1977

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu

• 1. tammikuuta – Suomen kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Kaupunkien lukumäärä lisääntyi 21:llä ja oli nyt 84.
• 1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
  • Bromarvin kunta liitettiin osittain Hangon kaupunkiin ja osittain Tenholan kuntaan
  • Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolan kaupunkiin
  • Kajaanin mlk liitettiin Kajaanin kaupunkiin
  • Karhulan kauppala ja Kymin kunta liitettiin Kotkan kaupunkiin
  • Karjalan kunta liitettiin Mynämäen kuntaan
  • Purmon ja Ähtävän kunnat liitettiin Pietarsaaren mlk:aan
  • Snappertunan kunta ja Tammisaaren mlk liitettiin Tammisaaren kaupunkiin
  • Somerniemen kunta liitettiin Someron kuntaan
• 1. tammikuuta − Tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti uudenvuodenpuheessaan inflaatiota ja työttömyyttä Suomen pahimpina uhkina. Kekkonen nimesi alkaneen Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlavuoden teemaksi Itsenäinen Suomi − yhteinen asiamme.
• 7. tammikuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti kansanedustaja Paavo Aition Turun ja Porin läänin uudeksi maaherraksi Sylvi Siltasen siirtyessä eläkkeelle. Vuodesta 1951 lähtien yhtäjaksoisesti eduskuntaan kuuluneen Aition tilalle tuli Oili Suomi.
• 10. tammikuuta – Bo Carpelan sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon runokokoelmastaan I de mörka rummen, i de ljusa.
• 11. tammikuuta – Pankinjohtaja Päiviö Hetemäki ehdotti neljän suurimman puolueen puheenjohtajille, että eduskunta valitsisi presidentti Urho Kekkosen uudelleen virkaansa kuudeksi vuodeksi 1. maaliskuuta 1978 alkaen. Puoluejohtajat suhtautuivat ehdotukseen varovaisesti luvaten harkita sitä.
• 11. tammikuuta − Arkkitehdit Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen voittivat Helsingin uuden oopperatalon suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Scalapuikko.
• 16. tammikuuta − Suomen Punainen Risti aloitti 100-vuotisjuhlavuotensa vieton.
• 17. tammikuuta − Kahdesta murhasta kuolemaan tuomittu Gary Gilmore teloitettiin ampumalla Yhdysvalloissa Utahin osavaltiossa. Gilmoren teloitus oli ensimmäinen Yhdysvalloissa yli kymmeneen vuoteen. Huomiota oli herättänyt, että Gilmore oli vastustanut asianajajansa yrityksiä tuomion muuttamiseksi elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi. Hän oli myös yrittänyt kahdesti itsemurhaa ennen teloitustaan.
• 18. tammikuuta – Aiemmin tuntematon legioonalaistautia aiheuttava bakteeri tunnistettiin.
• 18. tammikuuta – Australian Granvillessa, lähellä Sydneytä, tapahtuneessa rautatieonnettomuudessa kuoli 83 ihmistä.
• 19. tammikuuta – Presidentti Gerald Ford armahti Iva Toguri D'Aquinon, Japanin sotapropagandaa toisessa maailmansodassa juontaneen "Tokio Rosen".
• 20. tammikuuta – Gerald Fordin seuraaja Jimmy Carter astui virkaansa Yhdysvaltain presidenttinä.
• 21. tammikuuta – Jimmy Carter armahti Vietnamin sodan kutsuntoja vältelleet.
• 21. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen kehotti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa eduskuntaa omaksumaan jämäkämmän otteen hallituksiin.
• 29. tammikuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat syytti Neuvostoliittoa Egyptin sisäisten levottomuuksien lietsomisesta.

[muokkaa] Helmikuu

• 1. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen torjui virkakautensa kaavaillun pidentämisen poikkeusmenettelyllä.
• 3. helmikuuta – Etiopian sotilashallituksen johtaja, kenraali Teferi Bante sai surmansa hallituksen istunnossa käydyssä tulitaistelussa. Everstiluutnantti Mengistu Haile Mariam vahvisti asemaansa maan johdossa.
• 7. helmikuuta – Neuvostoliiton Sojuz 24 laukaistiin matkaan.
• 8. helmikuuta – Armi Aavikko kruunattiin Miss Suomeksi.
• 11. helmikuuta – Suurin tunnettu niveljalkainen, 20,2-kiloinen hummeri, saalistettiin Nova Scotiassa.^lähde?
• 18. helmikuuta – Avaruussukkula Enterprise lähti ensilennolleen Boeing 747:n selässä.
• 21. helmikuuta – Kouluhallitus julkisti kiertokirjeen, jonka nojalla tupakointi kiellettiin kaikissa oppilaille tarkoitetuissa koulutiloissa.
• 25. helmikuuta – Tasavallan presidentti vahvisti uuden tupakkalain, joka tuli voimaan maaliskuun alusta.
• 26. helmikuuta – Brittiläisen 2000 A.D.-scifi-sarjakuvan ensimmäinen numero julkaistiin, mukana mm. "Judge Dredd".

[muokkaa] Maaliskuu

• 4. maaliskuuta – Maanjäristys Etelä- ja Itä-Euroopassa surmasi 1 500 ihmistä.^lähde?
• 5. maaliskuuta – Englantilainen Formula 1 -ajaja Tom Pryce sai surmansa Etelä-Afrikan GP:ssa Kyalamin radalla.
• 9. maaliskuuta – Aseistautuneet muslimit valtasivat kolme rakennusta Washington (DC):ssä ja ottivat 130 panttivankia. Panttivankitilanne kesti kaksi päivää.
• 10. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen suostui virallisesti ehdokkaaksi vuoden 1978 presidentinvaaleihin. Kaikkiaan seitsemän puoluetta oli pyytänyt Kekkosta ehdokkaakseen.
• 27. maaliskuuta – Teneriffan lento-onnettomuus: kaikkien aikojen tuhoisin lento-onnettomuus tapahtui Teneriffalla, kun KLM:n ja Pan Amin Boeing 747 -koneet törmäsivät toisiinsa kiitotiellä. Onnettomuudessa sai 583 ihmistä surmansa.^[1]

[muokkaa] Huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Espanjan hallitus päätti lakkauttaa kenraali Francisco Francon perustaman Kansallisen liikkeen (El Moviemento), joka oli Francon aikana ollut maan ainoa sallittu puolue. Oppositio oli vaatinut puolueen lakkauttamista.
• 4. huhtikuuta – Suomen markka devalvoitiin 5,7 %.^lähde?[2]
• 6. huhtikuuta – Tampereella allekirjoitettiin sopimus uuden lentokentän rakentamisesta Pirkkalaan.
• 6. huhtikuuta –Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen ainoa kansanedustaja Matti Asunmaa siirtyi Keskustapuolueeseen.

[muokkaa] Toukokuu

• 1. toukokuuta – Ehkä jopa 700 opiskelijaa sai surmansa Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa, kun armeija avasi tulen "hallituksen vastaisia" lentolehtisiä jakaneita nuoria kohti.
• 2. toukokuuta − Mosambikin presidentti Samora Machel saapui vierailulle Suomeen Pohjoismaihin suuntautuneen kiertomatkansa päätteeksi.
• 4. toukokuuta − Etiopian johtaja Mengistu Haile Mariam matkusti Moskovaan. Mengistu pyysi Neuvostoliitolta aseellista tukea Etiopian sisäisiä kapinaliikkeitä ja Somalian uhkaa vastaan.
• 5. toukokuuta – Pikajuna ja tavarajuna törmäsivät Kempeleen ja Oulun välisellä rataosuudella. Kaksi ihmistä kuoli ja 68 loukkaantui.
• 7. toukokuuta – Suomen Punainen Risti täytti 100 vuotta.
• 7. toukokuuta – Tohtori Ahti M. Salonen suostui Perustuslaillisen kansanpuolueen presidenttiehdokkaaksi, vaikka hän oli SDP:n jäsen.
• 7. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Lontoossa Englannissa.
• 13. toukokuuta – Espanjalainen kommunistipoliitikko Dolores Ibarruri palasi kotimaahan Neuvostoliitosta, jossa hän oli ollut maanpaossa vuodesta 1939.
• 13. toukokuuta – Kaasuturbiinikäyttöinen autolautta Finnjet aloitti neitsytmatkansa.
• 16. toukokuuta – PKP:n presidenttiehdokkaaksi suostunut Ahti M. Salonen erotettiin SDP:stä.
• 17. toukokuuta – Kansainvälinen lakimieskomissio totesi YK:lle jättämässään raportissa, että Ugandassa oli surmattu mahdollisesti jopa 100 000 ihmistä Idi Aminin kuusivuotisen valtakauden aikana. Iso-Britannia vaati Ugandan sisäisen tilan tutkimista.
• 23. toukokuuta – Ehdotus bakteerien käyttämisestä insuliinin tuotannossa julkaistiin.
• 25. toukokuuta – Kansallinen Kokoomus antoi varoituksen kansanedustaja Kullervo Rainiolle, joka oli esiintynyt PKP:n presidenttiehdokkaan Ahti M. Salosen vaalitilaisuudessa. Seuraavana päivänä Rainio ilmoitti eroavansa Kokoomuksesta.
• 28. toukokuuta – Southgatessa Kentuckyssa Beverly Hills Supper Clubin tulipalossa oli 165 kuolonuhria. Rakennus oli palanut jo aikaisemmin, vuonna 1970, eikä siellä ollut sprinkler-laitteita.^lähde?[3]

[muokkaa] Kesäkuu

• 5. kesäkuuta – Vallankaappaus Seychelleillä.
• 5. kesäkuuta – Ensimmäinen henkilökohtainen tietokone, Apple II, tuli myyntiin.
• 12. kesäkuuta – Kokoomus asettui virallisesti tukemaan presidentti Urho Kekkosta vuoden 1978 vaaleissa.
• 17. kesäkuuta – Suomen Kristillisen Liiton puoluekokouksessa syytettiin Kokoomusta ja Keskustapuoluetta uhkailusta ja kiristyksestä presidentinvaalikysymyksessä. Kristillinen liitto ilmoitti asettavansa oman ehdokkaansa, joksi se valitsi puheenjohtajansa Raino Westerholmin.
• 20. kesäkuuta – Kansallispuistokomitea esitti Suomen alueelle perustettavaksi 43 uutta kansallispuistoa ja 16 uutta luonnonpuistoa.
• 27. kesäkuuta – Djibouti itsenäistyi.

[muokkaa] Heinäkuu

• 4. heinäkuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi Helsingin Sanomien poliittiselle pilapiirtäjälle Kari Suomalaiselle professorin arvonimen.
• 5. heinäkuuta − Pakistanin presidentti Zulfikar Ali Bhutto syrjäytettiin kenraali Muhammad Zia ul-Haqin johtamassa verettömässä vallankaappauksessa. Ainakin 350 ihmistä oli kuollut maaliskuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeisissä Bhutton kannattajien ja vastustajien yhteenotoissa.
• 10. heinäkuuta – Suomessa koettiin ensimmäinen lentokonekaappaus, kun kahden henkilön kaappaama neuvostoliittolainen Aeroflotin matkustajakone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle. Väsytystaktiikan ansiosta kaappausdraama päättyi rauhallisesti kaksi päivää myöhemmin. Viranomaisten vaiteliaisuus tapauksen aikana herätti arvostelua.^lähde?[4]
• 13. heinäkuuta – New Yorkissa 25 tunnin sähkökatko johti ryöstelyyn ja levottomuuksiin.
• 14. heinäkuuta – Ruotsin kuningatar Silvia synnytti 3250 gramman painoisen ja 50 cm:n pituisen tyttären, joka sai kasteessa nimet Victoria Ingrid Alice Desiree. Isä, kuningas Kaarle XVI Kustaa, oli mukana synnytyksessä.
• 22. heinäkuuta – Kiinan johtaja Deng Xiaoping palasi valtaan kun "Neljän kopla" erotettiin puolueesta.
• 25. heinäkuuta – Jugoslavian diplomaattilähteet kertoivat, että Albania oli karkottanut kiinalaiset asiantuntijat ja kutsunut kotiin Kiinassa olleet albanialaiset opiskelijat. Tätä pidettiin vastavetona "Neljän koplan" syrjäyttämiselle.
• 28. heinäkuuta − Espanja anoi Euroopan talousyhteisön EEC:n jäsenyyttä.

[muokkaa] Elokuu

• 1. elokuuta – Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa siirtyivät viimeisinä Suomen kuntina peruskoulujärjestelmään. Muutamat entisistä oppikouluista muuttuivat väliaikaisiksi ns. korvaaviksi kouluiksi.
• 7. elokuuta – Suomen maaseudun puolueen puheenjohtaja Veikko Vennamo suostui puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1978 vaaleissa. SMP oli aiemmin tiedustellut ehdokkaakseen Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajaa Max Jakobsonia ja Uudenmaan läänin maaherraa Kaarlo Pitsinkiä, jotka olivat kieltäytyneet.
• 9. elokuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS varoitti Etelä-Afrikan valmistelevan ydinkoetta.
• 12. elokuuta − Rakennustyöläisten Liitto julisti Kostamuksen työmaan hakusaartoon, kunnes työmaan muonitus annettaisiin yksinomaan suomalaisen Kainuun Osuusliikkeen hoidettavaksi.
• 14. elokuuta – SKYP valitsi puoluekokouksessaan Kiteellä professori Eino Haikalan uudelle kaudelle puheenjohtajaksi ja samalla puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1978 vaaleissa.
• 16. elokuuta – Elvis Presley kuoli Memphisissä Tennesseessä.
• 17. elokuuta – Neuvostoliittolainen jäänmurtaja "Arktika" saavutti ensimmäisenä laivana Pohjoisnavan.
• 20. elokuuta – Voyager 2 -luotain laukaistiin matkaan Yhdysvalloissa.
• 22. elokuuta – Kiinan puoluejohtaja Hua Guofeng vaati Yhdysvaltoja katkaisemaan kaikki suhteensa Taiwaniin ulkoministeri Cyrus Vancen vieraillessa Pekingissä.
• 26. elokuuta − Kokoomuksesta eronnut kansanedustaja Kullervo Rainio ilmoitti liittyneensä Perustuslailliseen Kansanpuolueeseen.

[muokkaa] Syyskuu

• 5. syyskuuta – Voyager 1 lähetettiin matkaan viivytysten jälkeen.
• 7. syyskuuta – Yhdysvallat ja Panama sopivat Panaman kanavan siirtymisestä Panamalle 1900-luvun lopussa.
• 7. syyskuuta – Kova myrsky riehui Suomen eteläosassa.
• 9. syyskuuta – Ugandan diktaattori Idi Amin teloitutti julkisesti 13 poliittista vastustajaansa maan pääkaupungissa Kampalassa.
• 11. syyskuuta – Isorokkoa tavattiin viimeisen kerran maailmassa Somaliassa.
• 11. syyskuuta – Kansainväliset tarkkailijat arvioivat Etiopian ja Somalian kiistan Ogadenin alueesta olevan kehittymässä kohti avointa sotaa. Somalia havitteli itselleen Etiopian kaakkoisosassa sijainnutta Ogadenin aluetta, jolla asui pääasiassa somaleja, ja pyrki käyttämään hyväkseen Etiopian sekavaa sisäistä tilaa.
• 12. syyskuuta – Apartheid: Steve Biko kuoli Etelä-Afrikassa poliisien huostassa saaminsa vammoihin.
• 20. syyskuuta − Posti- ja lennätinhallituksen pääjohtajaksi nimitetty Pekka Tarjanne erosi eduskunnasta sen jälkeen, kun presidentti Urho Kekkonen oli lähettänyt hänelle asiaa koskevan kirjeen. Uudeksi kansanedustajaksi tuli agronomi Kyllikki Stenros.
• 21. syyskuuta – Ydinaseiden rajoitussopimus solmittiin estämään ydinaseiden leviämistä. 15 maata allekirjoitti sopimuksen, mukana yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
• 21. syyskuuta – Saloran pääjohtaja Jouko Nordell tunnusti poliisikuulusteluissa yhtiön myyneen TV-vastaanottimia pimeille markkinoille miljoonien markkojen arvosta vuosina 1970−1975.
• 25. syyskuuta – Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen^{lähde tarkemmin?[5]} kirjoitti presidentti Urho Kekkosen olevan "vaaraksi Suomelle". Lehti totesi pääkirjoituksessaan, että "Suomessa kyyristellään" ja että "keskustelu tukahtuu, kun suomalaiset kumartavat Tamminiemen suuntaan". Expressenin kirjoitukselle oli antanut pontta Kekkosen asema seitsemän puolueen yhteisenä presidenttiehdokkaana ja se herätti muutamia päiviä kestäneen keskustelun demokratian tilasta Suomessa.
• 28. syyskuuta – Porsche 928 esiteltiin messuilla Genevessä.

[muokkaa] Lokakuu

• 1. lokakuuta – Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sanoivat yhteisessä julkilausumassaan, että palestiinalaisten tuli saada osallistua Lähi-idän rauhankonferenssiin Genevessä Sveitsissä. Israel kieltäytyi kuitenkin edelleen tunnustamasta Palestiinan vapautusjärjestöä PLO:ta neuvottelujen osapuoleksi.
• 5. lokakuuta − Useat talouselämän järjestöt ilmoittivat ryhtyvänsä tukemaan vakavista talousvaikeuksista kärsineen sanomalehti Uuden Suomen julkaisemista.
• 7. lokakuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi maalle uuden, järjestyksessä neljännen perustuslain, joka korvasi vuodesta 1936 voimassa olleen ns. Stalinin perustuslain. Uudessa laissa oli vanhaan verrattuna kuitenkin vain vähän muutoksia. Puoluejohtaja Leonid Brežnevistä tuli maan presidentti ja ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan hän sai muodollisesti laajemmat valtaoikeudet kuin Josif Stalinilla oli aikanaan ollut.
• 13. lokakuuta – Neljä palestiinalaista kaappasi Somaliaan matkanneen Lufthansan koneen ja vaati 11 Punaisen armeijakunnan jäsenen vapauttamista.
• 16. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen käynnisti vaalikampanjansa. Hämeenlinnassa pitämässään puheessa Kekkonen torjui syytökset, joiden mukaan hän olisi heikentänyt suomalaista parlamentarismia.
• 17. lokakuuta − Prahassa alkoi suljettu oikeudenkäynti neljää Tšekkoslovakian hallintojärjestelmän vastustajaa vastaan. Syytettyjen joukossa oli maan myöhempi presidentti, kirjailija Vaclav Havel, joka oli allekirjoittanut kolmen muun syytettynä olleen kulttuurivaikuttajan kanssa Peruskirja 77 -nimisen julistuksen.
• 19. lokakuuta − Etelä-Afrikka kielsi 18 maassa toimineen rotusyrjintää vastustaneen järjestön toiminnan. Noin 70 järjestöjen johtohenkilöä pidätettiin.
• 20. lokakuuta – Yhdysvaltalaisen southern rock -yhtye Lynyrd Skynyrdin lentokone putosi suolle Gillesburgissa Mississippissä. Onnettomuudessa menehtyivät yhtyeen laulaja Ronnie Van Zant, kitaristi Steve Gaines ja hänen sisarensa, taustalaulaja Cassie Gaines, lentokoneen molemmat pilotit sekä Lynyrd Skynyrdin kiertuemanageri Dean Kilpatrick.
• 28. lokakuuta – Sex Pistols julkaisi ainoan virallisen studioalbuminsa Never Mind the Bollocks, Here's the Sex Pistols.
• 31. lokakuuta − Suomalaisen YK-pataljoonan vuonna 1964 alkanut toiminta Kyproksella päättyi.

[muokkaa] Marraskuu

• 1. marraskuuta – Charlie Kowal löysi 2060 Chironin, ensimmäisen löydetyn troijalaisen asteroidin.
• 3. marraskuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Fouga-Magister -harjoituskoneet julistettiin lentokieltoon sen jälkeen, kun kaksi lentäjää oli edellispäivänä saanut surmansa kyseistä tyyppiä olleen koneen maahansyöksyssä Pylkönmäellä. Lentokielto kumottiin useimpien koneiden osalta 17. marraskuuta.
• 4. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto kielsi yksimielisellä päätöksellään aseiden viennin Etelä-Afrikkaan. Kyseessä oli järjestön historian jyrkin päätös jäsenmaata kohtaan. Useiden Afrikan maiden vaatimat talouspakotteet Etelä-Afrikkaa vastaan kaatuivat länsimaiden vastustukseen.
• 4. marraskuuta − Sisäministeriö kielsi neljän ns. uusfasistisen järjestön toiminnan Pariisin rauhansopimuksen vastaisena. Yhdistysten puheenjohtajana toiminut liikemies Pekka Siitoin pidätettiin.
• 7. marraskuuta − Moskovassa vietettiin lokakuun vallankumouksen 60-vuotisjuhla.
• 8. marraskuuta – Albanian ja Kiinan välirikosta ilmeni uusia merkkejä, kun Albanian kommunistisen puolueen politbyroon jäsen arvosteli parlamentissa pitämässään puheessa Kiinan edesmenneen johtajan Mao Zedongin oppeja. Albanian ja Kiinan välit olivat viilenneet Kiinan alettua lähentyä Yhdysvaltoja ja varsinkin maltillisen linjan päästyä Kiinassa valtaan.
• 10. marraskuuta – Useat vangit kieltäytyivät lämpimistä aterioista Riihimäen ja Turun keskusvankiloissa. Vangit esittivät protestinsa syyksi tyytymättömyyden oloihinsa. He lopettivat syömälakkonsa 19. marraskuuta.
• 13. marraskuuta – Somalia karkotti neuvostoliittolaiset avustajat ja katkaisi diplomaattisuhteensa Kuubaan. Taustalla oli Somalian ja Etiopian välinen, Etiopialle kuuluvaa Ogadenin aluetta koskenut ja jo avoimiksi yhteenotoiksi kärjistynyt kiista, jossa Neuvostoliitto ja Kuuba tukivat Etiopiaa.
• 18. marraskuuta − Suomenojan lämpövoimalaitos vihittiin käyttöön Espoossa.
• 19. marraskuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat vieraili Israelissa. Arabi-maailma raivostui käynnistä.
• 23. marraskuuta – Meteosat 1 laukaistiin kiertoradalle ESAn ensimmäisenä satelliittina.
• 28. marraskuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnitteleman Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlarahan. Kymmenen markan arvoista rahaa lyötiin 400 000 kappaletta.
• 30. marraskuuta – Hisingenissä Etelä-Ruotsissa sattui maanvyöry, jossa yhdeksän ihmistä sai surmansa ja 436 menetti kotinsa.
• 30. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen torjui ajatuksen, jonka mukaan päävastuu ulkopolitiikan hoidosta tulisi siirtää pääministerille. Kekkonen piti Suomen hallituksia liian lyhytikäisinä.

[muokkaa] Joulukuu

• 1. joulukuuta – Libya, Syyria, Algeria, Etelä-Jemen ja Irak sekä Palestiinan vapautusjärjestö PLO aloittivat huippukokouksen Libyan pääkaupungissa Tripolissa. Kokouksessa oli tarkoitus sopia Egyptin vastaisista toimista sen lähennyttyä Israelia. Irak kuitenkin vetäytyi pian Egyptin vastaisesta rintamasta.
• 4. joulukuuta – Jean-Bédel Bokassa, Keski-Afrikan tasavallan presidentti, kruunasi itsensä keisariksi.
• 4. joulukuuta – Malaysia Airlinesin Boeing 737 kaapattiin ja räjäytettiin ilmassa, 100 ihmistä kuoli.
• 4. joulukuuta − Egypti katkaisi diplomaattisuhteensa Algeriaan, Syyriaan ja Etelä-Jemeniin sekä karkotti useiden Itä-Euroopan maiden lähettiläitä. Egypti syytti näitä maita sekaantumisesta Egyptin sisäisiin asioihin ja Lähi-idän rauhanpyrkimysten vaikeuttamisesta.
• 8. joulukuuta – SDP:n eduskuntaryhmä erotti kansanedustaja Veikko Pajusen, joka oli ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestänyt ns. vetokoukkuveroa vastaan. Erottaminen oli voimassa vuoden loppuun.
• 12. joulukuuta – Puhelimen käyttöönotosta Suomessa tuli kuluneeksi sata vuotta. Suomen ensimmäinen puhelin yhdisti helsinkiläisen tehtailijan Johan Nissisen konttorin ja myymälän pihan poikki.
• 13. joulukuuta – Salora-yhtiön omistajien omaisuutta määrättiin myynti- ja hukkaamiskieltoon 20,6 miljoonan markan arvosta.
• 29. joulukuuta − Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui vierailulle Puolaan.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Sisäministeriö kielsi Sex Pistols -yhtyeen jo ennalta mainostetun esiintymisen Suomessa moraalisesti arveluttavana. Yhtye jäi saapumatta maahamme ja tammikuussa 1978 sen ilmoitettiin hajonneen.
• J. R. R. Tolkienin Silmarillion julkaistiin hänen poikansa Christopher Tolkienin toimittamana.
• ABBA ylitti Beatlesin ennätyksen myytyjen levyjen määrässä.
• Charlie Kowal löysi 2060 Chironin, ensimmäisen löydetyn troijalaisen asteroidin.
• Stephen Kingin Musta Torni -fantasiakirjasarjan ensimmäinen osa Revolverimies julkaistiin.
• Vermon ravirata valmistui Espooseen joulukuussa. Samalla vanha Käpylän ravirata Helsingissä siirtyi historiaan.

[muokkaa] Syntyneitä

• 6. tammikuuta – Sofi Oksanen, virolais-suomalainen kirjailija
• 7. tammikuuta – Reinhard Schwarzenberger, itävaltalainen mäkihyppääjä
• 13. tammikuuta – Orlando Bloom, englantilainen näyttelijä
• 14. tammikuuta – Narain Karthikeyan, ensimmäinen intialainen F1-kuljettaja
• 25. tammikuuta – Merja Kyllönen, suomalainen poliitikko
• 27. tammikuuta – Jaana Pelkonen, suomalainen juontaja
• 9. helmikuuta – Shakira Isabel Mebarak Ripoll ("Shakira"), kolumbialainen poptähti
• 19. helmikuuta – Rolf Ola Anders Svensson ("Ola Salo"), ruotsalainen laulaja ("The Ark")
• 3. maaliskuuta – Ronan Keating, irlantilainen pop-laulaja
• 9. huhtikuuta – Gerard Way, yhdysvaltalainen laulaja ("My Chemical Romance")
• 14. huhtikuuta – Sarah Michelle Gellar, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 18. huhtikuuta – Adrian Claudiu Sana, romanialainen laulaja ("Akcent")
• 22. huhtikuuta – Anna Eriksson, suomalainen laulaja
• 26. huhtikuuta – Tom Welling, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. toukokuuta – Janne Ahonen, suomalainen mäkihyppääjä
• 1. heinäkuuta – Liv Tyler, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 2. heinäkuuta – Erin Anttila, suomalainen laulaja ("Nylon Beat")
• 8. heinäkuuta – Milo Ventimiglia, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 14. heinäkuuta – Victoria, Ruotsin kruununprinsessa
• 15. heinäkuuta – Ray Toro, yhdysvaltalainen kitaristi ("My Chemical Romance")
• 25. elokuuta – Marko Kaarto, suomalainen vapaapainija
• 31. elokuuta – Jeff Hardy, yhdysvaltalainen vapaapainija
• 3. syyskuuta – Jonna Kosonen, suomalainen laulaja ("Nylon Beat")
• 9. syyskuuta – Stuart Price, brittiläinen musiikkituottaja ja lauluntekijä
• 20. syyskuuta – Jani Wickholm, suomalainen laulaja
• 25. syyskuuta – Oras Tynkkynen, suomalainen toimittaja ja kansanedustaja
• 3. marraskuuta – Aria Giovanni, malli ja näyttelijä
• 15. marraskuuta – Peter Phillips, prinsessa Annen ja Mark Phillipsin poika
• 30. marraskuuta – Laila Ali, Muhammad Alin tytär
• 3. joulukuuta – Adam Małysz, puolalainen mäkihyppääjä
• 8. joulukuuta – Marianna Alanen ("Kana"), suomalainen laulaja ja juontaja
• 15. joulukuuta – Manne Maalismaa, suomalainen tv-kuuluttaja
• 20. joulukuuta – Simo Johannes Santapukki ("Sipe Santapukki"), suomalainen rumpali ("Apulanta")

[muokkaa] Kuolleita

• 13. tammikuuta – Henri Langlois, Ranskan elokuva-arkiston perustaja
• 14. tammikuuta – Sir Anthony Eden, Britannian pääministeri
• 14. tammikuuta – Anaïs Nin, ranskalainen kirjailija
• 24. tammikuuta – Jussi Lappi-Seppälä, suomalainen arkkitehti, pääjohtaja, kansanedustaja ja professori
• 26. tammikuuta – Kullervo Kalske, suomalainen näyttelijä
• 29. tammikuuta – Freddie Prinze, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
• 30. tammikuuta – Ensio Rislakki ("Valentin"), suomalainen kirjailija
• 30. tammikuuta – Valto Käkelä, suomalainen poliitikko
• 3. helmikuuta – Aarre Simonen, suomalainen poliitikko, ministeri ja pankinjohtaja
• 4. helmikuuta – Jacques Prevert, ranskalainen kirjailija ja sanoittaja (s. 1900)
• 10. helmikuuta – Sergei Iljušin, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija
• 27. helmikuuta – John Dickson Carr, yhdysvaltalainen kirjailija
• 5. maaliskuuta – Tom Pryce, walesilainen Formula 1 -kuljettaja
• 9. maaliskuuta – Howard Aiken, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelyn pioneeri (s. 1900)
• 13. maaliskuuta – Jan Patocka, tšekkiläinen filosofi
• 4. huhtikuuta – Kaisa Hiilelä, suomalainen kansanedustaja
• 10. huhtikuuta – Eila Pellinen, suomalainen iskelmälaulaja
• 13. huhtikuuta – Seere Salminen ("Serp"), suomalainen kirjailija
• 21. huhtikuuta – Gummo Marx, yhdysvaltalainen vaudeville-näyttelijä (yksi Marxin veljeksistä)
• 22. huhtikuuta – Arvo Haavisto, suomalainen painija
• 5. toukokuuta – Ludwig Erhard, saksalainen talousmies ja poliitikko, Länsi-Saksan liittokansleri 1963−1966
• 6. toukokuuta – Viljam Sarjala, suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos
• 8. toukokuuta – Niilo Lauttamus, suomalainen kirjailija
• 10. toukokuuta – Joan Crawford, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
• 3. kesäkuuta – Roberto Rossellini, italialainen elokuvaohjaaja
• 16. kesäkuuta – Wernher von Braun, saksalais-yhdysvaltalainen rakettisuunnittelija
• 20. kesäkuuta – Lea Joutseno, suomalainen elokuvanäyttelijä
• 24. kesäkuuta – Aleko Lilius, kansainvälinen seikkailija, lehtimies, liikemies, kirjailija ja valokuvaaja (s. 1890)
• 26. kesäkuuta – Olave Baden-Powell, englantilainen partiojohtaja
• 2. heinäkuuta – Vladimir Nabokov, venäläissyntyinen kirjailija (Lolita)
• 29. heinäkuuta – Aino Kassinen, suomalainen selvänäkijä
• 1. elokuuta – Tyyne Leivo-Larsson, suomalainen kansanedustaja ja suurlähettiläs
• 1. elokuuta – Gary Powers, yhdysvaltalainen vakoilulentäjä
• 4. elokuuta – Ernst Bloch, saksalainen filosofi
• 3. elokuuta – Makarios III, Kyproksen arkkipiispa ja presidentti
• 16. elokuuta – Elvis Presley, yhdysvaltalainen rock-laulaja
• 19. elokuuta – Groucho Marx, yhdysvaltalainen näyttelijä (yksi Marxin veljeksistä) (s. 1890)
• 31. elokuuta – Matti Louhivuori, suomalainen iskelmälaulaja
• 6. syyskuuta – Yrjö Kokko, suomalainen luontokirjailija ja eläinlääkäri (Pessi ja Illusia)
• 8. syyskuuta – Zero Mostel, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
• 12. syyskuuta – Steve Biko, eteläafrikkalainen ihmisoikeustaistelija
• 13. syyskuuta – Leopold Stokowski, puolalais-yhdysvaltalainen kapellimestari
• 13. syyskuuta – Erik von Frenckell, Helsingin kaupunginjohtaja
• 16. syyskuuta – Mark Feld ("Marc Bolan"), englantilainen laulaja ja säveltäjä ("T. Rex", s. 1947)
• 16. syyskuuta – Maria Callas, kreikkalainen oopperalaulaja
• 26. syyskuuta – Aarne Ervi, suomalainen arkkitehti
• 14. lokakuuta – Bing Crosby, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 18. lokakuuta – Andreas Baader, länsisaksalainen terroristijohtaja
• 18. lokakuuta – Gudrun Ensslin, länsisaksalainen terroristi
• 18. lokakuuta – Jan-Carl Raspe, länsisaksalainen terroristi
• 20. lokakuuta – Ronnie Van Zant, yhdysvaltalainen laulaja ("Lynyrd Skynyrd") (s. 15.1.1949)
• 29. lokakuuta – Yrjö Keinonen, suomalainen kenraali (Mannerheim-ristin ritari)
• 5. marraskuuta – René Goscinny, ranskalainen sarjakuvakirjailija ja -piirtäjä
• 18. marraskuuta – Kurt von Schuschnigg, Itävallan diktaattori 1934–1938
• 21. marraskuuta – Esa Anttala, suomalainen kirjailija
• 21. marraskuuta – Eino E. Suolahti, suomalainen historioitsija ja professori
• 25. marraskuuta – Jacques Torneur, ranskalainen elokuvaohjaaja
• 27. marraskuuta – Eero Nelimarkka, suomalainen taidemaalari
• 8. joulukuuta – Lauri Leppänen, suomalainen kuvanveistäjä
• 16. joulukuuta – Risto Jarva, suomalainen elokuvaohjaaja
• 17. joulukuuta – Martta Haatanen, suomalainen kirjailija
• 25. joulukuuta – Charles Chaplin, brittiläissyntyinen elokuvanäyttelijä ja -ohjaaja
• 26. joulukuuta – Howard Hawks, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Philip Anderson, Nevill Mott ja John van Vleck
• Nobelin kemianpalkinto: Ilya Prigogine
• Nobelin lääketieteen palkinto: Roger Guillemin, Andrew Schally ja Rosalyn Yalow
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Vicente Aleixandre
• Nobelin rauhanpalkinto: Amnesty International

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1977

[muokkaa] Viitteet