunblanessa Skotlannissa 43-vuotias Thomas Hamilton käveli koulun liikuntasaliin pistoolein aseistautuneena. Hän ampui 16 4–6-vuotiasta lasta ja yhden opettajan ennen itsemurhaansa.
14. maaliskuuta – Presidentti Bill Clinton määräsi sata miljoonaa dollaria terrorismin vastaiseen toimintaan.
23. maaliskuuta – Taiwanissa pidettiin ensimmäiset suorat presidentinvaalit, Lee Teng-hui valittiin uudelleen.
26. maaliskuuta – Kansainvälinen valuuttarahasto hyväksyi 10,2 miljardin dollarin lainan Venäjälle talousuudistuksia varten.
28. maaliskuuta – Puolassa alkoi oikeudenkäynti kenraali Wojciech Jaruzelskia ja 11 muuta upseeria vastaan. Heitä syytettiin vuoden 1970 lakkojen verisestä tukahduttamisesta.

[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu

3. huhtikuuta – Theodore Kaczynski, "Unabomber", pidätettiin mökistään Montanassa.
9. huhtikuuta – televisiosarja Frendit alkoi Suomessa.
18. huhtikuuta – Qanan verilöyly: yli sata libanonilaista siviiliä sai surmansa Israelin tulitettua YK:n fidžiläisten rauhaturvaajien tukikohtaa.
21. huhtikuuta – Jokelan junaturma Tuusulassa.
24. huhtikuuta – Palestiinan vapautusjärjestö PLO poisti peruskirjastaan kohdan, jossa oli vaadittu Israelin valtion tuhoamista.
25. huhtikuuta – Hallitus myönsi toimiluvat seitsemälle uudelle ammattikorkeakoululle. Toimiluvan saivat Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla toimiva Svenska yrkeshögskolan sekä Jyväskylän, Kemi-Tornion, Mikkelin, Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulut.
3. toukokuuta – Eduskunta valitsi toiseksi varapuhemiehekseen Kerttu Törnqvistin. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa eduskuntaa johti kolme naista, kun puhemiehenä toimi Riitta Uosukainen ja ensimmäisenä varapuhemiehenä Sirkka-Liisa Anttila.
5. toukokuuta – José María Aznarista tuli Espanjan pääministeri.
11. toukokuuta – Miamissa Floridassa ValuJetin DC-9:n rahtitilassa syttyi tulipalo ja kone putosia Evergladesin suoalueelle. 110 ihmistä sai surmansa.
13. toukokuuta – Ukkonen ja tornado tappoivat 600 ihmistä Bangladeshissa.
23. toukokuuta – Ruotsalainen Göran Kropp saavuttia Mount Everestin huipun ilman happilaitteita pyöräiltyään ensin Nepaliin Ruotsista.
26. toukokuuta – Ympäristöministeri Pekka Haavisto tapasi saamelaiskäräjillä Enontekiöllä vierailleen Tiibetin hengellisen johtajan Dalai Laman. Kiina esitti tapaamisen johdosta paheksuntansa ja sanoi kyseessä olevan yritys puuttua Kiinan sisäisiin asioihin.
27. toukokuuta – Ensimmäinen Tšetšenian sota: Venäjän presidentti Boris Jeltsin tapasi kapinallisjohtajat ja neuvotteli tulitauon.
1. kesäkuuta – Boris Jeltsin valittiin toiseksi kaudeksi Venäjän presidentiksi.
8. kesäkuuta – Maan Ystävät perustettiin.
10. kesäkuuta – Pohjois-Irlannin rauhaneuvottelut alkoivat ilman Sinn Feiniä.
15. kesäkuuta – Suuri pommi räjähti Manchesterin keskustassa.
25. kesäkuuta – 19 USA:n sotilasta ja yksi paikallinen kuoli ja 372 loukkaantui Khobar-tornitalon räjäytyksessä Saudi-Arabiassa.
30. kesäkuuta – Islannin uudeksi presidentiksi valittiin Olafur Ragnar Grimsson. Hänen edeltäjänsä Vigdis Finnbogadottir oli ollut presidenttinä 16 vuotta.

[muokkaa] heinäkuu - syyskuu

8. heinäkuuta – Martina Hingis voitti Wimbledonin naisten kaksinpelin 15-vuotiaana.
8. heinäkuuta – Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sai Richard Perlen, Donald Rumsfeldin, Doug Feithin, David Wurmserin ja John Boltonin laatiman dokumentin siitä, kuinka Israel voisi rikkoa Oslon sopimuksen ja liittää Länsirannan ja Gazan pysyvästi itseensä.
9. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin puoliso Hillary Clinton saapui vierailulle Suomeen ja tapasi joukon maamme naisvaikuttajia.
17. heinäkuuta – TWA:n Boeing 747 räjähti Long Islandin rannikolla New Yorkissa, surmaten 230.
18.–21. heinäkuuta – Myrskyjen aiheuttama Saguenay-joen tulva Quebecssa oli Kanadan kalliimmiksi käyneitä luonnononnettomuuksia.
19. heinäkuuta – Presidentti Bill Clinton avasi kesäolympialaiset Atlantassa Georgiassa.
27. heinäkuuta – Pommi-isku olympialaisissa surmasi yhden ja haavoitti 111 ihmistä.
6. elokuuta – NASA kertoi ALH 84001 -meteoriitin sisältävän jälkiä alkeellisista eliöistä; meteoriitin uskottiin olleen Marsista.
27. elokuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria saapuivat kolmipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen.
28. elokuuta – Walesin prinssin ja prinsessan avioero tuli virallisesti voimaan 15 avioliittovuoden jälkeen Lontoon korkeimman oikeuden päätöksellä. Hänen kuninkaallisesta korkeudestaan Walesin prinsessasta tuli nyt Diana, Walesin prinsessa.
31. elokuuta – Irakin joukot hyökkäsivät maan pohjoisella lentokieltoalueella ja valtasivat Arbilin.
4. syyskuuta – Vallankumouksellinen kansanarmeija (FARC) hyökkäsi Kolumbiassa armeijan tukikohtaan Guaviaressa aloittaen kolmiviikkoisen sissisodan, joka vaati 130 kolumbialaisen hengen.
4. syyskuuta – Ruotsalainen sisustustavarataloketju Ikea avasi ensimmäisen Suomessa sijaitsevan myymälänsä Bembölessä Espoossa.
13. syyskuuta – Raptähti ja näyttelijä Tupac Shakur kuoli saamiinsa vammoihin.
19. syyskuuta – Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen julkisti kirjansa Liehuva liekinvarsi, joka herätti huomiota ulkomaita myöten. Syksyn aikana kirjaa painettiin 70 000 kappaletta.
27. syyskuuta – Taliban-joukot valtasivat Afganistanin pääkaupungin Kabulin ajettuaan presidentti Burhanuddin Rabbanin pakosalle. Entinen presidentti Mohammad Najibullah teloitettiin.

[muokkaa] lokakuu - joulukuu

12. lokakuuta – Suuntanumerouudistus toteutettiin Suomessa.
23. lokakuuta – O.J. Simpson joutui uudelleen oikeuteen.
24. lokakuuta – Pääministeri Paavo Lipponen ja kansanedustaja Mauri Pekkarinen ottivat yhteen eduskunnassa. Pekkarinen syytti valtiovarainministeri Arja Alhoa Suomen tavoitteiden ennenaikaisesta paljastamisesta neuvotteluissa, joissa keskusteltiin markan kytkemisestä Euroopan valuuttajärjestelmään ERM:iin. Puhemies Riitta Uosukainen joutui puuttumaan Alhoa puolustaneen Lipposen puhetapaan väittelyn aikana.
5. marraskuuta – Bill Clinton voitti Bob Dolen USA:n presidentinvaaleissa.
5. marraskuuta – Nobelin rauhanpalkinnon saaja, itätimorilainen José Ramos Horta saapui kaksipäiväiselle vierailulle Suomeen. Hän toivoi Suomen lopettavan aseiden myynnin Indonesialle, jota oli syytetty räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista. Ramos Horta tapasi ulkoministeri Tarja Halosen ja kehitysyhteistyöstä vastaavan ympäristöministeri Pekka Haaviston, mutta presidentti Martti Ahtisaari ei ottanut häntä vastaan.
7. marraskuuta – NASA lähetti matkaan Mars Global Surveyor -luotaimen.
17. marraskuuta – Tuhannet valkovenäläiset osoittivat mieltään presidentti Aleksandr Lukashenkoa vastaan, joka aikoi pidentää virkakauttaan ilman vaaleja ja laajentaa valtaoikeuksiaan tuntuvasti.
19. marraskuuta – Yhdysvallat esti veto-oikeudellaan YK:n pääsihteerin Boutros Boutros-Ghalin uudelleenvalinnan.
19. marraskuuta – Kuuban presidentti Fidel Castro teki historiallisen vierailun Vatikaaniiin, jossa hän tapasi paavi Johannes Paavali II:n. Castro esitti paaville kutsun vierailla Kuubassa.
24. marraskuuta – Valko-Venäjällä järjestettiin kansanäänestys presidentti Aleksandr Lukashenkon virkakauden jatkamisesta ilman vaaleja. Lukashenko ilmoitti saaneensa äänestyksessä murskavoiton.
5. joulukuuta – Työministeri Liisa Jaakonsaari pidätti valtakunnansovittelija Jorma Reinin virastaan. Syynä tähän oli Reinin kotona edellisenä yönä sattunut välikohtaus, jossa Reini oli tehnyt vastarintaa häntä pidättämään tulleille poliiseille.
5. joulukuuta – Jaalassa sijaitseva Verlan puuhiomo ja pahvitehdas hyväksyttiin YK:n maailmanperintöluetteloon. Teollinen toiminta Verlassa oli päättynyt vuonna 1964.
10. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi uuden läänijaon. Etelä-Suomeen perustettiin entisten kahdeksan läänin tilalle kolme uutta suurlääniä ja vanhoista lääneistä jäivät jäljelle vain Ahvenanmaa sekä Oulun ja Lapin läänit.
10. joulukuuta – Irja Rane sai kirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanistaan Naurava neitsyt.
12. joulukuuta – Uday Hussein haavoittui vakavasti murhayrityksessä.
13. joulukuuta – Ghanalaisesta Kofi Annanista tuli YK:n pääsihteeri.
23. joulukuuta – Valtakunnansovittelija Jorma Reiniä vastaan nostettiin syyte pahoinpitelystä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
26. joulukuuta – JonBenét Ramsey, kuusivuotias kauneuskuningatar, löydettiin murhattuna kotinsa kellarista Boulderissa Coloradossa. Vanhempia syytettiin, mutta surma jäi ratkaisematta. Murhamysteerin uutisointi hallitsi USA:n tiedotusvälineitä pitkään.
27. joulukuuta – Taliban valloitti Bagramin lentotukikohdan Kabulin lähestöllä.
29. joulukuuta – Guatemalan hallitus ja kapinalliset solmivat rauhasopimuksen, joka päätti 36-vuotisen sisällissodan.

[muokkaa] tuntematon päivämäärä

Helmikuu – Irakin aseohjelman johtaja ja Saddam Husseinin vävy Hussein Kamel palasi Irakiin. Muutaman päivän sisällä hänet ja hänen veljensä, isänsä, sisarensa ja sisaren lapset murhattiin.
Maaliskuu – Irak esti UNSCOM:in tarkastajien pääsyn viiteen kohteeseen. Pääsy sallittiin 17 tunnin viivytysten jälkeen.
Touko–kesäkuu – YK:n UNSCOM-asetarkastajat valvoivat Irakin biologisten aseiden tuotantolaitoksen tuhoamista Al-Hakamissa.
Syyskuu – id Software julkaisi Quake-tietokonepelin.
Syys-lokakuu – Al-Jazeera aloitti lähetyksensä Qatarista.
Joulukuu – Kahden tytön, Turussa asuneen nelivuotiaan Sabiran ja Espoossa asuneen yhdeksänvuotiaan Nadian, katoaminen herätti huomiota. Kummankin tytön isä oli algerialainen ja äiti suomalainen. Molempien vanhemmat olivat eronneet ja kumpikin tyttö asui äitinsä kanssa. Sabiran isä kertoi tammikuussa 1997 vieneensä tytön sukulaisten luo Algeriaan ja hänet tuomittiin helmikuussa kolmen vuoden vankeuteen panttivangin ottamisesta. Nadian isää ei tavoitettu, mutta hänenkin epäiltiin vieneen tyttärensä Algeriaan. Sabira palasi äitinsä luo lokakuussa 1998, mutta Nadia on yhä kateissa.