Hakunila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakunila
Håkansböle
Vantaan kartta jossa Hakunila korostettuna
Kaupunginosa nro 94
Suuralue Hakunila
Pinta-ala 3,0 km²
Väestö
 - Asukkaita 11 170 (1.1.2010)
 - Asukastiheys 3 645/km²
Postinumero(t) 01200, 01201
Lähialueet Itä-Hakkila, Sotunki, Ojanko, Vaarala, Kuninkaala ja Hakkila
Hakunilan kirkko Hakunilan keskuksen vieressä.
Hakunilan uimahalli

Hakunila (ruots. Håkansböle) on yli 11 000 asukkaan kaupunginosa Itä-Vantaalla. Sitä rajaavat lännessä Lahdenväylä, etelässä Kehä III, idässä Ojanko ja Sotunki sekä pohjoisessa Itä-Hakkila. Hakunilan keskus on korkealle mäelle 1970-luvulla syntynyt tiivis kerrostalolähiö, jota ympäröivät pientaloalueet sekä runsas luontoalue hiihtolatuineen. Hakunilassa on useita kouluja, kirjasto, kirkko, ostoskeskus (Hakunilan keskus) ja uimahalli.

Hakunilan kaupunginosaan kuuluu myös Lahdenväylän ja Lahdentien välinen Kaskelan pientaloalue ja varikkoalue. Varikkojen paikalle suunnitellaan uutta Hakunilan keskustaa.

Hakunilan suuralue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakunila toimii kaakkoisen Vantaan palvelukeskuksena. Hakunilan suuralueeseen (2007–) kuuluu seuraavat yhdeksän kaupunginosaa: Länsisalmi, Länsimäki, Ojanko, Vaarala, Hakunila, Rajakylä, Itä-Hakkila, Kuninkaanmäki ja Sotunki. Oheisessa kartassa kaupunginosa on esitetty punaisella ja suuralue ruskealla. Hakunilan suuralueella asuu 28 897 asukasta (1.1.2010).[1]

Kaupungin sisäisessä palvelualuevertailussa Hakunilan alue erottuu muista alueista muun muassa seuraavilla kriteereillä:

Hakunilan alueella oli 1990-luvulla ja 2000-luvulle tultaessa kosolti erilaisia sosiaalisia ja etnisiä ongelmia. Kaupunki, poliisi ja alueen asukkaat ovat viime vuosikymmeneltä lähtien tehneet jatkuvasti yhteistyötä alueen ongelmien ratkaisemiseksi.

Hakunilan suuralueen ja kaupunginosien väestö ja vieraskielisten osuus 2008/2009[2] ja 2013/2014[3].

Suuralue Väestö yhteensä Vieraskieliset*)
Kaupunginosa lukumäärä osuus %
2008/2009 2013/2014 2008/2009 2013/2014
7 Hakunilan suuralue 28748 29214 13,2 20,0
90 Länsisalmi 38 36 .. ..
91 Länsimäki 5670 5675 21,7 32,0
92 Ojanko 59 69 .. ..
93 Vaarala 2895 2917 6,9 10,8
94 Hakunila 11203 11238 17,1 27,0
95 Rajakylä 3814 3852 6,3 8,7
96 Itä-Hakkila 2649 2757 2,9 6,0
97 Kuninkaanmäki 1810 2029 6,0 7,8
98 Sotunki 610 641 2,1 2,2
  • ) Vieraskieliset = muut kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset

Historiaa ja kulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi Vantaan alueen ensimmäisistä kylistä sijaitsi Kormuniitynojan laakson reunalla Hakunilanmäen itäpuolella. 1600-luvulla alueelle syntyi kaksi merkittävää kartanoa, Hakunilan ja Nissbackan kartanot, joiden entisillä mailla koko kaupunginosa sijaitsee. Itse Hakunilan kartano ja osa aiemmista Håkansbölen tilan maista sijaitsee Vantaan nykyisessä aluejaossa kuitenkin Hakunilan naapurialueen, Ojangon kaupunginosan puolella.[1]

Nimi Hakunila on suomenkielinen muoto vanhasta ruotsinkielisestä paikannimestä Håkansböle, joka oli käytössä ainakin jo 1500-luvulla, kirjoitettuna toisinaan myös Hokonsböle. Se on todennäköisesti ollut alun perin talon, mutta myöhemmin myös kylän nimenä. Nimi johtuu tuohon aikaan yleisestä miehen etunimestä Håkan tai Hokon. Vuoden 1540 maakirjoissa mainitaan kylän suurimman talon isäntänä Hokon Jönson. Nimen on kuitenkin arveltu olevan vanhempi ja johtuvan jostakusta hänen samannimisestä esi-isästään.[4] Håkan saattaa viitata myös seudulla runsaasti oleviin kukkuloihin, sillä sitä håkan vanhassa pohjoismaisessa nimistössä on merkinnyt.[5]

Hakunilan kartanon rakennukset omistaa nykyään Vantaan kaupunki; näihin kuuluvat jugendtyylinen päärakennus (Armas Lindgren 1905) sekä Ruotsin kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi rakennettu mutterihuvimaja (1775). Nissbackan kartanon puistossa ja luonnonkivistä rakennetussa suuressa viljamakasiinissa on kuvanveistäjä Laila Pullisen pysyvä veistosnäyttely; itse Nissbackan kartanorakennus paloi 1935, ja sen rauniot ovat yhä nähtävissä. Hakunilantien eteläpäässä on Alan Fibin horoskooppiaiheinen meluaitaan maalattu ympäristöteos.

Hakunila-projekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Hakunilan ongelmat ja jengiriidat kärjistyivät suomalaisten ja somalialaisten välisiksi konflikteiksi ja tulivat valtakunnalliseen julkisuuteen syyskuussa 2000, poliisi ja kaupunki päättivät käynnistää kiinteämmän yhteistyöprosessin Hakunilan tilanteen selvittämiseksi ja rauhoittamiseksi. Hakunilan maahanmuuttajiin kohdennetut toimenpiteet eli Hakunila-projekti kesti runsaan vuoden ja rauhoittivat tilanteen. Hankkeessa keskityttiin muun muassa asumisen järjestelyihin, turvallisuuteen, nuorisoon ja koulujen monikulttuurisuuskasvatukseen.

Hakunila elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2002 Hakunilassa on kuvattu elokuvaa Nousukausi. Kaupunginosa esitti Jakomäkeä. Siellä kuvattiin Janne löytää autonavaimensa kaupassa 25. kesäkuuta 2002 Hakunilan Siwassa, kirpputorikohtaus 26. kesäkuuta Hakunilan pizzeriaa vastapäätä ja kohtaus Mian yksityiselämää (Janne kertoo matkaideasta) 22. elokuuta 2002 sekä Janne pizzalähettinä samana päivänä. Tappelu Ilpo Heinon kanssa kuvattiin Käärmekalliolla 15. elokuuta 2002.

Hakunilan urheilupuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakunilan urheilupuistossa järjestettiin 11.–13.1.2008 Vantaan SM 2008 -hiihdot. Viimeksi SM-hiihdot olivat samassa paikassa vuonna 1997. Urheilupuistossa myös järjestetään jokavuotinen Myötätuulirock kesäkuussa. Hakunilassa on vuosikymmeniä toiminut lähinnä jalkapalloon keskittynyt urheiluseura Hakunilan Riento, joka on voittanut muun muassa useita piirinmestaruuksia sekä cupeja.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakunilan kautta kulkee useita bussilinjoja ja sieltä on yhteyksiä mm. Helsinkiin, Itä-Hakkilaan, Vuosaareen, Mellunmäkeen, Myyrmäkeen, Tikkurilaan ja Korsoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vantaa alueittain (2010): Hakunilan suuralue (pdf: 2,5 MB) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 19.8.2013.
  2. Vantaan väestö 2008/2009, s. 56. Vantaa: Vantaan kaupungin tilasto ja tutkimus, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 31.8.2014). suomi
  3. Vantaan väestö 2013/2014, taulukot (xls) (Taulu 012) Vantaan kaupungin tilasto ja tutkimus. Viitattu 31.8.2014. suomi
  4. Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 93-94. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-723-0.
  5. Hakunilan kartano, Helsinki.fi, viitattu 3.12.2011

Lähteet, joihin ei viitata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vantaa alueittain (2003). Erityisesti loppuosan sivut 245–247 (Hakunilan palvelualue) ja 264–267 (Hakunila). Julkaisu on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivuilta.
  • Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta Vantaan kaupungin sivuilta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]