Valtatie 12

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
12
Valtatie 12
Valtatien 12 reitti on merkitty karttaan sinisellä.
Valtatien 12 reitti on merkitty karttaan sinisellä.
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 339 km
Alkupiste Rauma
Reitti Tampere (142 km)
Lahti (270 km)
Päätepiste Kouvola (339 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen

Valtatie 12 on Raumalta Huittisten, Tampereen ja Lahden kautta Kouvolaan johtava valtatie. Tien pituus on 339 kilometriä. Raumalta Huittisiin reitti kulkee satakuntalaisessa maaseutumaisemassa. Huittisten ja Tampereen väli seurailee Kokemäenjoen suuntaa ja tällä osuudella ovat tien suurimmat mäet. Tampereelta Lahteen kuljetaan vauraassa pirkanmaalaisessa ja hämäläisessä maisemassa ja Lahdesta Kouvolaan Salpausselkää seuraillen.

Tie on pääosin kaksikaistainen ja yksiajoratainen. Nokian ja Tampereen välillä on lyhyehkö moottoritieosuus. Lisäksi Tampereen ja Lahden keskustojen tuntumassa on nelikaistaiset osuudet. Valtatie 12 on moottoriliikennetie Tampereen ja Kangasalan välillä, Lahden länsipuolella Hollolan kohdalla, Lahden ja Nastolan välillä sekä Kouvolassa. Lahden ja Nastolan välinen osuus on lisäksi leveäkaistatietä. Nokian Sarkolassa, Rauman suuntaan ajettaessa, on yksi Suomen valtateiden suurimmista nousuista. Sen lisäksi kahteen Sastamalan alueella sijaitsevaan suurehkoon mäkeen on rakennettu ohituskaistat 1990-luvulla. Varsinkin Huittisten ja Nokian välillä, mutta myös Huittisten ja Köyliön välillä on vuosittain sattunut useita hirvieläinonnettomuuksia.

Toisin kuin valtatiet 3 ja 9, valtatie 12 on viitoitettu Tampereella kulkemaan kehätien sijaan keskustan kautta.

Tien Tuuloksen ja Kouvolan välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon sekä yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: RaumaEuraKöyliöKokemäkiHuittinenSastamalaNokiaTampereKangasalaPälkäneHämeenlinnaHämeenkoskiHollolaLahtiNastolaOrimattilaNastola (uudelleen) – IittiKouvola.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Tampereen ja Kouvolan välinen reitti sai numeron 12. Tämä osuus kulki suunnilleen nykyisin linjauksen mukaisesti. Tie oli sorapintainen ja varsin mutkainen ja se kulki kaikkien matkan varrelle osuvien kirkonkylien kautta. Tien uusinta ei ollut aivan tärkeyslistan kärjessä: pääosin se valmistui 1960-luvun lopulla. Kangasalan Kaivannon ja Pälkäneen välinen osuus valmistui kuitenkin vasta 1970-luvulla. Tampereen ja Kangasalan välinen reitti kulki yhdessä valtateiden 3 ja 9 kanssa Messukylän ja Kaukajärven ohitse Kangasalan keskustaan ja edelleen Kangasalan Huutijärvelle, josta 9-tie haarautui koilliseen. Kolmostien haarautumiskohta oli Pälkäneen Kyllössä. Kangasalan ohitustie valmistui vuonna 1971 ja loppuosa Tampereelle vasta 1980-luvun lopulla.

Tampereen ja Huittisten välinen osuus oli alun perin valtatie 9. Uuden Loimaan ja Urjalan kautta valmistuneen reitin valmistumisen jälkeen tie muuttui kantatieksi 41. Vanhin osuus kulki Huittista Vammalaan nykyisen tien linjausta, mutta Vammalan ja Nokian välillä Karkun entisen kunnan kautta Rautaveden ja Kuloveden pohjoispuolta Nokialle. Nykyinen tie on valmistunut pääosin 1950-luvulla.

Valtateiden 12 ja 2 risteyskohdassa Huittisten Mommolassa oli alun perin tasoliittymä, joka vapaiden nopeuksien aikaan osoittautui yhdeksi maamme vaarallisimmista risteyksistä. Kumpikin tie on varsin suora ja risteys saattoi tulla yllättäen. Risteys muutettiin eritasoliittymäksi verraten varhain, vuonna 1967.

Huittisten ja Rauman välinen tie on rakennettu 1960-luvulla ja se on valmistumisensa jälkeen numeroitu kanta­tieksi 42.

Kangasalan ja Lahden välillä isoimmat muutokset ovat olleet 2000-luvun alussa valmistunut Tuuloksen eritasoliittymä ja vuonna 2003 Lammin ja Hämeenkosken rajalle rakennetut kaksi ohituskaistaa.

Hollolan kohdalla tie kulki aiemmin nykyisen tien pohjoispuolitse nykyisen yhdystien 2955 reittiä. Vuonna 1993 avattiin kuitenkin lyhyt moottoriliikennetieosuus Kukonkoivun ja kantatien 54 liittymän välille.

Lahden itäpuolella tietä on parannettu moottoriliikennetieksi ensin vuonna 1985 Nastolaan ja myöhemmin vuonna 1998 Uudenkylän liittymään asti. Kymenlaakson puolella Iitissä tietä oikaistiin Siperianmäen kohdalla 1990-luvun puolivälissä ja samalla mäkeen rakennettiin ohituskaista. Vuonna 2007 tietä parannettiin Iitissä mm. parantamalla liittymiä ja rakentamalla tievalaistusta sekä kevyen liikenteen väyliä.

Vuonna 1996 käyttöön otetussa tienumerointiuudistuksessa Rauman ja Tampereen välinen osuus numeroitiin valtatieksi 12. Tällöin numero 41 jäi Auran ja Huittisten väliselle tielle ja numero 42 poistui käytöstä.

Uusi yhteys Rauman satamaan valtatiellä 12 valmistui vuonna 2008. Tätä ennen satamaliikenne kulki katuverkossa.[1]

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatiellä 12 kulkee etenkin kaupunkien läheisyydessä lyhyen matkan vakiovuoroja sekä joitain pidempiä vakiovuoroja. Näiden lisäksi tiellä on lukuisia pikavuoroja, jotka kulkevat Raumalta Huittisiin. Osa vuoroista jatkaa Helsinkiin, osa päättyy Huittisiin, josta on vaihtoyhteyksiä Tampereelle. Tampereen ja Lahden välillä on kattava pikavuorotarjonta, joista osa jatkaa Kouvolan tai Loviisan kautta Kotkaan.

Tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampere[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 12 on Näsinneulasta otetussa kuvassa etualalla

Tampereen keskustan tuntumassa oleva Lielahden ja Naistenlahden välinen tieosuus on nykyisin Suomen vilkasliikenteisin yleinen tie pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ja tie ruuhkautuu säännöllisesti työmatkaliikenteen aikana. Tietä on suunniteltu parannettavaksi kuusikaistaiseksi, joukkoliikennekaistoilla varustetuksi tieksi, josta käytetään myös nimitystä Tampereen rantaväylä. Hankkeeseen sisältyy nykyisten tasoliittymien korvaaminen kahdella eritasoliittymällä sekä 2,3 kilometrin pituinen tunneli Santalahden ja Naistenlahden välille. Hankkeen kustannusarvio on noin 180 miljoonaa euroa ja hankkeen hintakatto on 185 miljoonaa euroa, josta Tampereen kaupungin osuus on 67% ja Liikenneviraston 33%.[2] Liikennevirasto on hyväksynyt hankkeen yleissuunnitelman kesäkuussa 2011, ja tiesuunnitelman on määrä valmistua vuoden 2011 aikana.[3] Tampereen kaupunki päätti toukokuussa 2012 hyväksyvänsä tunnelin rakennuksen. Hanke jatkuu valitusten ratkaisemisella ja toteutussuunnitelman luomisella. Rakentamisen on määrä alkaa syksyllä 2013 ja valmistua vuosina 2017-2018.[4][5]

Teiskontietä eli valtatietä 12 on alustavasti suunniteltu parannettavaksi välillä Kekkosentien eritasoliittymä–Lääkärinkatu. Tie on tarkoitus leventää kuusikaistaiseksi ja risteyksiä parantaa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi lähivuosina. Kuntokadun liittymä on suunniteltu rakennettavaksi eritasoliittymäksi vuoteen 2020 mennessä.[6]

Tampereen ja Kangasalan välistä moottoriliikennetietä on suunniteltu rakennettavaksi moottoritieksi. Lisäksi tielle rakennettaisiin yksi uusi eritasoliittymä ja nykyisiä parannettaisiin. Hankkeen alustava kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisesta tai rahoituksesta ei ole päätöstä.[7]

Lahden eteläinen kehätie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 12:n ja kantatie 54:n liittymä Hollolassa
Pääartikkeli: Launeen tie

Nykyisin valtatie 12 kulkee Lahdessa aivan kaupungin keskustassa ja on liikenteellisesti ongelmallinen, sillä tieosuudella on verrattain paljon risteävää liikennettä. Etenkin Mytäjäisten risteys on myös liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen.

Tiehallinto onkin suunnitellut niin sanotun Launeen tien rakentamista Lahden keskustan eteläpuolitse. Tie rakennettaisiin nykyisen Hollolan ohittavan moottoriliikennetien jatkeeksi. Tie alkaisi Hollolan Soramäestä kantatien 54 risteyksen tuntumasta ja kulkisi 2+2-kaistaisena valtatielle 4. Tien itäpään linjauksesta on kiistelty vuosikymmeniä. Hankkeen suunnittelu on kesken, eikä sille toistaiseksi ole rahoitusta.[8]

Suunnitelmissa on myös nykyisen Kukonkoivusta Soramäkeen kulkevan moottoriliikennetien parantaminen nelikaistaiseksi. Kukonkoivun eritasoliittymää moottoriliikennetien länsipäässä on täydennetty uusilla rampeilla syksyllä 2009 Kukonkoivun teollisuusalueen kasvavan liikenteen takia.[9]

Lahti–Kouvola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden ja Kouvolan välinen osuus on nykyisin Lahden Joutjärven ja Nastolan Uudenkylän välillä leveäkaistaista moottoriliikennetietä ja muutoin tavanomaista kaksikaistaista tietä. Tieosuutta suunnitellaan parannettavaksi useassa vaiheessa niin, että tavoitetilassa tie olisi Joutjärven ja Nastolan sekä Iitin Tillolan ja Suviojan välillä keskikaiteellista nelikaistaista tietä ja muutoin keskikaiteellista ohituskaistatietä. Uudenkylän ja Tillolan välillä tie rakennettaisiin pääosin uuteen paikkaan, muualla nykyiselle paikalleen. Tieosuuden kaikki liittymät olisivat eritasoliittymiä. Lisäksi rakennettaisiin pohjavesi- ja melusuojauksia sekä riista-aitoja. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 85 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisesta tai rahoituksesta ei ole päätöstä.[10]

Hanke toteutettaneen vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa osa liittymistä voidaan toteuttaa porrastettuina tasoliittyminä. Lisäksi Tillolan ja Suviojan välinen osuus toteutettaisiin aluksi keskikaiteellisena ohituskaistatienä.[10]

Pitkän tähtäimen suunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkällä tähtäimellä valtateitä 10 ja 12 on suunniteltu parannettavaksi vuoteen 2030 mennessä yhteysvälillä Hämeenlinna–Lahti rakentamalla eritasoliittymiä, ohituskaistoja ja nelikaistaista tietä. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 140 miljoonaa euroa.[9]

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Tiehallinnon tavoitteena on, että vuonna 2025 valtatie 12 olisi nelikaistainen Rauman, Tampereen, Lahden ja Kouvolan seuduilla. Lisäksi osuus Hämeenlinnan Tuuloksesta Lahteen ja Lahti–Kouvola olisivat jatkuvaa ohituskaistatietä sekä osuudet Huittinen–Tampere ja Tampere–Lahti kaksikaistaista tietä, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia ja edellyttäisivät tieinvestointeihin vuosittain käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vt 12 Rauman satamayhteys 3.7.2008. Tiehallinto. Viitattu 21.7.2008.
  2. Vt 12 Tampereen Rantaväylä. Hankekortti (PDF) 30.9.2006. Tiehallinto. Viitattu 6.8.2007. fi
  3. Rantaväylän (vt 12) kehittäminen 4.7.2011. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 19.7.2011.
  4. Rantaväylän tunnelin allianssisopimus allekirjoitettiin Aamulehti. 27.6.2012. Aamulehti. Viitattu 8.8.2012. fi
  5. Nyt se on päätetty: Tunneli tulee äänin 37-30 Aamulehti. 14.5.2012. Aamulehti. Viitattu 8.8.2012. fi
  6. Valtatie 12, Teiskontien ideasuunnitelma välillä Hervannan valtaväylä–Lääkärinkatu (PDF) 2006. Tiehallinto, Tampereen kaupunki. Viitattu 14.10.2007.
  7. Valtatie 12 Tampere–Kangasala. Hankekortti (PDF) 22.12.2006. Tiehallinto. Viitattu 6.8.2007.
  8. Lahden eteläinen kehätie 15.6.2005. Tiehallinto. Viitattu 25.6.2007.
  9. a b Valtateiden 10 ja 12 parantaminen yhteysvälillä Hämeenlinna–Tuulos–Lahti. Kehittämissuunnitelma (PDF) Kesäkuu 2005. Tiehallinto. Viitattu 25.6.2007.
  10. a b Vt 12 Lahti–Kouvola 12.1.2007. Tiehallinto. Viitattu 25.6.2007.
  11. Heikura, Matti: Turvallisemman tieverkoston suunnitelmat valmiit. Kaleva, 13.7.2007, nro 188, s. 29. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356. Artikkelin lyhennetty verkkoversio Viitattu 18.7.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]