Kevätlinnunsilmä
Sivulta puuttuu | Kevätlinnunsilmä | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Chrysosplenium alternifolium L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kevätlinnunsilmä Wikispeciesissä |
Kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium) on monivuotinen, kosteiden kasvupaikkojen pienikokoinen kevätkasvi.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Kevätlinnunsilmä kasvaa 10–15 cm korkeaksi. Lehdet ovat ruodillisia, muodoltaan munuaismaisia ja ehyt- tai nyhälaitaisia. Aluslehdet ovat 2–3 cm leveitä ja harvakarvaisia. Kukkien tukilehdet ovat hertta- tai tylppätyvisiä. Kukinto on päätteinen huiskilo, jonka ylälehdet ovat tavallisesti kellanvihreitä. Kukat ovat pienikokoisia ja väriltään kellanvihreitä. Kukasta puuttuu teriö. Kukan verhiö on nelilehtinen, lukuun ottamatta keskimmäistä kukkaa, jossa verhiö on viisilehtinen. Kevätlinnunsilmä kukkii Suomessa touko-kesäkuussa.[1]
Levinneisyys [muokkaa]
Kevätlinnunsilmää tavataan Euroopassa Ranskasta, Pohjois-Italiasta ja Pohjois-Balkanilta Isoon-Britanniaan, Fennoskandian keskiosiin ja Länsi- ja Keski-Venäjälle ulottuvalla alueella. Lajin toista alalajia tavataan myös Siperiassa ja Pohjois-Aasiassa.[2] Suomessa kevätlinnunsilmää kasvaa paikoin yleisenä maan etelä- ja keskiosissa Jyväskylän korkeudelle saakka. Satunnaisesti lajia on tavattu Oulun korkeudelle asti.[3]
Elinympäristö [muokkaa]
Kevätlinnunsilmä on kosteitten paikkojen laji. Sitä kasvaa lähteikköjen ympäristössä, puron- ja ojanvarsilla, tihkuisilla jokiahteilla, kosteissa lehdoissa, lehtokorvissa ja järvenrantojen kosteikoissa. Kasvupaikat ovat viljavia, usein savipohjaisia maita. Suomessa laji on harvinaistunut purojen perkauksista, kasvupaikkojen ojistuksista ja myös metsänhoidosta.[1][4]
Käyttö [muokkaa]
Varsinaista käyttöä kevätlinnunsilmälle ei tiedetä olevan, mutta sen avulla on entisaikaan etsitty vesisuonia.[2]
Lähteet [muokkaa]
- Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopio 2002.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 229.
- ↑ a b Anderberg, A & A-L: Den virtuella floran: Gullpudra (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 21.11.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Kevätlinnunsilmän levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 21.11.2010.
- ↑ Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 144.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kasviatlas 2009: Kevätlinnunsilmän levinneisyys Suomessa
- UPM-Kymmene: Metsiemme lehtokasveja (pdf)
