Särkänniemi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Tampereella olevasta niemestä ja siellä olevasta huvipuistosta. Särkänniemi on myös kaupunginosa Tampereella.
Särkänniemi
"Särkkis"
Särkänniemi.png
Sijainti Suomen lippu Tampere, Suomi
Koordinaatit 61°30′19″N, 023°44′38″E
Osoite Laiturikatu 1, 33230 Tampere
Verkkosivu www.sarkanniemi.fi
Omistaja Tampereen kaupunki
Ylläpitäjä Tampereen Särkänniemi Oy
Avattu 1975
Entiset nimet Neulan huvipuisto
Toimintakausi Ympäri vuoden (Huvilaitteet huhtikuun loppu - syyskuun alku)
Pinta-ala 50 000 m2
Vuoristoradat 6
Vesiliukumäet 3
Laitteet 34
Katso myös Särkänniemi Commonsissa
n • k • m

Särkänniemi on niemi Tampereella noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Se erottaa Mustanlahden Näsijärven selästä. Niemellä sijaitsee samanniminen huvipuisto, lempinimeltään Särkkä.

Sisällysluettelo

Niemen historiaa [muokkaa]

Näkymä Särkänniemeen
Särkänniemi ja Näsinneula

Särkänniemi syntyi Onkiniemestä ja viereisestä Särkänsaaresta, jotka yhdistettiin täytemaan avulla niemeksi. Niemen rajaama Mustanlahden satama oli 1960-luvulle saakka vilkas sisävesisatama, jonka läpi virtasi paljon tukkeja, halkoja ja rakennuskiviä eri puolilta Näsijärveä Tampereen tarpeisiin. Niemestä louhittiin myös kiveä.

Särkänniemen alueella toimi 1800-luvulla muun muassa kolme olutpanimoa sekä jäävarasto. 1900-luvulla niemen kärjessä toimi pitkään saha, jonka mittava halkovarasto täytti koko niemen kaupungin puoleisen rannan. Niemi oli ennen elämyspuistoa suosittu kaupunkilaisten ilmainen vapaa-ajan viettopaikka. Kesällä sen kalliot ja mainiot pienet hiekkapoukamat tarjosivat hyvät uintimahdollisuudet, ja talvella ne olivat suosittuja mäenlaskuun.

Elämyspuisto [muokkaa]

Särkänniemi on Suomen toiseksi suurin sekä toiseksi suosituin huvipuisto. Se avattiin vuonna 1975. Nykyään puistoa kutsutaan elämyspuistoksi kattavien kohteiden ja suuren huvilaitealueen mukaan. Vuonna 2012 puistossa vieraili koko vuonna n. 665 000 asiakasta.[1] Särkänniemestä esitettiin suorana joka sunnuntai Pitkä kuuma kesä -ohjelmaa vuosina 2009-2011. Lava sai myös vieraaksi esimerkiksi Norjan euroviisuvoittajan Alexander Rybakin 12.7.2009. Elämyspuistolla on jo vuosia ollut käytössä slogan "Särkänniemeen, Särkänniemeen" muun muassa TV-mainoksissaan.

Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa Särkänniemi on valittu monena vuonna Suomen parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi kuten myös 2012.[2]

Historiaa [muokkaa]

Ensimmäiset huvialueen rakennukset olivat planetaario ja akvaario, jotka avattiin vuonna 1969. Idea planetaariosta syntyi joukolle tamperelaisia päättäjiä heidän Amerikan-matkansa aikana 1960-luvulla. Ajatus esiteltiin silloiselle kaupunginjohtajalle Erkki Lindforsille, joka tähtitieteen harrastajana hyväksyi idean. Lindforsin vierailtua Kuopiossa hän sai Puijon tornin myötä idean näkötorniravintolasta, joten pian Tampereelle perustettiin näkötornitoimikunta suunnittelemaan omaa näkötornia.[3]

Tampereen kaupunki rakensi alueelle kaupungin tunnusmerkiksi valmistuneen Näsinneulan, joka aukesi vappuna 1971. Kesällä 1973 tivoliyrittäjät Leo Lindblom ja Lauri Seiterä avasivat Näsinneulan juurelle Särkänniemeen tivolin yhdeksi kesäksi. Kokeilu oli niin onnistunut, että kaupunginjohtaja Pekka Paavola pyysi yrittäjiä jatkamaan Neulan huvipuiston toimintaa seuraavanakin kesänä. Neulan huvipuistossa oli ainakin Pirun Kelkka -niminen Wild Mouse -puuvuoristorata, Vauhtivirveli ja Autorata.

Yrittäjävetoinen huvipuistotoiminta jäi kuitenkin vain kahden vuoden mittaiseksi, sillä vuonna 1975 kaupungin omistama Särkänniemi osti omia laitteitaan Linnanmäen varastoista: esimerkiksi Troikan (tuli Linnanmäelle 1974), Calypson, Autoradan ja Round-upin. Kymmenen vuoden ajan Särkänniemi piti tiivistä yhteistyötä Linnanmäen omistavan Lasten Päivän Säätiön kanssa. Vuonna 1985 Särkänniemeen nousi delfinaario, joka oli mukana suunnitelmissa jo 1960-luvulla. Tuolloin alueelle suunniteltiin enemmän tai vähemmän vakavasti myös muun muassa tropiikkitaloa ja vahakabinettia[3]. Huvipuistoa suunniteltiin pitkään Ratinan kaupunginosaan Särkänniemen syrjäisenä pidetyn sijainnin vuoksi, mutta Ratinanniemen alue todettiin liian pieneksi[3].

Särkänniemen huvialuetta on kehitetty myöhemminkin melko määrätietoisesti, sillä se on Tampereen merkittävin matkailukohde. Erityisen merkittäväksi huvipuiston kehittämisessä nousi vuosi 2001, jolloin koko elämyspuisto aidattiin yhtenäiseksi alueeksi, jonne kuljetaan samasta portista.

Kohteet [muokkaa]

Huvilaitealue [muokkaa]

Särkänniemen huvilaitealueella on 34 laitetta. Se on avoinna huhtikuun lopulta syyskuun alkuun. Puiston vanhin laite on Troika ja suosituin laite on Tornado. Siellä toimii myös muun muassa kolikkopelihalli, jotka ovat nykyään Suomessa harvinaisia. Särkänniemen huvilaitealueelta löytyi lapsille oma suunnattu alue nimeltään: Ipanaario. Ennen vuoteen 2004 asti Ipanaario sijaitsi nykyisen Trombin paikalla. Kaudeksi 2005 Ipanaario uudistettiin ja siirrettiin niemen toiselle puolelle Orlochlessin Tornin alueelle uuden Trombi vuoristoradan viedessä sen vanha paikka. 2012 kesäksi Ipanaario sai kokea jättiuudistuksen, kun sen alueelle rakennettiin maailman ensimmäinen Angry Birds Land teema-alue. Tämän uuden teema-alueen tieltä poistettiin Orlochlessin Torni. Kummitusjunan rakennus väistyi alkuperäiseltä paikaltaan 33 vuoden jälkeen. Heti, kun Angry Birds Land oli julkistettu se sai suuren määrän julkisuutta ympäri maailmaa aina Kiinaan saakka[4]. Angry Birds Land on toiminnallisuuteen perustuva koko perheelle, mutta erityisesti pienille lapsille suunnattu teema-alue, jonka sydämenä on Lappset Group Oy:n rakentama Angry Birds Seikkailurata. Uusina laitteina alueelle tulivat koko perheen Angry Birds Ride ja hieman hurjempi vapaapudotuslaite nimeltään Majakka.

Vuoristoradat [muokkaa]

Tyrsky vauhdissa radan käännepisteessä

Särkänniemessä on kuusi vuoristorataa:

  • MotoGee (2010) Aitoa moottoripyöräilyn tunnelmaa tarjoava MotoGee kiihdyttää heti laukaisussa pyörät 65 km vauhtiin alle kahdessa sekunnissa. Rata kohoaa parhaimmillaan 13 metriin ja radan pituus on 364 metriä. Radan on valmistanut Antonio Zamperla S.p.A. (Italia).
  • Tyrsky (2009) Radan korkeus on 16 metriä ja pituus 80 metriä. Vaunun kyytiin mahtuu kerrallaan 40 ihmistä. Laitteen pyöreä vaunu kulkee edestakaisin aaltoilevalla radalla samalla pyörien. Vaunussa olevat ihmiset istuvat vaunun ulkokehällä katsoen ulos vaunusta. Tyrsky on sijoitettu niemen kärkeen Näsijärven rannan tuntumaan. Radan valmistaja on Italialainen Antonio Zamperla. Radan maksiminopeus on 70 km/h ja se on tyypiltään muualla tunnettu nimellä Disk-O Coaster.[5]
Trombi
  • Trombi (2005) Vuoristoradassa on tiukkoja käännöksiä, kierteitä ja pudotuksia. Laitteessa on kuusi neljän hengen vaunua, jotka nostetaan maksimikorkeuteen spiraalinostoa pitkin. Vaunu käännetään juuri ennen nostomäkeä vaaka-asentoon, jolloin vaunussa olevat henkilöt ovat mahallaan. Kierroksen aikana henkilö voi kokea myös painottomuuden tunteen. Laite on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Radan valmistaja on italialainen Zamperla-yhtiö.
  • Half Pipe (2003) Vuoristoradan U:n muotoinen rata kohoaa 30 metrin korkeuteen. Laitteen tekniikka kiihdyttää nopeuden jopa 70 kilometriin tunnissa, ja matkustajat kokevat enimmillään 4,5 g kiihtyvyyden. Laitteessa on yksi kahdella istuinryhmällä varustettu vaunu, johon mahtuu 16 matkustajaa kerrallaan. Radan pituus on 70 metriä ja yksi kierros kestää kaksi minuuttia. Vaunu kiihdytetään matkaan sähköiseen induktioon perustuvien moottoreiden avulla, minkä jälkeen se pyörii vapaasti. Laite on ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Tornado kuvattuna yläpuolelta
  • Tornado (2001) Vuoristoradan 700 metrin rata on suunniteltu maaston mukaan. Laitteen vaunu kiertää mm. 360 asteen silmukan, cobra-kaksoissilmukan, tunnelin läpi sekä monta kertaa pituusakselinsa ympäri. Ajoon sisältyy myös kaksi kierrettä, joista jälkimäisessä matkustaja roikkuu hetkellisesti ylösalaisin. Rata on korkeimillaan 25 metriä korkealla ja laitteen maksiminopeus on 75 kilometriä tunnissa. Radan valmistaja oli sveitsiläinen Intamin AG ja se on maksanut yli 8 miljoonaa euroa.
  • Vauhtimato (1986) Laite on suunnattu pienemmille lapsille. Radan korkeus on korkeimmillaan 3,3 metriä ja huippunopeus on 26 km/h. Vaunu kiertää 60,2 metrin radan muutaman kerran ympäri kierroksen aikana.

Vesilaitteet [muokkaa]

  • Tukkijoki (1982) Laite on Suomen ensimmäinen vesivuoristorata ja vesilaite. Sen on valmistanut ja rakentanut Tampereen kaupunki.
  • Taikajoki (1979) Laite on vesirata, joka muistuttaa perinteistä amerikkalaista "love tunnel" -veneretkeä.
  • Koskiseikkailu (1999) Koskiseikkailu sijaitsee Koiramäen vieressä. Koneiston on valmistanut Intamin Sveitsistä. Laite sopii myös liikuntaesteisille.

Muut laitteet [muokkaa]

  • Hurricane (Super Nova -malli) 1991: lauttakeinu.
  • Troika (lausutaan: Troikka) 1975 varsikaruselli. Troika ehti pyöriä yhden kauden Linnanmäelllä ennen tuloa Tampereelle. Troika on Särkänniemen vanhin laite.
  • Ilmaveivi 1989: Perinteinen keinukaruselli. Laite kantoi Wave Swinger nimeä kauteen 2011 asti, kunnes laite nimettiin Ilmaveiviksi.
  • Viikinkilaiva 1988: lauttakeinu.
  • Audi Racing (autorata) 1986. (Vuoteen 2010 asti nimellä Volvo Racing)
  • Take Off (avattu 2006) Take Off on saksalaisen Hussin valmistama laite. Yhteen gondoliin mahtuu 10 matkustajaa kerralla. Laite nousee maksimissaan 14 metrin korkeuteen.
  • Kantti x kantti 1981: vanhanaikaisten autojen rata, perhelaite.
  • Taikapyörä 2008: pyörittää nostaa ja laskee polkijoitaan ylös ja alas, perhelaite.
  • Aikamatto 1983

Poistuneet laitteet [muokkaa]

  • Hoijakka
  • Sky Flyer (purettiin Trombin tieltä, tunnettiin myös nimellä CocaCola)
  • Disco Round (Music-bob korvasi)
  • Music-bob (Musik Expressin isoveli, pyörii nopeammin ja rata on pidempi)
  • Hurveli (poistui teknisen vian vuoksi)
  • Superbowl (Frisbee korvasi)
  • UFO (pyöri Särkänniemen jälkeen jonkin aikaa Tero Myllyniemen Huvimylly-tivolissa Teletappi-nimisenä)
  • Frisbee (purettiin Sky Flyerin kanssa Trombin tieltä)
  • Korkkiruuvi (MotoGee korvasi)
  • Cinema 180 (muutettiin Pelikan pelihalliksi, kunnes kokonaan purettiin kesäksi 2010)
  • Apinakaruselli (myytiin Visulahteen)
  • Peilisali (purettiin Tornadon ja muiden muutoksen tieltä vuonna 2000)
  • Tagada (kasariajan laitteita)
  • Zik Zak (Wave Swingerin isoveli)
  • Orlochlessin torni 2000: vanhan kummitusjunan uudistettu muoto, perhelaite. (Taustamusiikin on säveltänyt Chisu). Purettiin syksyllä 2011 Angry Birds Landin tieltä.
  • Jet Star 1980-2012 (hajosi, korjaus olisi vaatinut suuria toimenpiteitä)
 Jet Starin rata oli 538 metriä pitkä. Rata kulki 44m x 27m suuruisella alueella ja 
 laitteen huippunopeus oli 50 km/h. Korkeimmillaan rata oli 13,5 metriä korkea. 
 Radan valmistaja oli saksalainen Schwarzkopf ja se oli 
 rakennettu tehtaan varastosta löytyneistä jäljelle jääneistä varaosista. 
 Rata oli alun perin  sinivalkoinen aina vuoteen 1988 asti, jolloin se purettiin ja 
 maalattiin kautta 1989 varten puna-mustaan asuunsa. Vuonna 2008 Jet Star sai uudet
 vaunut, joissa oli turvapuomit. Jet Star oli Särkänniemen ensimmäinen vuoristorata.

Lisäksi Linnanmäeltä Särkänniemen kautta Tykkimäkeen tai muualle menneet laitteet:

  • Swingoplane (saapui vuonna 1978 Särkänniemeen. Laite pyöri lisäksi myös Kalajoen huvipuistossa (nykyinen JukuPark), romutettu)
  • Round Up (nykyään Lauri Vartiaisen puistossa)
  • Calypso (vuokralla Linnanmäeltä, myytiin vuonna 1982 Lasten päivän säätiölle, siirtyi Tykkimäelle 1986)

Angry Birds Land [muokkaa]

Angry Birds Land -teema-alue avattiin 8. kesäkuuta 2012. Alueen ovat suunnitelleet yhteistyössä Särkänniemi, Rovio, leikkivälinevalmistaja Lappset ja suunnittelutoimisto BDR Design.[6]

Näsinneula [muokkaa]

Pääartikkeli: Näsinneula
Näsinneula

Näsinneula on puistossa sijaitseva 168 m korkea näköalatorni. Se rakennettiin 1970–1971 arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnittelemana. Näköalatasanteella ja pyörivällä ravintolaosalla varustettu torni kuuluu Särkänniemen huvialueeseen. Näsinneula on Suomen korkein rakennus.

Elämyspuistoon kuuluu myös akvaario, planetaario, delfinaario ja lasten eläintarha sekä Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo.

Lähteet [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Särkänniemi.

Koordinaatit: 61°30′19″N, 23°44′38″E

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Särkänniemi&oldid=13267181