Aura (kunta)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aura
Aura.vaakuna.svg Aura.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.aura.fi
Sijainti 60°38′50″N, 22°35′25″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Perustettu 1917
Kokonaispinta-ala 95,58 km²
314:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 95,00 km²
– sisävesi 0,58 km²
Väkiluku 3 969
206:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 41,78 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 20,8 %
– 15–64-v. 64,8 %
– yli 64-v. 14,4 %
Äidinkieli 2011 [3]
suomenkielisiä 97,5 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Mika Joki
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009 - 2012[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • PS.

7
5
5
2
2

Aura (entinen nimiselvennä Prunkkala[6]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Auran naapurikunnat ovat Lieto, Pöytyä, Rusko, Tarvasjoki ja Turku.

Auran halki kulkevat Turun ja Tampereen välinen valtatie 9, josta erkanee kunnan alueella kantatie 41 Huittisiin, Seututie 224 Saloon, Auran keskustasta lähtevä Seututie 222 Turkuun ja kyseisen keskustan halkoo Turun ja Toijalan välinen rautatie. Auran kunnassa ei ole yhtään järveä[7].

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Auran kunta on muodostettu kahdesta eri alueesta: Asemanseutu kuului aiemmin Pöytyään, Prunkkala kuului Lietoon. Prunkkala perustettiin Liedon kappeliseurakunnaksi vuonna 1636. Asemanseutu taas sai alkunsa vuonna 1876, jolloin sinne avattiin rautatieasema. Asema merkitsi alueelle suurta nousukautta, ja se kehittyikin hyvin nopeasti. Tämän seurauksena Asemanseutu ja Prunkkala yhdistettiin omaksi kunnakseen vuonna 1917. [8]

Uskonnolliset yhteisöt [muokkaa]

Kunnassa toimii evankelis-luterilainen Auran seurakunta[9] sekä lähinnä helluntaiherätykseen lukeutuva Auran Helluntaiseurakunta.[10][11]

Kulttuuriympäristö [muokkaa]

Aurassa on kolme Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvaa kohdetta: entinen Käyrän kasvatuslaitos, Laukkaniityn kylä ja myös Aurajoen maisematienä ja Vanhana Tampereentienä tunnettu Varkaantie.[12][13][14][15]

Väestönkehitys [muokkaa]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Auran väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 470
1985
  
2 692
1990
  
2 960
1995
  
3 288
2000
  
3 338
2005
  
3 699
2010
  
3 911
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Kylät [muokkaa]

Hypöinen, Järvenoja, Järykselä, Karviainen, Kinnola, Kuuskoski, Käetty, Lahto, Laukkaniitty, Leikola, Leinakkala, Leppäkoski, Pitkäniitty, Prunkkala, Seppälä, Simola, Viilala

Tunnettuja auralaisia [muokkaa]

  • Mikko Eloranta, jääkiekkoilija, entinen Ilves-, TPS- ja NHL-pelaaja, syntyi Aurassa
  • Eeva Kuuskoski, MML:n puheenjohtaja, entinen terveys- ja sosiaaliministeri, syntyi ja vietti lapsuutensa Aurassa.

Lähteet [muokkaa]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Helsingin Sanomat: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 31.10.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 25. elokuuta 2010.
  6. toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  7. Järvien lukumäärä eri kunnissa (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
  8. Auran kunnan historiaa Auran kunta. Viitattu 26.8.2011.
  9. Auran seurakunta Viitattu 29.12.2009.
  10. Auran helluntaiseurakunta Viitattu 29.12.2009.
  11. Auranmaan lähetysseurakunta Viitattu 29.12.2009.
  12. Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  13. Laukkaniityn kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  14. Käyrän kasvatuslaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. Aurajoen maisematie Aurajokisäätiö. Viitattu 2.10.2010.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Karttoja [muokkaa]


Tämä Suomeen tai Suomen maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.