Särkänniemi

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Särkänniemi on niemi Tampereella noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Se erottaa Mustanlahden Näsijärven selästä. Niemellä sijaitsee samanniminen huvipuisto.

Sisällysluettelo 1 Niemen historiaa 2 Elämyspuisto 2.1 Historiaa 2.2 Kohteet 2.2.1 Huvilaitealue 2.2.2 Vuoristoradat 2.2.3 Vesilaitteet 2.2.4 Muut laitteet 3 Näsinneula 4 Lähteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Niemen historiaa

Särkänniemi syntyi Onkiniemestä ja viereisestä Särkänsaaresta jotka yhdistettiin täytemaan avulla niemeksi. Niemen rajaama Mustanlahden satama oli 1960-luvulle saakka vilkas sisävesisatama, jonka läpi virtasi paljon tukkeja, halkoja ja rakennuskiviä eri puolilta Näsijärveä Tampereen tarpeisiin. Niemestä louhittiin myös kiveä.

Särkänniemen alueella toimi 1800-luvulla muun muassa kolme olutpanimoa sekä jäävarasto. 1900-luvulla niemen kärjessä toimi pitkään saha, jonka mittava halkovarasto täytti koko niemen kaupungin puoleisen rannan. Niemi oli ennen elämyspuistoa suosittu kaupunkilaisten ilmainen vapaa-ajan viettopaikka. Kesällä sen kalliot ja mainiot pienet hiekkapoukamat tarjosivat hyvät uintimahdollisuudet, ja talvella ne olivat suosittuja mäenlaskuun.

[muokkaa] Elämyspuisto

Särkänniemi (puhekielessä usein myös Särkkis tai Särkkä) on yksi Suomen suurimmista ja suosituimmista huvipuistoista. Se avattiin vuonna 1975. Nykyään puistoa kutsutaan elämyspuistoksi kattavien kohteiden ja suuren huvilaitealueen mukaan. Siellä käy keskimäärin 700 000 ihmistä vuodessa.

[muokkaa] Historiaa

Ensimmäiset huvialueen rakennukset olivat planetaario ja akvaario, jotka avattiin vuonna 1969. Idea planetaariosta syntyi joukolle tamperelaisia päättäjiä heidän Amerikan-matkansa aikana 1960-luvulla. Ajatus esiteltiin silloiselle kaupunginjohtajalle Erkki Lindforsille, joka tähtitieteen harrastajana hyväksyi idean. Lindforsin vierailtua Kuopiossa hän sai Puijon tornin myötä idean näkötorniravintolasta, joten pian Tampereelle perustettiin näkötornitoimikunta suunnittelemaan omaa näkötornia.^[1]

Tampereen kaupunki rakensi alueelle kaupungin tunnusmerkiksi valmistuneen Näsinneulan, joka aukesi vappuna 1971. Kesällä 1973 tivoliyrittäjät Leo Lindblom ja Lauri Seiterä avasivat Näsinneulan juurelle Särkänniemeen tivolin yhdeksi kesäksi. Kokeilu oli niin onnistunut, että kaupunginjohtaja Pekka Paavola pyysi yrittäjiä jatkamaan Neulan huvipuiston toimintaa seuraavanakin kesänä. Neulan huvipuistossa oli ainakin Pirun Kelkka -niminen Wild Mouse -puuvuoristorata, Vauhtivirveli ja Autorata.

Yrittäjävetoinen huvipuistotoiminta jäi kuitenkin vain kahden vuoden mittaiseksi, sillä vuonna 1975 kaupungin omistama Särkänniemi osti omia laitteitaan Linnanmäen varastoista: esimerkiksi Troikan (tuli Linnanmäelle 1973), Calypson, Autoradan ja Round-upin. Kymmenen vuoden ajan Särkänniemi piti tiivistä yhteistyötä Linnanmäen omistavan Lasten Päivän Säätiön kanssa. Vuonna 1985 Särkänniemeen nousi delfinaario, joka oli mukana suunnitelmissa jo 1960-luvulla. Tuolloin alueelle suunniteltiin enemmän tai vähemmän vakavasti myös muun muassa tropiikkitaloa ja vahakabinettia^[1]. Huvipuistoa suunniteltiin pitkään Ratinan kaupunginosaan Särkänniemen syrjäisenä pidetyn sijainnin vuoksi, mutta Ratinanniemen alue todettiin liian pieneksi^[1].

Särkänniemen huvialuetta on kehitetty myöhemminkin melko määrätietoisesti, sillä se on Tampereen merkittävin matkailukohde. Erityisen merkittäväksi huvipuiston kehittämisessä nousi vuosi 2001, jolloin koko elämyspuisto aidattiin yhtenäiseksi alueeksi, jonne kuljetaan samasta portista.

[muokkaa] Kohteet

[muokkaa] Huvilaitealue

Särkänniemen huvilaitealueella on 35 laitetta. Se on avoinna huhtikuun lopulta syyskuun alkuun. Puiston vanhin laite on Troika ja suosituin laite on Tornado. Siellä toimii myös muun muassa kolikkopelihalli, jotka ovat nykyään Suomessa harvinaisia. Kaudella 2005 lasten oma huvilaitealue Ipanaario uudistettiin ja siirrettiin niemen toiselle puolelle. Tällöin Ipanaarioon tuli myös puiston uusi perhelaite "Pikku Hinaaja". Ipanaarion vanhalle paikalle rakennettiin "Trombi". Särkänniemen 2006 uutuus on TakeOff. Vuonna 2007 tuli puhuva Pena Puu, joka laulaa ja kertoo tarinoita lapsille. Vuoden 2008 uutuus on koko perheen laite nimeltään Taikapyörä, joka nostaa, laskee ja pyörittää polkijoitaan ylös ja alas. Eläintarha saa neljä uutta leikkimökkiä. Tornado-vuoristoradan uloskäynille tulee uusi kioski nimeltään Tornado-puoti. Eläintarha saa uusiksi asukeikseen jättikanit. Kolme uutta laitetta siirretään Eläintarhaan. Kesäksi 2009 Särkänniemeen rakennetaan uusi Tyrsky-huvilaite.

[muokkaa] Vuoristoradat

Särkänniemessä on seitsemän vuoristorataa:

• Tyrsky (2009) Radan korkeus on 16 metriä ja pituus 80 metriä. Vaunun kyytiin mahtuu kerrallaan 40 ihmistä. Laitteen pyöreä vaunu kulkee edestakaisin aaltoilevalla radalla samalla pyörien. Vaunussa olevat ihmiset istuvat vaunun ulkokehällä katsoen ulos vaunusta. Tyrsky on sijoitettu niemen kärkeen Näsijärven rannan tuntumaan. Radan valmistaja on Italialainen Antonio Zamperla. Radan maksiminopeus on 70 km/h ja se on tyypiltään muualla tunnettu nimellä Disk-O Coaster.^[2]

• Trombi (2005) Vuoristoradassa on tiukkoja käännöksiä, kierteitä ja pudotuksia. Laitteessa on kuusi neljän hengen vaunua, jotka nostetaan maksimikorkeuteen spiraalinostoa pitkin. Vaunu käännetään juuri ennen nostomäkeä vaaka-asentoon, jolloin vaunussa olevat henkilöt ovat mahallaan. Kierroksen aikana henkilö voi kokea myös painottomuuden tunteen. Laite on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Radan valmistaja on italialainen Zamperla-yhtiö.

• Half Pipe (2003) Vuoristoradan U:n muotoinen rata kohoaa 30 metrin korkeuteen. Laitteen tekniikka kiihdyttää nopeuden jopa 70 kilometriin tunnissa, ja matkustajat kokevat enimmillään 4,5 g kiihtyvyyden. Laitteessa on yksi kahdella istuinryhmällä varustettu vaunu, johon mahtuu 16 matkustajaa kerrallaan. Radan pituus on 70 metriä ja yksi kierros kestää kaksi minuuttia. Vaunu kiihdytetään matkaan sähköiseen induktioon perustuvien moottoreiden avulla, minkä jälkeen se pyörii vapaasti. Laite on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

• Tornado (2001) Vuoristoradan 700 metrin rata on suunniteltu maaston mukaan. Laitteen vaunu kiertää mm. 360 asteen silmukan, cobra-kaksoissilmukan, tunnelin läpi sekä monta kertaa pituusakselinsa ympäri. Ajoon sisältyy myös kaksi kierrettä, joista jälkimäisessä matkustaja roikkuu hetkellisesti ylösalaisin. Rata on korkeimillaan 25 metriä korkealla ja laitteen maksiminopeus on 75 kilometriä tunnissa. Radan valmistaja oli sveitsiläinen Intamin AG ja se on maksanut yli 8 miljoonaa euroa.

• Korkkiruuvi (1987) Vekoma-yhtiön valmistama Korkkiruuvi oli Suomen ensimmäinen ylösalaisin menevä vuoristorata. Vuoristoradan 350 metrin korkkiruuvirata nousee maksimissaan 19,5 metrin korkeuteen. Vaunu kiertää 360 asteen kaikista kulmista. Rata kulkee 70m x 40m kokoisella alueella ja vauhti on suurimmillaan 60 kilometriä tunnissa. Rata sisältää kaksi korkkiruuvikierrettä.

• Vauhtimato (1986) Laite on suunnattu pienemmille lapsille. Radan korkeus on korkeimmillaan 3,3 metriä ja huippunopeus on 26 km/h. Vaunu kiertää 60,2 metrin radan muutaman kerran ympäri kierroksen aikana.

• Jet Star (1980) Vuoristoradan rata on 538 metriä pitkä. Rata kulkee 44m x 27m suuruisella alueella ja laitteen huippunopeus on 50 km/h. Korkeimmillaan rata on 13,5 metriä korkea. Radan valmistaja on saksalainen Schwarzkopf ja se on rakennettu tehtaan varastosta löytyneistä jäljelle jääneistä varaosista. Rata oli alun perin sinivalkoinen aina vuoteen 1988 asti, jolloin se purettiin ja maalattiin kautta 1989 varten nykyiseen puna-mustaan asuunsa. Vuonna 2008 Jet Star sai uudet vaunut, joissa on turvapuomit.

[muokkaa] Vesilaitteet

• Tukkijoki (1982) Laite on Suomen ensimmäinen vesivuoristorata ja vesilaite. Sen on valmistanut ja rakentanut Tampereen kaupunki.

• Taikajoki (1979) Laite on vesirata, joka muistuttaa perinteistä amerikkalaista "love tunnel" -veneretkeä.

• Koskiseikkailu (1999) Koskiseikkailu sijaitsee eläintarhan vieressä. Koneiston on valmistanut Intamin Sveitsistä. Laite sopii myös liikuntaesteisille.

[muokkaa] Muut laitteet

• Aikamatto 1983: Muuttui Lentävästämatosta aikamatoksi vuonna 2000. Lauttakeinu.
• Hurricane (Super Nova -malli) 1991: lauttakeinu.
• Troika (lausutaan: Troikka) 1975 varsikaruselli.
• Wave Swinger 1989: Perinteinen keinukaruselli.
• Viikinkilaiva 1988: lauttakeinu.
• Volvo Racing (autorata)1986.
• Take Off (avattu 2006) Take Off on saksalaisen Hussin valmistama laite. Yhteen gondoliin mahtuu 10 matkustajaa kerralla. Laite nousee maksimissaan 14 metrin korkeuteen.
• Orlochlessin torni 2000: vanhan kummitusjunan uudistettu muoto, perhelaite. (Taustamusiikin on säveltänyt Chisu)
• Kantti x kantti 1981: vanhanaikaisten autojen rata, perhelaite.
• Taikapyörä 2008: pyörittää nostaa ja laskee polkijoitaan ylös ja alas, perhelaite.

[muokkaa] Näsinneula

Pääartikkeli: Näsinneula

Näsinneula on puistossa sijaitseva 168 m korkea näköalatorni. Se rakennettiin 1970–1971 arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnittelemana.

Elämyspuistoon kuuluu myös akvaario, planetaario, delfinaario ja lasten eläintarha sekä Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matti Wacklin: Halkovuorten takaa huvittelukeskukseksi. Tampere: Tampereen Särkänniemi Oy, 1999. ISBN 952-91-1017-0.
• Särkänniemen huvipuiston kotisivu
• Särkänniemi Suomen huvipuistojen esittelysivulla
• Särkänniemiaiheiset sivut
• Rollercoaster Database (RCDB) - Särkänniemen vuoristoradat

Koordinaatit: 61°30′19″N, 23°44′38″E