Aura (kunta)
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.aura.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Loimaan seutukunta |
| Perustettu | 1917 |
| Kokonaispinta-ala | 95,58 km² 314:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 95,00 km² |
| – sisävesi | 0,58 km² |
| Väkiluku | 3 969 206:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 41,78 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 20,8 % |
| – 15–64-v. | 64,8 % |
| – yli 64-v. | 14,4 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 97,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,7 % |
| – muut | 1,7 % |
| Kunnallisvero | 21,00 % 20:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Mika Joki |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2009 - 2012[5] • Kesk. • Kok. • SDP • Vas. • PS. |
7 5 5 2 2 |
Aura (entinen nimi Prunkkala[6]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Auran naapurikunnat ovat Lieto, Pöytyä, Rusko, Tarvasjoki ja Turku.
Auran halki kulkevat Turun ja Tampereen välinen valtatie 9, josta erkanee kunnan alueella kantatie 41 Huittisiin, Seututie 224 Saloon, Auran keskustasta lähtevä Seututie 222 Turkuun ja kyseisen keskustan halkoo Turun ja Toijalan välinen rautatie. Auran kunnassa ei ole yhtään järveä[7].
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Auran kunta on muodostettu kahdesta eri alueesta: Asemanseutu kuului aiemmin Pöytyään, Prunkkala kuului Lietoon. Prunkkala perustettiin Liedon kappeliseurakunnaksi vuonna 1636. Asemanseutu taas sai alkunsa vuonna 1876, jolloin sinne avattiin rautatieasema. Asema merkitsi alueelle suurta nousukautta, ja se kehittyikin hyvin nopeasti. Tämän seurauksena Asemanseutu ja Prunkkala yhdistettiin omaksi kunnakseen vuonna 1917. [8]
Uskonnolliset yhteisöt [muokkaa]
Kunnassa toimii evankelis-luterilainen Auran seurakunta[9] sekä lähinnä helluntaiherätykseen lukeutuva Auran Helluntaiseurakunta.[10][11]
Kulttuuriympäristö [muokkaa]
Aurassa on kolme Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvaa kohdetta: entinen Käyrän kasvatuslaitos, Laukkaniityn kylä ja myös Aurajoen maisematienä ja Vanhana Tampereentienä tunnettu Varkaantie.[12][13][14][15]
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kylät [muokkaa]
Hypöinen, Järvenoja, Järykselä, Karviainen, Kinnola, Kuuskoski, Käetty, Lahto, Laukkaniitty, Leikola, Leinakkala, Leppäkoski, Pitkäniitty, Prunkkala, Seppälä, Simola, Viilala
Tunnettuja auralaisia [muokkaa]
- Mikko Eloranta, jääkiekkoilija, entinen Ilves-, TPS- ja NHL-pelaaja, syntyi Aurassa
- Eeva Kuuskoski, MML:n puheenjohtaja, entinen terveys- ja sosiaaliministeri, syntyi ja vietti lapsuutensa Aurassa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Helsingin Sanomat: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 31.10.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 25. elokuuta 2010.
- ↑ toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
- ↑ Järvien lukumäärä eri kunnissa (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
- ↑ Auran kunnan historiaa Auran kunta. Viitattu 26.8.2011.
- ↑ Auran seurakunta Viitattu 29.12.2009.
- ↑ Auran helluntaiseurakunta Viitattu 29.12.2009.
- ↑ Auranmaan lähetysseurakunta Viitattu 29.12.2009.
- ↑ Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Laukkaniityn kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Käyrän kasvatuslaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Aurajoen maisematie Aurajokisäätiö. Viitattu 2.10.2010.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aura (kunta) Wikimedia Commonsissa- Auran kunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karttoja [muokkaa]
- Senaatin kartasto 1:21 000. XI.18. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, 1880. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)
- Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:4 Loimaa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1927. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)
| Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa |
| Entiset kunnat Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne |
