Linnanmäki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Linnanmäki
Borgbacken, Lintsi (puhekielessä)
Logo
Logo
Sijainti Suomen lippu Helsinki, Suomi
Osoite Tivolikuja 1, 00510 Helsinki
Verkkosivu www.linnanmaki.fi
Omistaja Lasten Päivän Säätiö
Toimitusjohtaja Pia Adlivankin vuodesta 2014
Avattu 27. toukokuuta 1950
Toimintakausi huhtikuu – lokakuu
Kävijämäärä noin 1 000 000/vuosi
Pinta-ala 75 000 m2
Vuoristoradat 8
Vesiliukumäet 2
Laitteet 44
Katso myös Linnanmäki Commonsissa
n  k  m
Aikaisempi logo
Huvipuiston alue ilmasta
Linnanmäen maskotti Rolle-pelle

Linnanmäki (ruots. Borgbacken, puhekielessä Lintsi) on Helsingissä Alppiharjun kaupunginosassa sijaitseva huvipuisto.

Linnanmäellä on yli neljäkymmentä erilaista suurta ja pientä huvipuistolaitetta. Linnanmäellä on pohjoismaisista huvipuistoista eniten laitteita kävijämäärään nähden (28. huhtikuuta 2010).[1] Huvipuistossa on lisäksi muita kohteita, kuten pelihalleja, huvipuistopelejä, kioskeja, ravintoloita, Peacock-teatteri sekä Pohjoismaiden ainoa Sea Life -keskus, Sea Life Helsinki.

Huvipuiston vanhin laite on karuselli, joka valmistui vuonna 1896. Suosituin laite on Vuoristorata, joka otettiin käyttöön vuonna 1951. Linnanmäellä on lisäksi useita muita kohteita, kuten vesitornin sisälle rakennettu avaruusaiheinen vuoristorata (Linnunrata, entinen nimi Space Express), kummitusjuna, hupitalo Vekkula liukumäkineen, autorata sekä kaksi vesilaitetta (Vonkaputous ja Hurjakuru). Vuoristoradoista näyttävin on 52 metriin kohoava Ukko, joka kyyditsee ihmisiä 105 km/h -nopeudella. Ukko-laitteessa on teemoina Musiikki ja rakkaus. Vuonna 2014 avattiin Linnanmäen uusin laite Kingi, joka on 75 m korkea vapaapudotustorni.[2] Kingi nousee kymmenessä sekunnissa ylös ja laskee vapaapudotuksella seitsemässä sekunnissa alas.lähde?

Huvipuistossa vierailee päivittäin noin 7000 kävijää ja vuosittain yli miljoona kävijää. Elokuussa 2006 Linnanmäellä vieraili huvipuiston 50. miljoonas kävijä.[3] Kesällä 2010 Linnanmäki täytti 60 vuotta. Lasten Päivän Säätiön liikevaihto oli vuonna 2010 noin 24 miljoonaa euroa. Matkailun Edistämiskeskuksen vuonna 2007 teettämän kyselyn mukaan Linnanmäki on Suomen suosituin matkailukohde. Lasten Päivän Säätiö jakaa vuosittain lastensuojeluun rahaa tuotostaan. Vuonna 2013 Lasten Päivän Säätiö jakoi 3,7 miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppi- ja Lenininpuistojen muodostaman virkistysalueen keskeltä vuokrattiin vuonna 1950 niin sanottu Vesilinnanmäen alue aluksi kolmeksi vuodeksi[4] lastensuojelujärjestöille, jotka perustivat paikalle huvipuiston.[5]. Toukokuussa 1950 avatun huvipuiston toiminnasta vastaa nykyisin vuonna 1956 perustettu Lasten Päivän Säätiö. Huvipuiston alue oli aluksi 5,37 hehtaarin laajuinen, mutta vuonna 1956 se laajennettiin yli 7 hehtaarin suuruiseksi.[6]

Vesilinnanmäki oli Alppipuiston korkein kallio, joka oli saanut nimensä mäellä sijaitsevista vesisäiliöistä. Linnanmäki on puolestaan lyhennys Vesilinnanmäestä.[7] Vesisäiliöt eivät ole enää alkuperäisessä käytössään[8] ja niille etsitään uutta käyttöä.

Lasten Päivän Säätiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnanmäen omistaa Lasten Päivän Säätiö, jonka perustivat vuonna 1956 kuusi tunnettua lastensuojelutyötä tekevää järjestöä (Lastensuojelun keskusliitto ry, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Parasta Lapsille ry ja Pelastakaa Lapset ry). Säätiö jakaa joka vuosi tuloksestaan perustajajärjestöilleen rahaa lastensuojelutyöhön (vuonna 2004 n. 2,5 milj. euroa). Säätiön ja samalla Linnanmäen toimitusjohtaja on Risto Räikkönen. Lasten Päivän Säätiö perusti lisäksi Tykkimäen huvipuiston 1986. Myöhemmin puiston omisti yhtiö, jossa säätiö oli osakkaana, mutta se luopui tästä osakkuudestaankin 2005.

Lasten Päivän Säätiön omistajat eli lastensuojelujärjestöt asettavat omia edustajiaan valtuuskuntaan, joka puolestaan nimittää Säätiön hallituksen. Linnanmäen toimitusjohtajana toimii hallituksen alaisuudessa. Johtoryhmään kuuluvat kaupallinen johtaja, palvelujohtaja, tekninen johtaja, business controller ja henkilöstöpäällikkö.

Lasten Päivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasten Päivä on osa lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä, jolla halutaan mahdollistaa kaikille lapsille oikeus hauskaan päivään Linnanmäellä.

Lasten Päivän juuret ulottuvat yli Linnanmäen historian, 1900-luvun alkuun, jolloin järjestettiin Lasten Päivä -tapahtumia eri puolella Suomea. Niiden pääasiallisena tarkoituksena oli kerätä varoja lastensuojelutyöhön. Tapahtumissa järjestettiin monipuolista ja hauskaa ohjelmaa sekä lasten että aikuisten iloksi. Lasten Päivä -tapahtumien vakiinnuttua jokavuotisiksi syntyi Linnanmäen huvipuisto.

Linnanmäen 60-vuotisjuhlavuonna 2010 Lasten Päivä herätetään uudestaan henkiin. Lasten Päivän taustalla on ajatus jokaisen lapsen oikeudesta hyvään elämään vuoden jokaisena päivänä. Kaikille lapsille ei käynti Linnanmäellä kuitenkaan ole itsestäänselvyys, ja nyt tämä mahdollisuus halutaan heille tarjota. Lasten Päivän Säätiö yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa mahdollistaa Lasten Päivän 24. huhtikuuta 2010 lapsille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta päästä nauttimaan huvipuiston riemuista.

Laitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitteen nimi (vanha nimi) Valmistusvuosi Otettu käyttöön Kuva Muuta
Autorata (Car-rata) 1964 1965
Törmäilyautot Linnanmäki Helsinki.JPG
Tunnetaan yleisemmin törmäilyautoina. Siirrettiin vuodeksi 2007 Rinkeli-maailmanpyörän alla oleviin tiloihin ja teemoitettiin uudelleen. Paikalla oli aikaisemmin ollut suuri ulkonäyttämö, mutta se purettiin ja uusi pienempi näyttämö rakennettiin vanhan autoradan katoksen sisään ja sen nimeksi annettiin Ohjelmalava. Nykyään Ohjelmalavakin on purettu ja kesän 2011 paikalla oli Xbox Kinect-pelihalli jossa pystyi ilmaiseksi pelaamaan Xbox-pelejä. Pelihalli siirrettiin vuonna 2012 pohjoisportin luokse ja vanhalla paikalla ei ollut mitään hetkeen, kunnes 2014 alkaen sielä on ollut Miniautot.
Helikopteri 2006 2006
Helikopteri on Linnanmäki amusement park Helsinki Finland.JPG
Laitteeseen mahtuu 24 henkilöä, ja laite on tarkoitettu perheen pienemmille. Laite on 14 metriä korkea torni. Torni pyörii ja lisäksi matkustajat voivat pyörittää gondoleja mielensä mukaan.
Hepparata (Ratsastusrata) 1982 1982 Hepparadan pituus on 153 metriä. Gondoleita (Hevosia) on 8 kpl. Laite siirrettiin vuodeksi 1997 Panoraman viereen, Hurjakurun alta. Laite on suunnattu lapsille.
HipHop 2000 2000
HipHop Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on italialainen Moser Rides, laite on Raketin (Space shot) pienoisversio, se siirrettiin vuodeksi 2004 Kiepin viereen Tulireen alta. Laite on 8 metriä korkea lastenlaite.
Hurjakuru 1998 1998
Vonkaputous Hurjakuru (Linnanmäki Helsinki).jpg
Valmistaja Intamin, valmistusmaa Sveitsi, pituus 370 metriä, tynnyrilauttoja 10 kpl; joissa yhdessä lautassa on 9 paikkaa, tuntikapasiteetti on 600 henkilöä. Aiheeltaan Kalevalainen seikkailu. Koski vie myyttisten seutujen poikki Tuonelaan asti. Kohdataan muun muassa Kokko-lintu. Samanlainen laite on myös Särkänniemessä nimellä Koskiseikkailu.
Hypytin 2009 2009
Hypytin Linnanmäellä.jpg
HipHopin ja Raketin risteytys. Majakan näköinen 12,4 metriä korkea torni. Laite pomputtaa ja tekee äkkinäisiä liikkeitä. Sama laite löytyy Särkänniemestä nimellä Majakka.
Kahvikuppikaruselli 2002 2002
Kahvikupit Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja saksalainen Mack, valmistusvuosi 2002, laite on katoksen alla, joten sitä ei tarvitse sulkea sateen ajaksi. Kahvikuppikaruselli on merimaailma SeaLifea vastapäätä.
Kammokuja 2003 2003
Kammokuja Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on englantilainen Rex Studio, laite on läpikäveltävä kauhukohde, jossa käytetään 3D-laseja.
Karuselli (Lasten Karuselli) 1896 1954
Karuselli Linnanmäki Helsinki.JPG
Rakennettu Hollannissa, tuntikapasiteetti on 500 henkilöä. Tämä käytettynä ostettu laite on huvipuiston vanhin.
Kehrä 2009 2009
Kehrä.JPG
Samantyylinen laite kuin Tykkimäelle viety edellinen Enterprise, tuli yleisön toivomuksesta.
Ketjukaruselli 1977 1977
Ketjukaruselli Linnanmäki Helsinki.JPG
Laitteita on ollut puistossa useita eri yksilöitä, myös ensimmäisenä vuonna, viimeisin laite siirrettiin vuoden 1997 jälkeen Vuoristoradan läheisyyteen Hurjakurun alta. Sama laite on myös Tivoli Sariolassa.
Kieppi 2003 2003
Kieppi Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on saksalainen Huss, valmistusmaa Saksa, laitteen halkaisija on 17,5 metriä, istuimia 32, tuntikapasiteetti 450 ihmistä.
Kieputin (Top Spin) 1994 1994
Kieputin on Linnanmäki amusement park Helsinki Finland.JPG
Valmistaja on saksalainen Huss, korkeus 14 metriä, istumapaikkoja 40, tuntikapasiteetti on 500 henkilöä. Nimensä mukaisesti laite kieputtaa siinä olevia istuimia ympäri 360 astetta niin, että ihmiset ovat välillä pää alaspäin. Laite pyörii useita kertoja itsensä ympäri.
Kingi 2014 2014 Valmistaja on italialainen Moser Rides. 75 metriä korkea vapaapudotuslaite. Sijaitsee Miniautojen ja Sateenkaaren vanhalla paikalla. Linnanmäen korkein laite.[9]
Kirnu 2007 2007
Kirnu linnanmäki.jpg
Valmistaja on sveitsiläinen Intamin AG, radan korkeus on 25,4 metriä, pituus on 142 metriä, vaunuja on kolme; joissa kussakin 8 paikkaa.
KotKot (19932003) Hokkus Pokkus 2004 Valmistaja on englantilainen Modern Products, Vuodeksi 2004 se siirrettiin kiertämään Vekkulaa, samana vuonna sen maisemointi uudistettiin maalaisaiheiseksi ja nimi muutettiin nykyiseen ”KotKot”. Ilmainen laite.
Kyöpelinvuoren hotelli (Kummitusjuna, Kauhulinna) 1950, 2013 2013
Kummitusjuna Linnanmäki Helsinki.JPG
Pituus 105 metriä. Linnanmäellä on ollut kummitusjuna jo heti avajaisvuodesta 1950 lähtien. Aluksi kummitusjuna sijaitsi nykyisen Taikasirkus-nukkeradan ja Kammokujan tienoilla aina vuoteen 1960 asti. Pitkäikäisin kummitusjunatalo rakennettiin vuonna 1961, ja se on uusittu useaan kertaan. Kummitusjuna muutettiin vuoden 1972 jälkeen lapsiystävälliseksi satujunaksi, joka sisälsi hyvin vähän pelottavia kummajaisia. Vuoden 1978 jälkeen se kuitenkin muutettiin takaisin kummitusjunaksi. Kummitusjunan rakennuksen nimi muutettiin Kauhulinnaksi vuonna 1986, sillä kun Särkänniemen vuonna 1978 avattu kummitusjuna oli vuotta aikaisemmin muutettu synkäksi kummituslinnaksi, oli aika Linnanmäenkin synkentää kummitusjunaansa. Nimi Kummitusjuna palautettiin käyttöön vuonna 2005. Kummitusjunan fasadi uudistettiin vuonna 2006.lähde? Talvella 2012-2013 Kummitusjuna purettiin ja se muutettiin Kyöpelinvuoren hotelliksi. Laite otettiin käyttöön keväällä 2013 ja on synkempi sekä pelottavampi verrattuna aiempiin kummitusjuniin. Lisäksi laitteen ajoaika on pidempi kuin aiemmin.
Kuuputin 2003 2003
Kuuputin Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on englantilainen Manorplan Leisure eli entiseltä nimeltään Modern Products. Laite sijaitsi Kiepin vieressä, mutta se siirrettiin Vonkaputouksen läheisyyteen kesäksi 2006, kun Helikopteri valloitti sen paikan. Laite siirrettiin taas kesällä 2010 ja sijaitsee nykyään puolestaan Plutoalueella. Ilmainen laite.
Kino (Lintsi-Kino) 1996 1996 Valmistaja on SimEx iWERKS, valmistusmaa USA, istumapaikkoja 72, tuntikapasiteetti 450–500 henkilöä, vuonna 2009 se uudistettiin "neliulotteiseksi" teatteriksi, jossa on liikkuvien penkkien lisäksi vesi- ja tuuliefektejä.
Lohikäärme (Dragon) 1991 1998 Valmistaja on italialainen Zamperla, laite pyörii vauhdikkaasti etuperin ja takaperin.
Linnunrata (Space Express) 2000 2000
Linnunrata Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on saksalainen Zierer, korkein kohta 7 metriä, pituus 300 metriä, nopeus 60 km/h, tuntikapasiteetti 800 henkilöä, istumapaikkoja 20 junaa kohden, laite on avaruusteemainen sisävuoristorata vanhan vesitornin sisällä.
Maisemajuna (Monorail) 1979 1979
Maisemajuna Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on Ihle, valmistusmaa Saksa, laite kiertää melkein koko Linnanmäen ympäri. Suomen ainoa Monorail.
Merirosvolaiva (Pirate) 1988 1988
Merirosvolaiva - Linnanmäki amusement park Helsinki Finland.JPG
Valmistaja on englantilainen Modern Products, laite on Viikinkilaivan pienoisversio. Ilmainen laite.
Miniautot (Lasten autorata) 1978 1978 Lasten Autorata . Valmistaja on italialainen Claudio Sartori, vuodeksi 1998 se siirrettiin Satulaaksoon Tulireen viereen. Vuosina 2010-2013 laite sijaitsi Sateenkaaren entisellä paikalla. Keväällä 2014 paikalle saapui Kingi, joten nykyään Miniautot ovat sen vieressä, törmäysautojen vanhalla paikalla. Ilmainen laite.
Muksupuksu (Pienoisrautatie) 1967 1967
Muksupuksu Linnanmäki Helsinki.JPG
Nykyiset vaunut ovat italialaisen Zamperlan valmistamia. Laite kiertää vanhaa vesitornia. Ilmainen laite.
Mustekala (Polyp) 1985 1985
Mustekala
Valmistaja on Linnanmäen vanha hovihankkija Anton Schwarzkopf. Laite siirrettiin vuonna 2002 Kahvikuppikarusellin alta Breakdancen paikalle, joka poistui puistosta. Kaudeksi 2010 siirretty entiseltä paikaltaan uudelle Pluto-alueelle Hypyttimen viereen.
Pallokaruselli 1997 1997
Pallokaruselli Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on italialainen Zamperla, laitteen paikkaa on siirretty puistossa kolmeen kertaan. Samanlainen laite on myös Suomen Tivolissa. Ilmainen laite.
Panoraama (Panorama) 1987 1987
Panorama Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on sveitsiläinen Intamin, istumapaikkoja on 32, tuntikapasiteetti on 400 henkilöä, laite on 53 metriä korkea näköalatorni, jonka gondoli pyörii. Ilmainen laite.
Pienoiskaruselli 1966 1966 Valmistaja on italialainen Claudio Sartori. Ilmainen laite.
Pikajuna (City Express) 1990 1990 Valmistaja on saksalainen Mack, korkeus 7 metriä, pituus 293 metriä, nopeus 40 km/h, istumapaikkoja on 38, tuntikapasiteetti on 600 henkilöä. Uudistettu kesäksi 2010.
Pilotti 2010 2010 Valmistaja on italialainen Technical Park, korkeus 5 metriä ja pituus 82 metriä. Vaunuina toimii 4 lentokonetta. Ilmainen laite.
Raketti (Space Shot) 1999 1999
Linnanmäki raketti.jpg
Valmistaja on S&S Power, valmistusmaa USA, korkeus 60 metriä, kiihtyvyys 4G, istumapaikkoja 12, tuntikapasiteetti 300 henkilöä.
Rekkaralli 1995 1995
Rekkaralli Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on italialainen Zamperla, rekat ajavat oman ratansa kerran käyntiä kohden.
Rinkeli 2006 2006
Rinkeli - Linnanmäki amusement park Helsinki Finland.jpg
Valmistusmaa on Italia, korkeus 35 metriä, istumapaikkoja 144, tuntikapasiteetti 800 henkilöä, laite tuli Helsinki-pyörän tilalle 2006.
Rumpukaruselli (Rummut) 1991 1991 Rumpukaruselli muistuttaa toiminnaltaan Mustekalaa, mutta se on tarkoitettu perheen pienimmille. Laite sijaitsi ennen Peacockin edessä. Ilmainen laite.
Salama 2008 2008
Salama Linnanmäki.JPG
Laite myötäilee Kalevala- teemaa. Se on 420 metriä pitkä[10] ja nousee 17 metriin. Laite sijaitsee Hurjakurun päällä. Radalla kulkee kuusi vaunua, joista kukin pyörii vaakatasossa ympyrää ja kiihtyy jopa 60 kilometrin tuntivauhtiin.
Taikasirkus 2005 2005
Taikasirkus Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on englantilainen Rex Studios ja vaunut on tehnyt WGH, laitteen kesto on 4 minuuttia ja se tuli Nukketalon tilalle vuonna 2005.
Tulireki 2004 2004
Tulireki Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on saksalainen Mack, korkeus 16,5 metriä, pituus 336 metriä, nopeus 58 km/h, istumapaikkoja on 6 vaunua kohden, tuntikapasiteetti on 770 henkilöä, erikoisuutena on kallistuvat vaunut.[11]
Ukko 2011 2011
Ukko at Linnanmäki.JPG
Ukon on valmistanut saksalainen Maurer Söhne. Laitteen pituus on noin 150 metriä, korkeus noin 52 metriä ja huippunopeus on noin 105 km/h. Laitteessa on kaksi toisiinsa kiinnitettyä vaunua, joista kummassakin on kuusi istumapaikkaa. Ukko on myös Suomen nopein ja korkein vuoristorata.
Vankkuripyörä (High Chaparral) 1996 1996
Vankkurikaruselli Linnanmäki Helsinki.JPG
Laite on perheen pienimmille suunnattu maailmanpyörän kaltainen huvipuistolaite. Sama laite löytyy PowerParkista. Ilmainen laite.
Vekkula 1961 1965
Vekkula Linnanmäki Helsinki.JPG
Vekkula sisältää peilisaleja, liikkuvia portaita ja lattioita, pyörivän punaisen tynnyrin, vinon huoneen, pyörivältä tuntuvan huoneen ja puisen liukumäen. Vekkulassa soi myös musiikkia; pätkä The Beatlesin kappaleesta "Yellow Submarine", looppina toistuva intro-osio Jean-Michel Jarren kappaleesta Équinoxe Part 3 sekä Michael Jacksonin "Smooth Criminal" -kappaleen intro kuullaan Vekkulassa.lähde?
Viikinkilaiva (Viking) 1981 1981
Viikinki Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on saksalainen Zierer, laite siirrettiin Hurjakurun viereen vuodeksi 2002, sillä Merimaailma rakennettiin sen paikalle.[12] Myös Särkänniemessä on sama laite.
Vonkaputous 2001 2001
Vonkaputous Linnanmäki Helsinki.JPG
Valmistaja on USA:n Premier Rides, radan korkeus on 24 metriä, pituus 320 metriä, vaunuja 3 joissa kussakin 10 istumapaikkaa, tuntikapasiteetti on 800 henkilöä. Aiheeltaan liittyy tukinuittoon.
Vuoristorata 1951 1951
Linnanmäki roller coaster.jpg
Suunnittelija on tanskalainen Valdemar Lebeck, valmistusmaa Suomi, korkeus 24 metriä, pituus 960 metriä, vaunujen suurin nopeus 60 km/h, tuntikapasiteetti on 1 500 henkilöä, huvipuiston suosituin laite, ehkä koko Suomen suosituin laite.

Huvipuiston muutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sateenkaaren keskellä ennen ollut aurinko on nyt kalliolla Mustekalan vieressä Pluto-alueella.

Linnanmäellä on vuosikymmenten kuluessa ollut paljon laitteita, joista suuri osa on myöhemmin siirretty Lasten Päivän Säätiön aiemmin omistamaan Tykkimäen huvipuistoon Kouvolaan. Osa vanhoista laitteista on myyty muualle ja osa on romutettu. Poistuneen laitteen tilalle on tullut joko samantyyppinen tai kokonaan erilainen laite.

Tilaa uusille laitteille on vuosien saatossa saatu myös esimerkiksi viheristutuksien paikalta, jolloin uusi laite ei ole vienyt yhtään vanhaa laitetta pois. Tämän ansiosta huvipuistolaitteiden lukumäärä on vuosien saatossa noussut.

Linnanmäki suomensi kaikkien laitteidensa nimet vuonna 2004. Linnanmäki sai vuoden kielihelmi -tunnustuksen, jonka myöntää Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.[13][14]

Kesäksi 2013 Linnanmäelle tuli 11 ilmaista laitetta. KotKot, Rumpukaruselli, Pallokaruselli, Vankkuripyörä, Pienoiskaruselli, Panoraama, Miniautot, Kuuputin, Merirosvolaiva, Pilotti ja MuksuPuksu ovat tästä lähin ilmaisia.

Käytöstä poistettuja laitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Autorata 1950-1964 ("radioautorata" korvattiin uudemmalla, kun Tivoli Seiterä osti sen)
  • Vauhtihirviöt 1950-1957 (Vauhtihirviöitä oli kaksi, toinen vietiin pois jo 1952)
  • Peilikabinetti 1950-1952 (Naurutalon edeltäjä)
  • Vedenneitohalli 1951-1980
  • Bensiiniautot 1951-? (huonot käyttökokemukset veivät laitteen romuttamoon, Ketjukarusellin paikalla)
  • Loch Ness 1951-1953 (Karuselli korvasi)
  • Swing-o-plane 1951-1977 (siirtyi Särkänniemeen, kun Vekkulan tehtiin toinen liukumäki)
  • The Octopus 1951-1954 (Suihkio korvasi)
  • Rotor 1952-?
  • Hurlumhei 1952-1959 (Vekkula ennen kauden 1961 uusimista)
  • Suihkio 1955-1986 (laite siirtyi Sateenkaaren / Pilvenpyörän viereen lähelle Panoraaman paikkaa vanhan Mustekalan tieltä, siirtyi Tykkimäelle, nykyään romutettu)
  • Round Up 1961-1975 (siirtyi kauden 1975 jälkeen Särkänniemeen, nykyään Nokkakivessä)
  • Pilvenpyörä 1961-1986 (siirtyi Sateenkaaren tieltä kaudeksi 1985 Kahvikuppien paikalle, nykyään Tykkimäellä)
  • Törmäysautot 1965-1980 (nykyään Tykkimäellä)
  • Kivikylä 1966-1969 (aiempi Ratalaakso)
  • Calypso 1967-1974 (siirtyi Enterprisen tieltä Särkänniemeen, nykyään Tykkimäellä)
  • Naurutalo 1967-2002 (muuttui myymäläksi, kun Kieppi saapui)
  • Muksupuksun alkuperäisjuna 1967-1996 (korvattiin uudella junalla muutama vuosi sitten)
  • Formula-rata 1968-1995 (siirtyi Tallinaan)
  • Flying Coaster 1969 (siirtyi yhden kauden jälkeen Cortina Jetin tieltä Ruotsiin)
  • Cortina Jet 1970-1987 (siirtyi Tykkimäkeen Breakdancen tieltä)
  • Kapteeni Kidin merirosvolaiva 1970-1973 (kiipeilyteline-huvipuistolaite, sai purkutuomion Troikan tieltä)
  • Ipanarata eli Lasten vuoristorata 1970-1986? (purettu Pikajunan tieltä)
  • Trabant 1972 (oli yhden kauden vuokralla Ruotsista)
  • Troika 1974 (laitteen omisti Särkänniemi, jonne laite pääsi vasta 1975, kun se avattiin)
  • Enterprise 1975-1998 (aikanaan Vuoristorataakin suositumpi laite, ennen Tykkimäelle lähtöään maalattiin uudestaan)
  • Mustekala 1979-1984 (romutettiin uudemman Mustekalan tieltä kauden 1984 jälkeen, ostettu käytettynä)
  • Lasten maailmanpyörä 1979-1995 (siirtyi Vankkuripyörän tieltä Tallinaan, nykyään Nokkakivessä)
  • Safari 1983-1999 (1995 muutettu Indiana's adventureksi, purettiin Linnunradan tieltä)
  • Hully Gully 1984-1985 (kaudella 1972 pyörineen Trabantin pienoisversio, siirtyi Apollon tieltä Tykkimäkeen)
  • Apollo 1986-1997 (siirtyi Pallokarusellin tieltä Tykkimäkeen, kuten sen edeltäjä Hully Gully)
  • Salaisuuksen talo (muuttui Ihmeeksi ja Kummaksi kauden 1994 jälkeen)
  • Breakdance 1988-2001 (siirtyi Kahvikuppien tieltä Saksaan, laitteen paikalle tuli Kahvikuppien paikalla ollut Mustekala)
  • Minimustekala 1990-1996 (siirtyi Tykkimäkeen)
  • Meteoriitti 1990-1999 (varastoitiin kauden 1999 jälkeen Hiphopin tieltä, nykyään Tykkimäellä)
  • Katapultti 1992-1993 (Usein rikki ollut laite, jonka Kieputin korvasi)
  • Ihme ja kumma (siirtyi supistettuna versiona Tykkimäkeen Nukketalon tieltä)
  • Nukketalo 1997-2004 (muuttui Taikasirkukseksi)
  • Helsinki-pyörä (siirtyi huoltoon Rinkelin tieltä, nykyään Tykkimäellä)
  • Car-rata (muutti Rinkelin alle)
  • Sateenkaari 1984-2009 (purettiin 2009 kauden jälkeen, oli muutaman vuoden varastoituna, mutta päätyi kierrätykseen laitteen "aurinkoa" lukuunottamatta, joka on nykyisen mustekalan vieressä)
  • Sokkelo 2007-2011 (tilalle tuli Angry Birds myymälä)
  • Kummitusjuna 1950-2012 (muuttui Kyöpelinvuoren Hotelliksi talvella 2012-2013)

Vedenneidot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poistuneiden laitteiden lisäksi vanhemmat huvipuiston kävijät muistavat myös vedenneidot.[15] Suosittu kohde avattiin vuonna 1950. Kohteessa uimapukuihin pukeutuneet nuoret neidot asettuivat makaamaan vesialtaan yläpuolella olevalle tasanteelle. Altaat olivat verkon takana. Kävijät koettivat maksua vastaan osua pallolla verkkojen etupuolella tolpassa olevaan avausnappiin. Heiton osuessa maaliin tasanteen ylhäällä pitänyt lukko avautui ja vedenneito pärskähti veteen iloisesti kirkuen. 1970-luvun loppupuolella pudotettavana oli myös miehiä naisasiajärjestön kiinnitettyä asiaan huomiota tasa-arvon nimissä. Aikansa sensaatio oli, kun kello 22.00:n jälkeen, lapsiperheiden jo pääosin poistuttua alueelta, osa tytöistä esiintyi vapaaehtoisesti yläosattomissa.

Nykyisin vedenneitoja Linnanmäellä ei enää ole, koska Naisasialiitto Unioni piti hallin toimintaa naisten arvoa alentavana ja lähetti vuonna 1978 kirjelmän Linnanmäen johdolle[16], minkä johdosta vedenneitohalli suljettiin vuonna 1980.[17][18]

Satulaakso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi eniten Linnamäen ilmettä uudistanut muutos on ollut huvipuiston luoteiskulmassa sijainneen Satulaakson uudelleenteemoitus 2000-luvun taitteessa. Puistomaiseen, lastenlaitteita sisältäneeseen alueeseen raivattiin vuonna 1998 tilaa vesilaite Hurjakurulle. Myöhemmin alueelle rakennettiin kolme uutta vuoristorataa siellä jo ennestään sijainneen Pikajunan rinnalle.

Alueen uuden ilmeen myötä sen nimeksi on vaihdettu Ratalaakso. Lasten laitteille on löydetty uusi paikka pyöreän vesilinnan kainalosta Lastenmäeltä sekä vuonna 2010 avatulta Pluto-alueelta.

Linnanmäen tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huvipuistonjohtaja Risto Räikkösen mukaan vuonna 2011 valmistuneen Ukon jälkeen Linnanmäelle ei toistaiseksi rakennettaisi enää uusia vuoristoratoja, vaan keskityttäisiin toisenlaisiin laitteisiin.[19]

Vesitornien tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnanmäellä on lisäksi käynnissä pitkäaikainen suunnittelutyö löytää kahteen alueella sijaitsevaan tiilirakennukseen, pyöreään vesitorniin ja suorakulmaiseen vesilinnaan, uutta käyttöä. Alun perin vesilinnaan suunniteltiin rakennettavaksi hotellia, mutta rakennuksesta löytyneet myrkylliset kivihiilitervapitoisuudet estivät tämän. Nyt vesilinnaan suunnitellaan rakennettavaksi pysäköintihallia. Pyöreään vesitorniin kaavaillaan puolestaan monitoimihallia, jossa voitaisiin järjestää konsertteja ja muita yleisötapahtumia.[20]

Tällä hetkellä pyöreässä vesitornissa on Linnunrata-niminen sisävuoristorata ja neliskulmaisessa vesilinnassa huvipuiston varastotiloja.[21]

Teatterit ja näyttämöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnanmäellä on myös vuonna 1956 rakennettu Peacock-teatteri, jossa aikoinaan pidettiin kansainvälisiä varietee-esityksiä. Ne olivat suosituimmillaan 1960-luvulla, jolloin niitä seurasi yli 100 000 katsojaa vuodessa. Myöhemmin niiden suosio kuitenkin väheni, kunnes ne lopetettiin kokonaan. Vuodesta 1979 vuoteen 2009 saakka siellä piti alkukesäisin esityksiään Uusi Iloinen Teatteri (UIT).[22]

Keskellä Linnanmäkeä olevan aukion reunalla oli aikaisemmin suuri ulkonäyttämö katsomoineen, jolla esiintyi kesällä huvipuiston aukioloaikana muun muassa muusikkoja, teatteriryhmiä ja erilaisia akrobaatteja. Näyttämö kuitenkin purettiin vuonna 2007, jolloin sen kohdalle sijoitettiin uusi huvipuistolaite, Kirnu. Toiseen kohtaan Linnanmäelle, käytöstä poistetun autoradan sisään rakennettiin uusi, entistä huomattavasti pienempi näyttämö, Ohjelmalava, joka sekin myöhemmin purettiin. Vuonna 2012 valmistui Linnanmäelle uusi esiintymislava, Estradi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yhteishyvä.fi
  2. Salokorpi, Jussi: Kingissä putoaa 75 metriä Yle Uutiset. 22.4.2014. Viitattu 22.4.2014.
  3. Nyt.hs.fi
  4. Helsingin kunnalliskertomukset 1950, osa 2, s. 44. Helsingin kaupungin tilastotoimisto, 1955. Teoksen verkkoversio.
  5. Linnanmäen 60. kesäkausi alkaa 24.4.2009. http://www.imagematch.fi/index.php?node_id=14770
  6. Helsingin kunnalliskertomukset 1956, osa 2, s. 34. Helsingin kaupungin tilastotoimisto, 1959. Teoksen verkkoversio.
  7. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970
  8. Tekniikan museo
  9. Pekonen, Juho-Pekka: Linnanmäki saa kesäksi uuden 75-metrisen vapaapudotustornin HS.fi. 10.2.2014. Viitattu 22.4.2014.
  10. Hs.fi, Vuoristorata ristittiin Salamaksi
  11. Huvipuisto.net
  12. Huvipuisto.net
  13. Kotilainen, Lari & Varteva, Annukka: Mummonsuomi laajakaistalla, s. 112. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31983-X.
  14. Ainiala, Terhi: Softista Lintsillä 29.5.2013. Kotus. Viitattu 31.10.2014.
  15. Regina Rask: Muistatko Linnanmäen vedenneidot 29.11.2007. Yleisradio. Viitattu 8.3.2013.
  16. http://www.huvipuisto.net/seitera2.html
  17. Elävä arkisto
  18. Vedenneidot
  19. Iltalehti.fi
  20. Hs.fi, Vesitorniin konserttisali
  21. Vesilinnasta pysäköintihalli
  22. Peacock-teatterin historia Linnanmäki. Viitattu 3.5.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linnanmäki.