Huittinen

Huittinen
vaakuna	sijainti
www.huittinen.fi
Sijainti	61°10′35″N, 22°41′55″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Porin seutukunta
Perustettu	1865
– kauppalaksi	1972
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Vampula (2009)
Kokonaispinta-ala	539,59 km² 211:nneksi suurin 2013
– maa	532,62 km²
– sisävesi	6,97 km²
Väkiluku	10 622 96:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	19,94 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	14,8 %
– 15–64-v.	61,9 %
– yli 64-v.	23,3 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	97,2 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,7 %
Kunnallisvero	19,75 % 193:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Jyrki Peltomaa
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Kok.  • Vas.  • SDP  • PS  • KD	14 11 7 6 4 1

Lauttakylänkatu Huittisten keskustassa

Huittisten kivikirkko

Loimijokea Huittisissa

Huittinen (aik. ruots. Vittis), on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kaupunki kuuluu Porin seutukuntaan. Kaupungissa asuu 10 622 ihmistä, ja sen pinta-ala on 539,59 km², josta 6,97 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 19,94 asukasta/km². Huittisten naapurikunnat ovat Kokemäki, Köyliö, Loimaa, Punkalaidun, Sastamala ja Säkylä.

Huittisista erotettiin vuonna 1892 omaksi kunnaksi Kauvatsa, joka liitettiin osaksi naapurikaupunki Kokemäkeä vuonna 1969, sekä vuonna 1919 Keikyä, joka yhdistettiin Kiikan kanssa Äetsän kunnaksi vuonna 1981. Myös Vampula on ennen ollut osa Huittista, ja se liitettiin uudelleen Huittisiin vuoden 2009 alusta. Huittinen tuli kauppalaksi vuoden 1972 alussa ja kauppaloiden lakkauttamisen yhteydessä kaupungiksi vuonna 1977. Huittisten vaakunan on suunnitellut Erkki Honkanen, ja se on vahvistettu vuonna 1953.

Huittisten suurin vesistö on Kokemäenjoki, joka virtaa aluksi lounaaseen, mutta kääntyy kunnan alueella luoteeseen kohti Poria. Siihen yhtyvät tärkein sivujoki Loimijoki sekä pienemmät Punkalaitumenjoki ja Sammunjoki. Järviä ei Huittisten alueella enää ole, mutta sen sijaan luoteisosassa on laajoja soita. Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston eteläpää ulottuu Huittisten puolelle ja puiston opastuskeskus on entisellä Karhiniemen koululla.

Huittisten harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla. Kirkko paloi vuonna 1783 ja korjauksen yhteydessä siihen lisättiin korkea torni. Tasaisessa maastossa torni näkyy kauas ympäristöön.

Kunnan alueelta, Palojoelta, löydettiin vuonna 1904 yksi Suomen kuuluisimmista muinaisesineistä, hirvenpään muotoinen lyömäase, joka on peräisin kivikaudelta. Se on talletettu Kansallismuseoon.

Huittisiin asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) ja Sakkolan siirtoväkeä.

Talous

Työllistävin toimiala on elintarvikkeiden jatkojalostus. Kaupungissa toimii myös merkittäviä kone-, rakennus- ja laukkualan yrityksiä ja lukuisa joukko muuta pienteollisuutta. Huittislainen maataloustuotanto on painottunut kasvintuotannon osalta voimakkaasti erikoiskasvien tuotantoon. Vastaavasti kotieläintuotannossa painopiste on sian- ja broilerintuotannossa. Huittisten sikojen kappalemäärä on kansallisestikin merkittävä; se on Suomen suurin.

Huittinen tunnetaan myös vilkkaana henkilö- ja tavaraliikenteen sekä autokaupan keskuksena. Liikenteellisesti Huittinen sijaitsee Turun, Tampereen ja Porin kaupunkien muodostaman kolmion keskellä. Huittisten keskustan tuntumassa on Helsingistä Poriin johtavan valtatie 2:n ja Raumalta Kouvolaan johtavan valtatie 12:n risteys. Samassa paikassa on myös Auraan johtavan kantatie 41:n päätepiste. Teiden risteys tuli valmistuttuaan 1960-luvulla nopeasti tunnetuksi useista liikenneonnettomuuksista ja se muutettiin eritasoliittymäksi jo vuonna 1967. Aikanaan Huittinen oli myös Toijalaan vieneen kantatie 57:n toinen päätepiste; nykyisin pääosa tästä tiestä on Urjalaan, Punkalaitumen kautta kulkeva, Taikayöntieksi kutsuttu seututie 230.

Sijaintinsa ansiosta Huittinen on erittäin vilkas linja-autoliikenteen solmukohta. Päivittäin sieltä lähtee useita pikavuoroja Helsingin, Turun, Rauman, Porin ja Tampereen suuntiin. Nykyinen linja-autoasema on valmistunut vuonna 1965. Ennen Huittisten muuttumista kauppalaksi (1972) Lauttakylän Auto oli Suomen suurin maalaiskunnasta käsin linja-autoliikennettä harjoittanut yritys ja Huittisten linja-autoasema Suomen vilkkain maaseudun linja-autoasema.

Vuonna 2001 konkurssiin ajautunut tunnettu elintarvikeyhtiö Huittisten Lihapojat oli aikoinaan yksi kaupungin suurimpia työnantajia. Yhtiö työllisti tuolloin noin 200 henkilöä.

Jokisivun kultakaivos sijaitsee Huittisissa. Polar Mining aloitti esiintymän louhimisen vuonna 2009 .

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Huittisten väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			11 650
1985			11 502
1990			11 429
1995			11 270
2000			10 983
2005			10 768
2010			10 663
Lähde: Tilastokeskus.

Kylät

Huittisten keskustaajama on Lauttakylä. Se on talousalueensa ja työssäkäyntialueensa kaupallinen keskus.

• Hirvelä
• Hannula
• Huittistenkylä
• Huhtamo
• Hurula
• Kaharila
• Kannila
• Karhiniemi
• Korkeakoski
• Korvenkylä
• Kirkonkylä
• Lauha
• Lauttakylä (keskustaajama)
• Leppäkoski
• Loima
• Löysälä
• Matikkala
• Mauriala
• Mommola
• Naatula
• Nanhia
• Palojoki
• Pappilanniemi
• Pöyriälä
• Raijala
• Raskala
• Rekikoski
• Rieskala
• Riesola
• Sampu
• Sorvola
• Suttila
• Suontausta
• Vakkila.

Huittisen kyliä ovat myös

• Vampulan kylät

Etäisyyksiä Huittisista

• Forssa 65 km
• Helsinki 180 km
• Hämeenlinna 119 km
• Loimaa 52 km
• Pori 62 km
• Rauma 67 km
• Tampere 77 km
• Turku 90 km
• Uusikaupunki 89 km

Urheilu

Yleisen sarjan Suomen mestaruuksia lujalaisista ovat yleisurheilussa voittaneet Jouko Uola, Kari-Pekka Lax, Seppo Haavisto, Seppo Peltola, Ringa Ropo, Antti Rintakoski, Petteri Lax, sekä Vapaa-ottelussa suomenmestaruuden ottanut Tommi Haavisto

Suunnistuksessa yleisen sarjan Suomen mestaruuksia on voittanut Pirjo Mattila, joka on menestynyt myös hiihtosuunnistuksessa ja ampumahiihdossa (MM-kisoissa neljäs).

Hiihdossa Lujalle toi 2007 ensimmäisen Suomen mestaruuden Jenni Höylänen nuorten sarjassa.

Suomen mestaruuksiin yltivät aikanaan myös painon- ja voimannostajat sekä juniorilentopalloilijat.

Nykyisistä joukkuelajeista on menestynyt parhaiten salibandy, jossa SBS Rupun naisjoukkue sijoittui parhaimmillaan kaudella 2006-2007 naisten salibandyliigan neljänneksi. Joukkueen silloinen valmentaja, Matti Kaipio, nousi myöhemmin naisten salibandymaajoukkueen päävalmentajaksi.

Lentopalloilijat Matti ja Mikko Oivanen ovat myös Huittisista. Kaudella 2011-2012 Lauttakylän Lujan Edustusjoukkue Jääkiekossa pelaa || Divisioonassa.

Lähteet

• Suomenmaa 2 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1968, Porvoo (ss. 103–108)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huittinen Wikimedia Commonsissa
• Huittisten kaupungin kotisivut

Satakunnan maakunnan kunnat

Eura - Eurajoki - Harjavalta - Honkajoki - Huittinen - Jämijärvi - Kankaanpää - Karvia - Kokemäki - Köyliö - Lavia - Luvia - Merikarvia - Nakkila - Pomarkku - Pori - Rauma - Siikainen - Säkylä - Ulvila

Entiset kunnat Ahlainen - Hinnerjoki - Honkilahti - Kauvatsa - Keikyä - Kiikoinen - Kiukainen - Kodisjoki - Kullaa - Lappi - Noormarkku - Porin mlk - Rauman mlk - Vampula