Asola
| Asola | |
|---|---|
| Asola | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Asola korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Koivukylän suuralue |
| Kaupunginosa nro | 72[1] |
| Pinta-ala | 3,4[1] km² |
| Väkiluku | 4 931[2] (31.12.2020) |
| Työpaikkoja | 2 020 kpl [3] (31.12.2017) |
| Postinumero(t) | 01400[4] |
| Lähialueet | Havukoski, Koivukylä, Korso, Rekola, Ilola |
Asola on pääradan länsipuolinen taajama ja kaupunginosa Vantaan Koivukylän suuralueella. Kaupunginosa rajoittuu pohjoisessa Korsoon, etelässä Koivukylään, idässä päärataan ja Rekolaan sekä lännessä Ilolaan. Asolan läpi kulkee etelä-pohjoissuuntainen Tikkurilasta Korsoon vievä Asolanväylä.[4] Asola on miltei 5 000 ihmisen asuinpaikka ja 2 000 työpaikan kaupunginosa.[2][3]
Asolassa sijaitsee Peijaksen sairaala, joka on osa Helsingin yliopistollista keskussairaalaa HYKSiä. Se palvelee vantaalaisia ja keravalaisia. Myös Koivukylän aseman viereinen Kauppakeskus Koivukeskus sijaitsee Asolassa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asolan nimi liittyy alueen asutushistoriaan ja on johdettu Koivukylän puistotien, Asolanväylän ja Sydäntien rajaaman alueen rintamamiestaloista. Maatalousministeriön asutusasiainosasto eli Aso oli jälleenrakennuskauden keskeinen organisaatio, jonka mallipiirustusten mukaan Asolan rintamamiestaloja rakennettiin.[1]
Kaupunginosan väestö on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti, kun Asolanväylän ja radan väliin Rekolan aseman läheisyyteen sekä Rekolanmäkeen valmistui uusia kerrostaloalueita. Myös aivan Rekolan aseman tuntumaan on noussut kerrostaloja. Vuoden 2020 lopussa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus kaupunginosan väestöstä oli 21,4 prosenttia[5].
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laajat metsäalueet luonnehtivat Asolan länsi- ja pohjoisosia. Metsämaisema muodostuu tyypillisesti sekametsistä ja korpikuusikoista. Luontoa on kaupunginosassa runsaasti, mutta osa siitä on myös pikkuhiljaa häviämässä rakentamisen tieltä. Matarin täyttömäeltä alkaa luonnon eliöstön kannalta merkittävä viherkäytävä, joka jatkuu Rekolanmetsänä ja edelleen kohti Kylmäojan korpea. Kylmäojan korpi metsineen on luonnonsuojelualuetta, josta osa sijaitsee Asolassa. Rekolanoja virtaa Asolan itäreunalla, ja sitä reunustavat luonnontilaiset puronvarsilehdot. Puron ympäristö on ekologinen käytävä monille eläimille ja kasveille. Etenkin linnut suosivat puron luontoa.[1]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunginosan palveluihin kuuluvat myös neljä päiväkotia, Rekolanmäen koulu, Rekolan seurakunnan Asolan seurakuntatalo, Asolan vapaapalokunnan tilat, kolme palvelutaloa sekä ikäihmisille asumisen, vapaa-ajan ja kuntoutukseen liittyviä palveluja tarjoava palvelukeskus Foibe (arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen 1994, arkkitehti Kirsti Sivén 2007). Peijaksen sairaalan pohjoispuolella on Rekolan kartano, jossa on toiminut nuorten turvatalo.
Asolan pohjoisosaan on rakenteilla Elmon urheilupuisto.[6] Sen on tarkoitus valmistua vuonna 2025. Kävijöitä urheilupuiston arvioidaan saavan noin 300 000–350 000 vuodessa.[6]
Rakennuskantaa eri aikakausilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Asolan eteläosassa sijaitsee vanhoja rintamamiestaloja. -
Peijaksentie, 1990-luku -
Viidakkokuja, 2000-luku -
Valtimotie, 2010-luku -
Lipstikkakuja, 2020-luku -
Ojalehdonkuja, 2020-luku
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Vantaa alueittain (2015) (pdf) (72 Asola, julkaisun sivut 186–189) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 11.7.2016.
- ↑ a b Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ a b Arkistoitu kopioTietoja Koivukylän suuralueelta Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2019. Viitattu 27.3.2020.
- ↑ a b kartta.vantaa.fi (Haku hakusanalla Ilola. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 11.6.2016.
- ↑ Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 2.7.2022.
- ↑ a b Salomaa, Marja: Vantaalla aletaan kaataa metsää tulevan massiivisen Elmon urheilukeskuksen tieltä Helsingin Sanomat. 2.9.2021. Viitattu 3.9.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aalto, Hannele ym.: Asola – korvesta kyläksi : kehitys vuosina 1949–2009. Vantaa: Asolan historiikkitoimikunta, 2009. ISBN 978-952-92-5285-5.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asola Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||||||