Pakila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin kaupunginosaa. Pakila on myös kylä Myrskylän kunnassa.
Pakila
Baggböle
Kaupungin kartta, jossa Pakila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Pakila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Pohjoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 34
Pinta-ala 4,08 km² 
Väkiluku 10 275[1]  (1.1.2014)
Väestötiheys 2403 as./km²
Osa-alueet Länsi-Pakila, Itä-Pakila
Postinumerot 00660, 00680
Lähialueet Kaarela, Oulunkylä, Pukinmäki, Tuomarinkylä

Pakila (ruots. Baggböle) on Pohjois-Helsingissä, noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta sijaitseva pientalovaltainen kaupunginosa. Alueella asui 10 275 henkeä vuoden 2014 alussa.[1]

Pakilan osa-alueet ovat Länsi-Pakila ja Itä-Pakila, joita erottaa toisistaan Tuusulanväylä. Kehä I kulkee Pakilan halki jakaen sen suunnilleen yhtä suureen etelä- ja pohjoisosaan.

Pakilan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakila on vanhaa maanviljely- ja asuinaluetta. Se oli aiemmin Helsingin pitäjään kuulunut kylä. Kylän nimi Baggböle on ollut käytössä jo 1400-luvulla. Se johtuu ilmeisesti henkilön lisänimestä Bagge. Sana merkitsee alkujaan paksua ja kömpelöä. Suomenkielisenä mukaelmana tuli 1900-luvun alussa käyttöön ensin Pakinkylä, myöhemmin Pakila, joka virallistettiin 1946.[2][3]

Pakilassa oli 1700-luvun isojaossa neljä taloa: Erikas, Murmästars, Lantmästars ja Prästbacka. Vielä 1800-luvulla Pakila oli täysin ruotsinkielinen. Asukkaita oli tuolloin nelisenkymmentä.[4]

1800-luvun loppupuolella alueelle perustettiin huvilayhteisö. Suomenkielisten asukkaiden osuus kasvoi vähitellen. Pakilan asukasluku kasvoi huvila-asutuksen ja työväen asutuksen myötä 1800-luvun lopusta lähtien. Kun asukasluku vuonna 1900 oli vain 118, vuonna 1920 se oli jo 1279. Helsingin pitäjään kuulunut Pakinkylä oli vuonna 1920 yksi harvoja enemmistöltään suomenkielisiä kyliä.[5]

Pakila kehittyi Helsingin esikaupungiksi 1900-luvun alussa. Sen historia on Helsingin lähiöksi varsin pitkä ja myös suhteellinen dramaattinen. Vaikka väestörakenne nykyään on hyvin keskiluokkainen, tilanne ei aina ole ollut samanlainen. Köyhän työväestön osuus Pakilan asukkaista oli aiemmin merkittävä.[6] Työväestön asutus Pakilaan syntyi 1900-luvun alussa osuuskuntamuotoisena: osuuskunnat Elo, Lepola ja Alku ostivat maata Pakinkylän talollisilta.[7] Vuonna 1908 Helsingin pitäjään kuulunut Pakila muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.[4]

Rakentaminen jatkui varsin vapaana vuoden 1932 asemakaavalakiin saakka. Rakentamisen yleisilmettä yhtenäistettiin kaupungin käyttöön ottamilla tyyppipiirustuksilla.[8]

Pakila liitettiin Helsinkiin Helsingin suuressa kuntaliitoksessa 1946.[4]

Poliittiset olot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ns. luokkataistelu kosketti Pakilaa aikoinaan voimakkaasti: Vuonna 1918 Tammisaaren vankileireillä oli monia pakilalaisia. 15 pakilalaista tuhoutui kansalaissodan taisteluissa.[9]

1930-luvulla valtiovalta lakkautti monet pakilalaiset työväenyhdistykset, jotka edustivat pääasiassa työväenliikkeen vasenta äärilaitaa, kuten urheiluseura Pakinkylän Veljet ja työväenyhdistys Salaman. [10]

1950-luvulla suurin osa pakilalaisista äänesti SKDL:ää, jonka kannatus oli Pakilassa 40 prosenttia. 1970-luvulta alkaen suurin puolue Pakilassa on ollut kokoomus.[11] Kokoomus oli Pakilassa suosituin puolue sekä vuoden 2012 kunnallisvaaleissa (kannatus 50 %)[12] että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa (kannatus 44 %).[13]

Alue ja asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Idässä Pakilaa rajaa Vantaanjoki, jonka toisella puolella on Pukinmäki, etelässä Pakila rajoittuu Oulunkylään, lännessä Helsingin keskuspuistoon, jonka toisella puolella on Kaarela ja pohjoisessa Pakilaa rajaa Tuomarinkylä.

Pakilassa pientalovaltaisuuden takia asuntojen keskikoko on Helsingin alueista toiseksi suurin, 99 m2.[14] Osakehuoneistojen neliöhinnat ovat Pakilassa muuta Helsinkiä alhaisemmat. Neliöhinnat Pakilassa olivat 3000 euron molemmin puolin, kun Helsingin keskineliöhinta oli lähes 4000 euroa vuoden 2014 lopussa. Pakila on ollut yhdessä Kuusisaaren ja Lehtisaaren kanssa niitä Helsingin alueita, joilla asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet vähiten ja vuonna 2014 asuntojen hinnat olivat myös laskeneet.[15] Vuoden 2013 lopusta vuoden 2014 loppuun keskimääräinen neliöhinta laski Itä-Pakilassa 20 % ja Länsi-Pakilassakin lähes 10 %.[16][17]

Pakilan seurakunnan alue on Helsingin alueista kaikkein luterilaisin; kirkkoon kuuluminen on siellä yleisempää kuin missään muualla Helsingissä. Vuonna 2014 Pakilan seurakuntaan kuului 73 % alueen väestöstä, kun Helsingin keskiarvo oli 56 %.[18]

Pakilan aluejako[19]
Peruspiiri Kaupunginosa Alue Asukasluku 2014[1] Äänestysalue[20] Postinumero
Länsi-Pakilan peruspiiri (402) Pakila (34) Länsi-Pakila (341) 6 874 34A, 34B 00660 (ja 00630)
Itä-Pakilan peruspiiri (405) Itä-Pakila (342) 3 401 34C 00680 (ja 00640)
Tuomarinkylä (35) Tuomarinkartano (353) 279 (35B) 00690 (ja 00680)

Postinumeroalueet eivät noudata täsmälleen muuta aluejakoa. Tämä artikkeli käsittelee Pakilan kaupunginosaa (34).

Merkkihenkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut ja yritystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet varsinkin Pakilantien varrelle Länsi-Pakilaan. Siellä sijaitsee muun muassa päivittäistavarakauppa, muita kauppa- ja palveluliikkeitä sekä huoltoasema. Länsi-Pakilassa on myös Pakilan vanhainkoti, Pakilan toimintakeskus ja Pakilan nuorisotalo. Länsi-Pakilassa sijaitsee myös Pakilan seurakunnan Hyvän Paimenen kirkko.

Koulut ja päivähoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilassa on viisi koulua. Länsi-Pakilassa on kaksi koulua, Pakilan ala-aste ja Pakilan yläaste. Itä-Pakilassa on kolme koulua, Metsolan ala-asteen koulu, Solakallion Koulu ja Toivolan koulu. Kaksi jälkimmäistä ovat erityiskouluja oppilaille, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.[23] [24] [25] Länsi-Pakilassa toimii kaksi päiväkotia, Päiväkoti Pakila ja Päiväkoti Havukka.[26] Länsi-Pakilassa toimii myös Pakilan Montessori-leikkikoulu.[27]

Liikuntapalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaisen Pakilan alueella on vähän puistoja. Niistä laajin on Länsi-Pakilan keskellä Kehä I:n pohjoispuolella oleva Pakilanpuisto.

Asukkaiden virkistysmahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät, sillä Keskuspuisto ja Pirkkolan liikuntapuisto sijaitsevat heti Pakilan länsipuolella. Pakilan ulkoilumahdollisuudet pohjautuvat ennen kaikkea Keskuspuiston tarjoamiin, aina Vantaanjoelle saakka ulottuviin ulkoilureitteihin.[28] Lähellä sijaitsevassa Pirkkolan liikuntapuistossa on urheilukenttiä, kunto- ja voimailusali, maauimala, uimahalli, palloiluhalli ja kaksi jäähallia. Lisäksi puistossa on kuntoratoja ja hiihtolatuja.[29] Lähellä sijaitsevat myös Maunulan ulkoilumaja, Maunulan liikuntahalli, Paloheinän ulkoilumaja ja Paloheinän jäähalli. Itäsuunnassa lähimmät ulkoilualueet ovat Oulunkylän liikuntapuistossa ja Tuomarinkartanon alueella.

Puutarhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puutarhanhoito on ollut Pakilassa mainitsemisen arvoinen elinkeino. Puutarhanhoitoa harjoitettiin jo 1800-luvulla läheisessä Tuomarinkylän kartanossa, ja Pakinkylään syntyi myös kauppapuutarhoja 1900-luvun alusta. Vuonna 1937 kauppapuutarhoja oli peräti viisi, mutta vielä 2000-luvulla Länsi-Pakilassa toimii edelleen Pakilan Kukkatalo ja Kokkosen puutarha.

Kauppapuutarhojen lisäsi Pakilassa on myös harrastepohjaista puutarhatoimintaa. Itä-Pakilassa lähellä Vantaanjokea sijaitsee kaksi siirtolapuutarhaa: vuonna 1946 perustettu Pakilan siirtolapuutarha, joka on Helsingin yhdeksästä siirtolapuutarhasta suurin. [30] Itä-Pakilassa sijaitsee myös sen viereen vuonna 1977 perustettu Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha. Siirtolapuutarha-alueiden läheisyydessä on lisäksi viljelyspalstoja vuokrattavana.

Liikenneyhteydet ja liikennemelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakila sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Alueen merkittävimmät liikenneväylät ovat Tuusulanväylä ja Kehä I. Pakilassa on monipuoliset liikenneyhteydet sekä joukkoliikenteen, yksityisautoilun että kevyen liikenteen näkökulmasta. Liikenneyhteydet keskustaan ovat hyvät, matkustusaika bussilla on noin puoli tuntia.[31]

Pakilassa ajavat muun muassa bussit 63, 66, 66A ja 67 sekä seutulinjat 512/A/K ja 516. Bussi 67 palvelee myös Osuuskunnantietä ja Sysimiehentietä. Viikonloppuisin aamuyöllä ajaa yölinja 67N. Kehä I:n poikittaisliikenteessä ajavat bussit 54 ja 514/K. Sen lisäksi lentokentän pikavuoro 540 ja muutkin pikavuorot pysähtyvät tarvittaessa Pakilantien pysäkillä Kehä I:llä.

Helsingin kaupungin meluselvityksen mukaan valtaosa Pakilaa on yli 55 dB:n melualueella. Tieliikenteen melua aiheuttavat Tuusulanväylä ja Kehä I, joiden varsille on rakennettu meluesteitä. Koko Helsingin asukkaista karkeasti puolet asuu yli 55 dB:n melualueella.[32]

Kansalaisyhteiskunta ja yhdistystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeitä pakilalaisia yhdistyksiä ovat tai ovat olleet Pakilan Visa, Pakila-seura, Lions-club Helsinki/Pakila, Lions-club Helsinki/Pakinkylä, Lions-club Helsinki/Aurora, Pakinkylän VPK, Pakilan Voimistelijat (entinen Pakilan Naisvoimistelijat), Työväenyhdistys Salama, Pakilan omakotiyhdistys, Pakilan Marttayhdistys, Partiolippukunta Vuorenhaltiat, Pakilan NMKY ja Mannerheimliiton Pakilan osasto.[33]

Pakilan Voimistelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilan Voimistelijat perustettiin vuonna 1947. Seura valittiin vuoden helsinkiläiseksi liikuntaseuraksi vuonna 2010. Seura on yksi Helsingin suurimpia liikuntaseuroja. Pakilan voimistelijat tarjoavat laajasti harrastusliikuntaa kaikille. Seuralla on kasvava joukkuevoimistelun kilpailu- ja valmennuspuoli. Seura onkin menestynyt hyvin nuorten joukkuevoimistelukilpailuissa ja Gloria-joukkue voitti SM-kultaa vuonna 2012, 16-18-vuotiaiden sarjassa.

Pakinkylän VPK[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Pakilassa sijaitseva Pakinkylän VPK on toiminut Pohjois-Helsingin alueella jo vuodesta 1922. Alkusysäyksen Pakilan VPK:n perustaminen sai muurarimestari Taipaleen huvilan palosta. Sammutusvälineiden ja palomiesten puutteessa omakotitalo paloi perustuksiaan myöten. Yhdistys perustettiin Koskisen kauppapuutarhan pihassa 30. huhtikuuta 1922. Yhdistyksen toiminta perustui alusta alkaen talkoisiin ja lahjoituksiin. Koskisen kauppapuutarha tarjosi alussa mm. käyttövalmiin vesitynnyrin ja hevosen. Kun Pakila 1946 liitettiin Helsinkiin, palokunnan julkiselta vallalta saamat avustukset alkoivat nousta.

Palokunnalla oli aikoinaan myös vilkasta urheilu- ja kulttuuritoimintaa - mm. oma näytelmäkerho.[34]

Nykyäänkin palokunta noudattaa perinteitä, kuitenkin kehittäen toimintaansa tehokkaaksi pelastajaksi. Pakinkylän VPK on, kuten muutkin Helsingin vapaaehtoiset palokunnat, sopimuspalokunta joka toimii pääkaupungin vakinaisen palokunnan reservinä. Sopimuspalokunta on palokunta, joka on tehnyt sopimuksen kunnan kanssa palo- ja pelastustoimesta ja joka hoitaa nämä tehtävät sopimuksessa määrätyllä tavalla. Pakinkylän VPK:lla on sammutussopimus Helsingin kaupungin kanssa, joten VPK on yksi pääkaupunkimme 15:sta sopimuspalokunnasta. VPK sijaitsee Kehä 1:n ja Pakilantien kulmauksessa, tarjoten hyvät liikenneyhteydet joka suuntaan. VPK:n nykyinen talo on rakennettu vuonna 1960 ja sen katuosoite on Pakilantie 64.

Historiallisia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilan työväentalo ja nuorisotalo Lepolantie 19.
Pakilan vanha Elanto Lepolantie 17.

Pakilan työväentalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Pakilassa sijaitseva Pakilan työväentalo on huvila, jonka Pakilassa toimineet työväenliikkeen äärivasemmistolaista haaraa edustaneet työväenyhdistykset ostivat käyttöönsä vuonna 1917. Työväentalo oli 1930-luvulla valtion takavarikoimana kommunistilakien nojalla.

Nykyään rakennus toimii pääasiassa Pakilan nuorisotalona, mutta jossain määrin myös työväentalona.

Pakintalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakintalo Etupellontie 2:ssa on Pakilan kotiseututalo, jonka Helsingin kaupunki omistaa ja jota Pakila-seura isännöi. Pakintalo on 1700-luvulla rakennettu maalaistalo alkuperäiseltä nimeltään Erikas.

Linnoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri puolilla Pakilaa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia vallihautoja ja tuli- ja tähystyspesäkkeitä. Ne ovat osa Puotinkylän lahdelta Mellunkylän, Pakilan ja Leppävaaran kautta Tapiolaan ulottuvaa ulointa kolmatta linnoitusvyöhykettä.

Kolme linnoitusvyöhykettä muodostivat yhdessä ns. Krepost Sveaborgin maarintaman eli Helsingin maalinnoituksen.

Pakilan tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilaan on kaavailtu merkittävää lisärakentamista. Käsittelyssä olevan yleiskaavaluonnoksen mukaan Pakila-Tuomarinkylä -alueen asukasluku yli kaksinkertaistuisi. Pakilaan on ehdotettu tehokkaasti rakennettavia asuin-, työpaikka- ja lähipalvelualueita. Tehokasta rakentamista on ehdotettu mm. ABC:n lähelle sekä Pakilantien ja Kehä I:n varteen. Kaavaluonnoksen tavoitteiden saavuttaminen olisi vaikeaa Pakilan nykyisellä pienkiinteistö- ja pientalorakenteella, minkä vuoksi on Pakilaan ehdotettu tehokkaammin rakennettuja alueita.[35][36]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Helsingin tilastollinen vuosikirja 2014
  2. Helsingin kadunnimet, s. 15, 170
  3. Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 65-66. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-723-0.
  4. a b c Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 170. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. Korjattu toinen painos 1981.
  5. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivu 21, taulukko 3
  6. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivu 30-31
  7. Tikkanen, Tea (toim.): Helsinki alueittain. Helsingin kaupunki, 2013. ISBN 978-952-272-649-0. Teoksen verkkoversio (PDF).
  8. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf
  9. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivu 123
  10. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivut 124-125
  11. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivu 30-31
  12. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittain2014_verkko.pdf
  13. Eduskuntavaalit 2015 - Tulos - Helsinki Äänestysalueet 034A 034B 034C
  14. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf
  15. Lehtisaaren ja Pakilan asuntojen suosio väljähti Helsingin uutiset 17.03.2014
  16. Suomen virallinen tilasto: Asuminen/Osakeasuntojen hinnat. Vanhojen vapaarahoitteisten asuntojen hinnat postinumeroalueittain ja rakennusvuosittain Vuosien 2013 ja 2014 neljäs neljännes, Kaikki rakennusvuodet, Talotyypit yhteensä, Keskihinta postinumeroalueilla 00660 ja 00680
  17. Suomen virallinen tilasto: Vanhojen osakehuoneistojen velattomat neliöhinnat, 4. neljännes 2014
  18. Keskusrekisteri: Vuositilasto 2014 (pdf) 2015. Helsinki: Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 11.2.2015.
  19. kartta.hel.fi
  20. Helsingin kaupungin äänestysaluejako. Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2010.
  21. http://www.image.fi/image-lehti/tuulipukumaan-kansalliskirjailija
  22. Pakilan Seudun Kotiseutu Kalenteri 2014, Pakilan Seudun Historia ry,
  23. http://www.hel.fi/hki/metsola/fi/Etusivu
  24. http://www.hel.fi/hki/solak/fi/Etusivu
  25. http://www.hel.fi/hki/toivk/fi/Etusivu
  26. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf
  27. http://www.helsinginmontessori.fi/leikkikoulut/pakila/
  28. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_04_30_Hki_alueittain2012_Tikkanen.pdf
  29. Pirkkolan liikuntapuisto Helsingin kaupungin liikuntavirasto Viitattu 15.9.2013
  30. http://pakila.siirtolapuutarhaliitto.fi/
  31. Reittiopas (Linjojen 63 ja 66A matka-aika Pakilantieltä (Muurimestarintien pysäkki) päärautatieasemalle pe 10.1.2014 päiväsaikaan pyöristettynä lähimpään 5 minuuttiin) Helsingin seudun liikenne. Viitattu 7.2.2014.
  32. Helsingin kaupungin meluselvitys 2012
  33. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivut 82 - 125
  34. Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry, sivut 91 - 95
  35. Pakilan ensimmäinen aluefoorumi kiinnosti 28.2.2015
  36. Pakila-Seuran kanta yleiskaavaan vielä muotoutumassa 8.2.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pakila.