Hämeenkylä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Vantaan kaupunginosaa. Hämeenkylä on myös kylä Salossa.
Hämeenkylä
Tavastby
Vantaan kartta jossa Hämeenkylä korostettuna
Kaupunginosa nro 12
Suuralue Myyrmäki
Pinta-ala 2,9 km²
Väestö
 - Asukkaita 7 446 (1.1.2010)
 - Asukastiheys 2 559/km²
Postinumero(t) 01630, 01710
Lähialueet Askisto, Hämevaara, Linnainen, Vapaala, Varisto
Hämeenkylän kirkko

Hämeenkylä (ruots. Tavastby) on Vantaan kaupunginosa ja vanha Helsingin pitäjän kylä. Hämeenkylä kuuluu Myyrmäen suuralueeseen.

Hämeenkylän maarekisterikylään (1553 Tauesteby) kuuluvat Hämeenkylän lisäksi nykyisin myös Linnaisten, Hämevaaran, Vapaalan, Variston, Askiston ja Petikon kaupunginosat. Gunvor Kerkkosen mukaan kylässä asui 1540-luvulla jo 19 talonpoikaa, mikä kertoo kylän vanhasta iästä. Saulo Kepsun mukaan Hämeenkylän nimi ja muut seudun vanhat hämäläisnimet kertovat, että Uudellamaalla asui hämäläisiä jo ennen kuin ruotsalaiset siirtolaiset muuttivat sinne 1200-luvulla.

Hämeenkylän läpi kulkeva Ainontie on vanhaa Turun–Viipurin maantietä eli Kuninkaantietä. Ainontien varrella on yhä jäljellä kylän vanhoja taloja.

Hämeenkylän kaupunginosa rajoittuu etelässä Rajatorpantiehen, idässä Vihdintiehen ja pohjoisessa Kehä III:een. Kaupunginosan pohjoisosa on pientalovaltaista, omakoti- ja rivitaloja, ja siellä sijaitsevat Hämeenkylän kartano (ruots. Tavastkulla gård) ja Hämeenkylän kirkko. Hämeenkylän eteläosassa, Rajatorpantien, Lammaslammen ja Vihdintien välissä, sijaitsee 1970- ja 1980-luvuilla rakennettu Pähkinärinteen kerrostaloalue. Vihdintien varressa on myös teollisuusaluetta.

Koivuvaarankujalle ja Pähkinärinteentien eteläpäähän on kaavoitteilla uusia kerrostaloja (Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.11.2011)lähde tarkemmin?. Hämeenkyläntien ja Terhotien väliselle alueelle on kaavoitteilla pien- ja kerrostaloja (2012).

Sisällysluettelo

Gållaksen kantatalo[muokkaa]

Nykyisellä Ainontien, Vihdintien ja Kehä III:n rajaamalla tontilla sijaitsi 1640-luvulla rakennettu Hämeenkylän kantatalo nro 5, Gållas. Tontilla sijaitsi myös vuonna 1922 rakennettu kantatalon navetta, jossa varsinaisen maatalouskäytön jälkeen toimi mm. kukkakauppa, akvaarioliike sekä kirjakauppa. Kumpikin rakennus on sittemmin purettu. Kantatalo purettiin ja siirrettiin 2000-luvun alussa Linnaisten kartanon alueelle, jossa se nykyäänkin sijaitsee. Navetta purettiin alkuvuodesta 2012, sillä tontille rakennettiin päivittäistavarakauppa, joka valmistui elokuussa 2012.[1]

Lähteet[muokkaa]

  • Kerkkonen, Gunvor: Helsingin pitäjän keskiaika. Teoksessa Helsingin pitäjä I, 1965.
  • Kepsu, Saulo: Uuteen maahan, 2005.

Viitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]