Martinlaakso
|
|
|||
| Kaupunginosa nro | 17 | ||
| Suuralue | Myyrmäki | ||
| Pinta-ala | 3,7 km² | ||
| Väestö | |||
| - Asukkaita | 11 436 (1.1.2010) | ||
| - Asukastiheys | 3 052/km² | ||
| Postinumero(t) | 01620 | ||
| Lähialueet | Kaivoksela, Myyrmäki, Varisto, Myllymäki, Vantaanlaakso, | ||
Martinlaakso (ruots. Mårtensdal) on kaupunginosa ja rautatieasema (1975) Länsi-Vantaalla. Vuosina 1968–1975 rakennettiin kerrostaloalue, jota on uudistettu ja täydennetty. Ensin sinne oli rakennettu jo 1950-luvulla omakotitaloja Vihertielle ja Kivimäkeen. Vanhinta asutus on kuitenkin Isontammentiellä, joka on osa Turusta Viipuriin johtanutta Suurta rantatietä eli Kuninkaantietä. Kaupunginosan pohjoisosassa on Vantaankosken asema (1991) ja siihen liittyvä Martinlaakson yritysalue. Kaupunginosassa on nyt noin 11 000 asukasta.
Martinlaaksossa on kolme suurta mäkeä: Raappavuori, korkealle kohoava Laajavuori ja Kivivuori. Ne ovat pohjana valtaosalle alueen kadunnimistä. Vihertien nimi johtuu talosta, jonka maista tontit lohkottiin; Grönkullan talo sijaitsee Lyhtykujalla. Kivimäen nimi johtuu vastaavasti Stenbackan talosta, joka sijaitsee Ylästöntien länsipäässä.
Asemakaava perustuu ulkosyöttöiseen katuverkkoon ja laajaan sisäiseen jalankulkuverkkoon, jonka varrelle sijoittuvat puistot ja palvelut. Pääkatu Martinlaaksontie on leveä ja lehtevä bulevardi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Martinlaakson historiaa
Martinlaakso on rakennettu Martinkylän (Mårtensby) maarekisterikylän takametsään. Kylän kantatalot olivat saaneet täältä maakaistaleet isojaossa 1700-luvulla. Vanha Martinkylä sijaitsee Vanhan Nurmijärventien varrella, ja siellä on ollut maataloja jo 1500-luvulla.
Myös Espoossa ja Sipoossa oli Martinkylä, Mårtensby. Siksi päätettiin, että Espooseen tulee Martinsilta, Vantaalle Martinlaakso ja Sipooseen jää Martinkylä.
Martinlaaksossa oli 1990-luvulla kehityshanke, jolloin parannettiin katuja ja puistoja ja taloyhtiöille myönnettiin edullisia perusparannuslainoja. Tällöin useimpiin kerrostaloihin tehtiin julkisivu- ja parvekekunnostuksia ja muita perusparannuksia. Eri kerrostaloja kunnostettiin eri tavoin, jolloin taloista tuli yksilöllisiä ja kaupunginosan ilmeestä tuli vaihteleva. Julkisivujen betonilaatat ja kivimurske vaihtuivat tiileen ja rappaukseen.
Uudempaa rakentamista ovat Kauppiaitten kauppaoppilaitos ja konserttisali Martinus (1986), Raikukuja 14:n palvelutalo (1994), Raikukuja 1:n kerrostalo (1999) ja Raappavuorenpolku 1:n palvelutalo (1999).
Laajaniityntiellä sijaineen Työterveyslaitoksen talon paikalle valmistui uudet kerrostalot 2007. Samoin Martinlaakson rautatieaseman vieressä ollut liike- ja toimistotalo on purettu, ja sen tilalle valmistui uusi punatiilinen kauppakeskus (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen 2011). Sen eteläkulmassa kohoaa 14-kerroksinen asuintorni (Skanska, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen 2012), jonka pihaterassi on 12. kerroksen korkeudessa. Näiden pohjoispuolelle Kivivuorentien varrelle on rakenteilla uusia punatiilipintaisia kerrostaloja (Sato ja SRV 2012). Rautatieaseman pohjoisen sisäänkäynnin yhteyteen rakennetaan Laajaniitynaukio, joka on World Design Capital -muotoiluhanke (2012). Lisää asuntoja on kaavoitteilla purettavaksi tulevan Laajavuoren koulun (1969) paikalle. Martinlaakson koulua on laajennettu. (Tilanne 1.1.2012)
Martinlaakson palvelualue (1997-2006) on käsittänyt 16 Luoteis-Vantaan kaupunginosaa, jotka on esitetty viereisessä kartassa vaaleanruskealla. Martinlaakson kaupunginosa on esitetty kartassa punaisella. Nykyisin Martinlaakso kuuluu Myyrmäen suuralueeseen (2007-).
[muokkaa] Liikenneyhteydet
Martinlaakson rata valmistui ensin Martinlaaksoon asti 1975, jolloin M-juna alkoi kuljettaa asukkaita Helsinkiin 21 minuutissa. Kaupunginosassa on kaksi rautatieasemaa: Martinlaakso (1975) ja Vantaankoski (1991). Liityntäpysäköintipaikkoja löytyy Vantaankosken asemalta ja Kivivuorentien varrella sijaitsevan Martinlaakson ostarin kattopaikoituksesta.
Kehärata Vantaankoskelta Kivistön ja Lentoaseman kautta pääradalle ja edelleen Tikkurilaan on rakenteilla ja valmistuu 2014. Rata yhdistää toisiinsa 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa.
Martinlaaksosta liikennöivät seutulinjat 453, 516 ja 539 Helsinkiin. Martinlaaksosta on bussiliikennettä myös Espooseen ja eri puolille Vantaata, mm. Leppävaaraan, Lentoasemalle ja Tikkurilaan. Hämeenlinnanväylällä on Martinlaakson pikavuoropysäkki.
Autoliikenteen yhteyksiä ovat Hämeenlinnanväylä (E12) ja Kehä III (E18), joita nyt parannetaan. Sanomatie Martinkyläntieltä Kehä III:lle valmistuu vuonna 2012.
[muokkaa] Palveluja ja yritystoimintaa
Alueen kouluja ovat Laajavuoren koulu, Kivimäen koulu ja Mårtensdals skola, jotka ovat alakouluja. Martinlaakson koulua laajenee yhtenäiskouluksi, joten Laajavuoren koulu tullaan purkamaan. Alueella toimivat myös Martinlaakson lukio ja Kauppiaitten kauppaoppilaitos. Päiväkotejakin on useampia. Muita kaupungin palveluja ovat kirjasto, uimahalli, terveyskeskus ja neuvola. Kulttuuritalo Martinuksessa järjestetään konsertteja ja tanssiesityksiä.
Martinkeskus (1970) oli aikanaan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Aseman viereen on valmistunut uusi kauppakeskus, Martinlaakson ostari (2011). Lisäksi Laajavuorenkujalla on K-Supermarket (1975) ja toinen K-Supermarket on valmistumassa Louhelaan (2012).
Vantaankosken aseman ympäristössä Martinkyläntien varrella sijaitsee Martinlaakson yritysalue, jonne on sijoittunut muutamia suuryrityksiä. Sanomalassa painetaan valtakunnan päälehtiä Helsingin Sanomia ja Hufvudstadsbladetia. Martinlaakson voimalaitos vastaa merkittävästä osasta Vantaan energiahuoltoa. Hansa Print, VTI Technologies Oy valmistaa erilaisia antureita esimerkiksi autoteollisuudelle, Pöyry Oyj on kansainvälisestikin merkittävä suunnittelu- ja konsulttitalo. Thermo Electron valmistaa laboratoriotekniikkaa. Vantaankosken aseman ympäristöön on kaavoitteilla lisää yritysten toimitiloja.
[muokkaa] Paikallisia kuuluisuuksia
Martinlaaksossa on asunut kaksi tunnettua Formula 1 -kuljettajaa: Mika Häkkinen ja Mika Salo, joista ensimmäiselle on tehty oma raidoitettu aukio Martinlaaksoon. Myös Virve Rosti, Annikki Tähti ja Jorma Hynninen ovat martinlaaksolaisia. Samoin Cristal Snow`n laulaja, sekä tunnettu metalliyhtye Amorphis ovat kotoisin Martinlaaksosta.
[muokkaa] Lähteitä
- Vantaa alueittain (2003). Ladattavissa kahtena pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivuilta.
- Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Pdf-tiedostona löytyvä Vantaan tilastokartta.
- Kallaluoto, Timo: Vantaan kaupunginosat, 2011.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Martinlaakso Wikimedia Commonsissa- [1] – Martinlaakson asukasyhdistyksen kotisivut
- [2] – Martinlaakson kotisivut (kaupunginosan historiaa ja tapahtumia)
| Kaupunginosat suuralueittain |
| Myyrmäen suuralue: Askisto | Hämeenkylä | Hämevaara | Kaivoksela | Linnainen | Martinlaakso | Myyrmäki | Petikko | Vantaanlaakso | Vapaala | Varisto
Kivistön suuralue: Keimola | Kiila | Kivistö | Lapinkylä | Luhtaanmäki | Myllymäki | Piispankylä | Riipilä | Seutula | Vestra Aviapoliksen suuralue: Lentokenttä | Pakkala | Tammisto | Veromies | Viinikkala | Ylästö Tikkurilan suuralue: Hakkila | Helsingin pitäjän kirkonkylä | Hiekkaharju | Jokiniemi | Koivuhaka | Kuninkaala | Ruskeasanta | Simonkylä | Tikkurila | Viertola Koivukylän suuralue: Asola | Havukoski | Ilola | Koivukylä | Päiväkumpu | Rekola Korson suuralue: Jokivarsi | Korso | Leppäkorpi | Matari | Metsola | Mikkola | Nikinmäki | Vallinoja | Vierumäki Hakunilan suuralue: Hakunila | Itä-Hakkila | Kuninkaanmäki | Länsimäki | Länsisalmi | Ojanko | Rajakylä | Sotunki | Vaarala |
Koordinaatit:
Sivulta puuttuu