Kevätlinnunsilmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kevätlinnunsilmä
Chrysosplenium alternifolium.jpeg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Rikkokasvit Saxifragaceae
Suku: Linnunsilmät Chrysosplenium
Laji: alternifolium
Kaksiosainen nimi
Chrysosplenium alternifolium
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kevätlinnunsilmä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kevätlinnunsilmä Commonsissa

Kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium) on monivuotinen, kosteiden kasvupaikkojen pienikokoinen kevätkasvi.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevätlinnunsilmäkasvusto

Kevätlinnunsilmä kasvaa 10–15 cm korkeaksi. Lehdet ovat ruodillisia, muodoltaan munuaismaisia ja ehyt- tai nyhälaitaisia. Aluslehdet ovat 2–3 cm leveitä ja harvakarvaisia. Kukkien tukilehdet ovat hertta- tai tylppätyvisiä. Kukinto on päätteinen huiskilo, jonka ylälehdet ovat tavallisesti kellanvihreitä. Kukat ovat pienikokoisia ja väriltään kellanvihreitä. Kukasta puuttuu teriö. Kukan verhiö on nelilehtinen, lukuun ottamatta keskimmäistä kukkaa, jossa verhiö on viisilehtinen. Kevätlinnunsilmä kukkii Suomessa touko-kesäkuussa.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevätlinnunsilmää tavataan Euroopassa Ranskasta, Pohjois-Italiasta ja Pohjois-Balkanilta Isoon-Britanniaan, Fennoskandian keskiosiin ja Länsi- ja Keski-Venäjälle ulottuvalla alueella. Lajin toista alalajia tavataan myös Siperiassa ja Pohjois-Aasiassa.[2] Suomessa kevätlinnunsilmää kasvaa paikoin yleisenä maan etelä- ja keskiosissa Jyväskylän korkeudelle saakka. Satunnaisesti lajia on tavattu Oulun korkeudelle asti.[3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevätlinnunsilmä on kosteitten paikkojen laji. Sitä kasvaa lähteikköjen ympäristössä, puron- ja ojanvarsilla, tihkuisilla jokiahteilla, kosteissa lehdoissa, lehtokorvissa ja järvenrantojen kosteikoissa. Kasvupaikat ovat viljavia, usein savipohjaisia maita. Suomessa laji on harvinaistunut purojen perkauksista, kasvupaikkojen ojistuksista ja myös metsänhoidosta.[1][4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaista käyttöä kevätlinnunsilmälle ei tiedetä olevan, mutta sen avulla on entisaikaan etsitty vesisuonia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopio 2002.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Retkeilykasvio 1998, s. 229.
  2. a b Anderberg, A & A-L: Den virtuella floran: Gullpudra (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 21.11.2010. (ruotsiksi)
  3. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Kevätlinnunsilmän levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 21.11.2010.
  4. Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 144.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]