Purmo
| Purmo | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Pedersören kunta |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaa |
| Kuntanumero | 621 |
| Hallinnollinen keskus | Lillby |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Pietarsaari |
| Liitetty | 1977 |
| – liitoskunnat |
Ähtävä Pietarsaaren mlk Purmo |
| – syntynyt kunta | Pietarsaaren mlk |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1976) |
| – maa | 261,4 km² |
| Väkiluku |
1 560 [2] (31.12.1976) |
| – väestötiheys | 6,56 as./km² |
Purmo on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Purmon kunta liitettiin 1977 Pietarsaaren maalaiskuntaan (vuodesta 1989 alkaen Pedersören kunta). Purmossa sijaitsee Antti Hakolan vuonna 1772 rakentama puukirkko. Purmossa sijaitsevasta Ilveskivi-nimisestä siirtolohkareesta on saatu aihe Purmon entiseen kunnanvaakunaan.
Purmon naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Evijärvi, Jepua, Kortesjärvi, Pietarsaaren maalaiskunta, Uudenkaarlepyyn maalaiskunta ja Ähtävä.
Purmon kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 96,8 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. [3]
Tunnettuihin purmolaisiin kuuluu siellä syntynyt historiantutkija Nils Erik Villstrand. Suomen ensimmäisen pitsin ja nauhojen kudontatehtaan Pietarsaareen vuonna 1911 perustanut Anders Lassfolk oli kotoisin Purmon Lassfolkista.
Purmon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihakeitto nimeltä päärosteitsi.[4]
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ala-Purmo (Nederpurmo), Yli-Purmo (Överpurmo)
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Purmon ainoa taajama oli 366 asukkaan Lillby.[5]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Purmon väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.
Tunnettuja asukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jonas Andersson (1864–1921), baptistisaarnaaja
- Håkan Nystrand (s. 1955), metsätalousinsinööri ja järjestöjohtaja, metsäneuvos.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1976 (PDF) (sivu 32) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Väestörakenne- ja väestönmuutokset kunnittain 1976 (PDF) (sivu 27) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 151. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsinki.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 159. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa I: Yleiset demografiset tiedot. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1973. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 16.9.2018).
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||