Pakila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin kaupunginosaa. Pakila on myös kylä Myrskylän kunnassa.
Pakila
Baggböle
Kaupungin kartta, jossa Pakila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Pakila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Pohjoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 34
Pinta-ala 4,08 km² 
Väkiluku 10 321  (1.1.2014)
Väestötiheys 2403 as./km²
Osa-alueet Länsi-Pakila, Itä-Pakila
Postinumerot 00660, 00680
Lähialueet Oulunkylä, Kaarela, Tuomarinkylä, Pukinmäki

Pakila (ruots. Baggböle) on Pohjois-Helsingissä, noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta sijaitseva pientalovaltainen kaupunginosa. Alueella asui 10 321 henkeä vuoden 2014 alussa.[1]

Pakilan osa-alueet ovat Länsi-Pakila ja Itä-Pakila, joita erottaa toisistaan Tuusulanväylä. Kehä I kulkee Pakilan halki jakaen sen suunnilleen yhtä suureen etelä- ja pohjoisosaan.

Pakilan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakila on vanhaa maanviljely- ja asuinaluetta. Se oli aiemmin Helsingin pitäjään kuulunut kylä. Kylän nimi Baggböle on ollut käytössä jo 1400-luvulla. Se johtuu ilmeisesti henkilön lisänimestä Bagge. Sana merkitsee alkujaan paksua ja kömpelöä. Suomenkielisenä mukaelmana tuli 1900-luvun alussa käyttöön ensin Pakinkylä, myöhemmin Pakila, joka virallistettiin 1946.[2][3]

Pakilassa oli 1700-luvun isojaossa neljä taloa: Erikas, Murmästars, Lantmästars ja Prästbacka. Vielä 1800-luvulla Pakila oli täysin ruotsinkielinen. Asukkaita oli tuolloin nelisenkymmentä.[4]

1800-luvun loppupuolella alueelle perustettiin huvilayhteisö. Suomenkielisten asukkaiden osuus kasvoi vähitellen. Pakilan asukasluku kasvoi huvila-asutuksen ja työväen asutuksen myötä 1800-luvun lopusta lähtien. Kun asukasluku vuonna 1900 oli vain 118, vuonna 1920 se oli jo 1279. Helsingin pitäjään kuulunut Pakinkylä oli vuonna 1920 yksi harvoja enemmistöltään suomenkielisiä kyliä.[5]

Pakila kehittyi Helsingin esikaupungiksi 1900-luvun alussa. Sen historia on Helsingin lähiöksi varsin pitkä ja myös suhteellinen dramaattinen. Vaikka väestörakenne nykyään on hyvin keskiluokkainen, tilanne ei aina ole ollut samanlainen. Köyhän työväestön osuus Pakilan asukkaista oli aiemmin merkittävä.[6] Työväestön asutus Pakilaan syntyi 1900-luvun alussa osuuskuntamuotoisena: osuuskunnat Elo, Lepola ja Alku ostivat maata Pakinkylän talollisilta.[7] Vuonna 1908 Helsingin pitäjään kuulunut Pakila muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.[4]

Rakentaminen jatkui varsin vapaana vuoden 1932 asemakaavalakiin saakka. Rakentamisen yleisilmettä yhtenäistettiin kaupungin käyttöön ottamilla tyyppipiirustuksilla.[8]

Pakila liitettiin Helsinkiin Helsingin suuressa kuntaliitoksessa 1946.[4]

Poliittiset olot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ns. luokkataistelu kosketti Pakilaa aikoinaan voimakkaasti: Vuonna 1918 Tammisaaren vankileireillä oli monia pakilalaisia. 15 pakilalaista tuhoutui kansalaissodan taisteluissa.[9]

1930-luvulla valtiovalta lakkautti monet pakilalaiset työväenyhdistykset, jotka edustivat pääasiassa työväenliikkeen vasenta äärilaitaa, kuten urheiluseura Pakinkylän Veljet ja työväenyhdistys Salaman. [10]

1950-luvulla suurin osa pakilalaisista äänesti SKDL:ää, jonka kannatus oli Pakilassa 40 prosenttia. 1970-luvulta alkaen suurin puolue Pakilassa on kokoomus samoin yli 40 prosentin kannatuksella.[11] Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa suosituin puolue Pakilassa oli kokoomus, jota kannatti noin puolet äänestäneistä.[12]

Alue ja asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Idässä Pakilaa rajaa Vantaanjoki, jonka toisella puolella on Pukinmäki, etelässä Pakila rajoittuu Oulunkylään, lännessä Helsingin keskuspuistoon, jonka toisella puolella on Kaarela ja pohjoisessa Pakilaa rajaa Tuomarinkylä.

Länsi-Pakilan työikäisestä väestöstä alemman korkea-asteen tutkinto on 25,5 prosentilla ja ylemmän korkea-asteen tutkinto 27,8 prosentilla. Itä-Pakilan työikäisestä väestöstä alemman korkea-asteen tutkinto on 25,3 prosentilla ja ylemmän korkea-asteen tutkinto 22,6 prosentilla.[1]

Länsi-Pakilassa asui 6 867 henkeä vuoden 2013 alussa. Asukkaista 92,7 % oli suomenkielisiä, 4,3 % ruotsinkielisiä ja 3,0 % vieraskielisiä. Länsi-Pakilassa asuu vähiten vieraskielisiä kaikista Helsingin alueista.[13] Alueen asukkaista 52,1 % on syntynyt Helsingissä. Alueen asunnoista 91,9 % on pientaloasuntoja. Vuokra-asuntoja Länsi-Pakilassa on 10,2 % eli Helsingin alueista toiseksi vähiten.[1]

Itä-Pakilassa asui 3 454 henkeä vuoden 2013 alussa. Asukkaista 92,8 % oli suomenkielisiä, 3,6 % ruotsinkielisiä ja 3,6 % vieraskielisiä. Alueen asukkaista 53 % on syntynyt Helsingissä. Alueen asunnoista 88,7 % on pientaloasuntoja. Vuokra-asuntoja Itä-Pakilassa on 14,1 %.[1]

Pakilassa pientalovaltaisuuden takia asuntojen keskikoko on Helsingin alueista toiseksi suurin, 99 m2.[14]

Merkkihenkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut ja yritystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet varsinkin Pakilantien varrelle Länsi-Pakilaan. Siellä sijaitsee muun muassa päivittäistavarakauppa, muita kauppa- ja palveluliikkeitä sekä huoltoasema. Länsi-Pakilassa on myös Pakilan vanhainkoti, Pakilan toimintakeskus ja Pakilan nuorisotalo. Länsi-Pakilassa sijaitsee myös Pakilan seurakunnan Hyvän Paimenen kirkko.

Koulut ja päivähoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Pakilassa on kaksi koulua, Pakilan ala-aste ja Pakilan yläaste. Länsi-Pakilassa toimii kaksi päiväkotia, Päiväkoti Pakila ja Päiväkoti Havukka.[17] Länsi-Pakilassa toimii myös Pakilan Montessori-leikkikoulu.[18]

Liikuntapalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaisen Pakilan alueella on vähän puistoja. Niistä laajin on Länsi-Pakilan keskellä Kehä I:n pohjoispuolella oleva Pakilanpuisto.

Asukkaiden virkistysmahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät, sillä Keskuspuisto ja Pirkkolan liikuntapuisto sijaitsevat heti Pakilan länsipuolella. Pakilan ulkoilumahdollisuudet pohjautuvat ennen kaikkea Keskuspuiston tarjoamiin, aina Vantaanjoelle saakka ulottuviin ulkoilureitteihin.[19] Lähellä sijaitsevassa Pirkkolan liikuntapuistossa on urheilukenttiä, kunto- ja voimailusali, maauimala, uimahalli, palloiluhalli ja kaksi jäähallia. Lisäksi puistossa on kuntoratoja ja hiihtolatuja.[20] Lähellä sijaitsevat myös Maunulan ulkoilumaja, Maunulan liikuntahalli, Paloheinän ulkoilumaja ja Paloheinän jäähalli. Itäsuunnassa lähimmät ulkoilualueet ovat Oulunkylän liikuntapuistossa ja Tuomarinkartanon alueella.

Puutarhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puutarhanhoito on ollut Pakilassa mainitsemisen arvoinen elinkeino. Puutarhanhoitoa harjoitettiin jo 1800-luvulla läheisessä Tuomarinkylän kartanossa, ja Pakinkylään syntyi myös kauppapuutarhoja 1900-luvun alusta. Vuonna 1937 kauppapuutarhoja oli peräti viisi, mutta vielä 2000-luvulla Länsi-Pakilassa toimii edelleen pitkät perinteet omaava Kokkosen puutarha.

Kauppapuutarhojen lisäsi Pakilassa on myös harrastepohjaista puutarhatoimintaa. Itä-Pakilassa lähellä Vantaanjokea sijaitsee kaksi siirtolapuutarhaa: vuonna 1946 perustettu Pakilan siirtolapuutarha sekä sen viereen vuonna 1977 perustettu Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha. Siirtolapuutarha-alueiden läheisyydessä on lisäksi viljelyspalstoja vuokrattavana.

Liikenneyhteydet ja liikennemelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakila sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Alueen merkittävimmät liikenneväylät ovat Tuusulanväylä ja Kehä I. Pakilassa on monipuoliset liikenneyhteydet sekä joukkoliikenteen, yksityisautoilun että kevyen liikenteen näkökulmasta. Liikenneyhteydet keskustaan ovat hyvät, matkustusaika bussilla on noin puoli tuntia.[21]

Pakilassa ajavat muun muassa bussit 63, 66, 66A ja 67 sekä seutulinjat 512/A/K ja 516. Bussi 67 palvelee myös Osuuskunnantietä ja Sysimiehentietä. Viikonloppuisin aamuyöllä ajaa yölinja 67N. Kehä I:n poikittaisliikenteessä ajavat bussit 54 ja 514/K. Sen lisäksi lentokentän pikavuoro 540 ja muutkin pikavuorot pysähtyvät tarvittaessa Pakilantien pysäkillä Kehä I:llä.

Helsingin kaupungin meluselvityksen mukaan valtaosa Pakilaa on yli 55 dB:n melualueella. Tieliikenteen melua aiheuttavat Tuusulanväylä ja Kehä I, joiden varsille on rakennettu meluesteitä. Koko Helsingin asukkaista karkeasti puolet asuu yli 55 dB:n melualueella.[22]

Kansalaisyhteiskunta ja yhdistystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeitä pakilalaisia yhdistyksiä ovat tai ovat olleet Pakilan Visa, Pakila-seura, Lions-club Helsinki/Pakila, Lions-club Helsinki/Pakinkylä, Lions-club Helsinki/Aurora, Pakinkylän VPK, Pakilan Voimistelijat (entinen Pakilan Naisvoimistelijat), Työväenyhdistys Salama, Pakilan omakotiyhdistys, Pakilan Marttayhdistys, Partiolippukunta Vuorenhaltiat, Pakilan NMKY ja Mannerheimliiton Pakilan osasto.[23]

Pakilan Voimistelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilan Voimistelijat perustettiin vuonna 1947. Seura valittiin vuoden helsinkiläiseksi liikuntaseuraksi vuonna 2010. Seura on yksi Helsingin suurimpia liikuntaseuroja. Pakilan voimistelijat tarjoavat laajasti harrastusliikuntaa kaikille. Seuralla on kasvava joukkuevoimistelun kilpailu- ja valmennuspuoli. Seura onkin menestynyt hyvin nuorten joukkuevoimistelukilpailuissa ja Gloria-joukkue voitti SM-kultaa vuonna 2012, 16-18-vuotiaiden sarjassa.

Pakinkylän VPK[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Pakilassa sijaitseva Pakinkylän VPK on toiminut Pohjois-Helsingin alueella jo vuodesta 1922. Alkusysäyksen Pakilan VPK:n perustaminen sai muurarimestari Taipaleen huvilan palosta. Sammutusvälineiden ja palomiesten puutteessa omakotitalo paloi perustuksiaan myöten. Yhdistys perustettiin Koskisen kauppapuutarhan pihassa 30. huhtikuuta 1922. Yhdistyksen toiminta perustui alusta alkaen talkoisiin ja lahjoituksiin. Koskisen kauppapuutarha tarjosi alussa mm. käyttövalmiin vesitynnyrin ja hevosen. Kun Pakila 1946 liitettiin Helsinkiin, palokunnan julkiselta vallalta saamat avustukset alkoivat nousta.

Palokunnalla oli aikoinaan myös vilkasta urheilu- ja kulttuuritoimintaa - mm. oma näytelmäkerho.[24]

Nykyäänkin palokunta noudattaa perinteitä, kuitenkin kehittäen toimintaansa tehokkaaksi pelastajaksi. Pakinkylän VPK on, kuten muutkin Helsingin vapaaehtoiset palokunnat, sopimuspalokunta joka toimii pääkaupungin vakinaisen palokunnan reservinä. Sopimuspalokunta on palokunta, joka on tehnyt sopimuksen kunnan kanssa palo- ja pelastustoimesta ja joka hoitaa nämä tehtävät sopimuksessa määrätyllä tavalla. Pakinkylän VPK:lla on sammutussopimus Helsingin kaupungin kanssa, joten VPK on yksi pääkaupunkimme 15:sta sopimuspalokunnasta. VPK sijaitsee Kehä 1:n ja Pakilantien kulmauksessa, tarjoten hyvät liikenneyhteydet joka suuntaan. VPK:n nykyinen talo on rakennettu vuonna 1960 ja sen katuosoite on Pakilantie 64.

Historiallisia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilan työväentalo ja nuorisotalo Lepolantie 19.
Pakilan vanha Elanto Lepolantie 17.

Pakilan työväentalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Pakilassa sijaitseva Pakilan työväentalo on huvila, jonka Pakilassa toimineet työväenliikkeen äärivasemmistolaista haaraa edustaneet työväenyhdistykset ostivat käyttöönsä vuonna 1917. Työväentalo oli 1930-luvulla valtion takavarikoimana kommunistilakien nojalla.

Nykyään rakennus toimii pääasiassa Pakilan nuorisotalona, mutta jossain määrin myös työväentalona.

Pakintalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakintalo Etupellontie 2:ssa on Pakilan kotiseututalo, jonka Helsingin kaupunki omistaa ja jota Pakila-seura isännöi. Pakintalo on 1700-luvulla rakennettu maalaistalo alkuperäiseltä nimeltään Erikas.

Linnoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri puolilla Pakilaa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia vallihautoja ja tuli- ja tähystyspesäkkeitä. Ne ovat osa Puotinkylän lahdelta Mellunkylän, Pakilan ja Leppävaaran kautta Tapiolaan ulottuvaa ulointa kolmatta linnoitusvyöhykettä.

Kolme linnoitusvyöhykettä muodostivat yhdessä ns. Krepost Sveaborgin maarintaman eli Helsingin maalinnoituksen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tikkanen, Tea (toim.): Helsinki alueittain, s. 108. Helsingin kaupunki, 2013. ISBN 978-952-272-649-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 12.12.2014).
  2. Helsingin kadunnimet, s. 15, 170
  3. Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 65-66. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-723-0.
  4. a b c Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 170. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. Korjattu toinen painos 1981.
  5. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivu 21, taulukko 3
  6. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivu 30-31
  7. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf
  8. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf
  9. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivu 123
  10. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivut 124-125
  11. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivu 30-31
  12. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf
  13. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf
  14. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf
  15. http://www.image.fi/image-lehti/tuulipukumaan-kansalliskirjailija
  16. Pakilan Seudun Kotiseutu Kalenteri 2014, Pakilan Seudun Historia ry,
  17. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf
  18. http://www.helsinginmontessori.fi/leikkikoulut/pakila/
  19. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_04_30_Hki_alueittain2012_Tikkanen.pdf
  20. Pirkkolan liikuntapuisto Helsingin kaupungin liikuntavirasto Viitattu 15.9.2013
  21. Reittiopas (Linjojen 63 ja 66A matka-aika Pakilantieltä (Muurimestarintien pysäkki) päärautatieasemalle pe 10.1.2014 päiväsaikaan pyöristettynä lähimpään 5 minuuttiin) Helsingin seudun liikenne. Viitattu 7.2.2014.
  22. Helsingin kaupungin meluselvitys 2012
  23. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivut 82 - 125
  24. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivut 91 - 95

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pakila.