Tikkurila

Wikipedia

Tikkurila
Dickursby

Kaupunginosa nro	61
Suuralue	Tikkurila
Pinta-ala	1,0 km²
Väestö
- Asukkaita	4 727 (2006)
- Asukastiheys	4 727/km²
Postinumero(t)	01300, 01301
Lähialueet	Viertola, Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala; Helsingin puolella Tapulikaupunki

Tikkurila (ruots. Dickursby; puhekielessä myös Tiksi) on Vantaan kaupunginosa pääradan varrella, Keravanjoen pohjoispuolella Helsingin keskustasta noin 16 kilometriä pohjoiseen. Se on kaupungin hallinnollinen keskus ja merkittävin taajama Myyrmäen ohella. Tikkurilasta ei ole kehittynyt selkeää keskustaa Vantaalle, sillä Helsingin keskustan vetovoima on niin suuri ja lisäksi Lentokentän kaupunginosa jakaa Vantaan kahtia. Länsi-Vantaan keskuksena toimiikin Myyrmäki. Tikkurilan väestö on vanhusvoittoista, koska palvelut ovat lähellä. Verrattaessa Tikkurilaa muuhun Vantaaseen, on siellä eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä. Tikkurila kuuluu niiden kymmenen Vantaan kaupunginosan joukkoon, joiden asunnoista alle puolet on omistusasuntoja. Vuokra-asunnoista suurin osa on vakuutusyhtiöiden tai VVO:n) omistamia. Asumisoikeusasuntoja on vain yksi prosentti. Asuntojen keskikoko on Vantaan matalin, vain 58 neliömetriä.

Sisällysluettelo 1 Tikkurilan yleisilme 2 Käsite Tikkurilan kaupunginosa ja taajama 3 Tikkurilan palvelualue 4 Historiaa 5 Liikenneyhteydet 6 Palveluja ja oppilaitoksia 7 Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksia 8 Lähteitä

[muokkaa] Tikkurilan yleisilme

Tikkurila on rakennettu melko väljästi ja sitä hallitsevat viheralueiden ympäröimät autotiet, joiden väliin on rakennettu matalia 2–4-kerroksisia taloja. Suurin osa rakennuskannasta on 1970-luvulta tai uudempaa. Tikkurilan yleisilmeelle on leimallista hajanaisuus, sillä alue kasvoi nopeasti ja suunnittelemattomasti maalaiskunnan asemakylästä Suomen neljänneksi suurimman kaupungin hallinto- ja liikekeskukseksi. Merkitystä on myös autokaupungin ihanteella, alueen kiivain kasvu ajoittui samaan aikaan autoistumisen ollessa voimakkaimmillaan. Kaupunginosaa on kuitenkin pyritty muuttamaan entistä tiiviimmäksi ja keskustamaiseksi esimerkiksi uusien hallintorakennusten ja korkeiden kerrostalojen myötä. Uusimpana maamerkkinä Tikkurilaan on valmistunut 16-kerroksinen Kielotorni, ja suunnitelmissa on muun muassa uuden mittavan asemakeskuksen rakentaminen. Toisaalta pysäköintipaikkoja on huomattavan paljon ja ne ovat lähes aina katutasossa, jota voitaisiin pitää keskustassa tilan tuhlauksena. Tikkurilaan on mahdollista rakentaa vielä paljon, jos siitä halutaan oikeasti saada suuren kaupungin keskustan tuntuinen.

[muokkaa] Käsite Tikkurilan kaupunginosa ja taajama

Hallinnollisesti Tikkurilan kaupunginosa käsittää vain pienen radan länsipuolisen alueen. Tikkurilan taajamaan kuuluvat myös ympäröivät Hiekkaharjun, Jokiniemen, Viertolan ja Simonkylän kaupunginosat. Merkittävän osan Tikkurilan pinta-alasta vievät julkishallinnon ja palveluiden rakennukset sekä liiketilat. Asukasluku oli 4 727 vuoden 2006 alussa, jolloin se oli kasvanut hieman yli 20 prosenttia runsaan 10 vuoden aikana.

[muokkaa] Tikkurilan palvelualue

Tikkurilan palvelualue (kartassa vaalean ruskealla) on huomattavasti radanvarren kaupunginosaa laajempi alue, johon kuuluu yhteensä 15 erillistä kaupunginosaa Vantaan keskiosista. Palvelualueella oli pinta-alaa 47,1 km² (2003; sittemmin pinta-ala lienee kasvanut hieman, koska lentoaseman 3. kiitotie lienee siirretty Viinikkalasta kokonaan Lentokentän kaupunginosaan). Palvelualueella asui 48 218 asukasta vuoden 2006 alussa, mutta palvelualueen väestön on ennustettu kasvavan 4000 – 5000 hengellä vuoteen 2010 mennessä.

[muokkaa] Historiaa

Tikkurila tunnettiin markkinapaikkana jo 1500-luvulla, mistä se on myös saanut nimensä: tikkuri tarkoitti kymmenen nahan nippua. Turun ja Viipurin välinen vanha tie, Kuninkaantie, kulki Tikkurilan kautta nykyisen Kuriiritien ja Tikkurilantien kohdalla. Alue säilyi kuitenkin harvaan asuttuna Helsingin pitäjän takamaana 1800-luvun loppupuolelle asti.

Vuonna 1862 otettiin käyttöön Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie, ja yksi sen seitsemästä asemasta rakennettiin Tikkurilaan, koska siellä rautatie ylitti vanhan Turku–Viipuri-maantien (ns. Kuninkaantie). Hämeen läänin lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt (taidemaalari Albert Edelfeltin isä) suunnitteli Tikkurilalle uusrenessanssia ja varhaista eurooppalaista rautatiearkkitehtuuria edustavan tiilisen asemarakennuksen, joka toimii nykyään Vantaan kaupunginmuseon näyttelytilana sen poistuttua asemakäytöstä 1970-luvulla. Rautatie toi teollisuutta Keravanjoen Tikkurilankoskelle, jossa aloitti 1860-luvulla toimintansa öljynpuristamo ja vernissakeittämö. Näistä sai alkunsa nykyinen maalikonserni Tikkurila Oy joka toimii edelleen paikkakunnalla. Rautatie toimi alkusysäyksenä myös asutuksen kasvulle. 1900-luvun alussa Tikkurilasta tuli hallinnollisesti taajaväkinen yhdyskunta, joka tosin kuului Helsingin maalaiskuntaan, mutta jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus. Tämä asema sillä oli vuoden 1955 loppuun saakka, jolloin kaikki tällaiset yhdyskunnat lakkautettiin.

Vuonna 1946 Tikkurilasta tuli Helsingin maalaiskunnan uusi keskus Malmin siirryttyä Helsingin kaupungille suuressa alueliitoksessa. Sotien jälkeinen asutustoiminta sekä 1960- ja 1970-luvun maaltamuutto kasvattivat Tikkurilasta maalaiskunnan suurimman taajaman.

Ensimmäinen punatiilisten kerrostalojen yhtenäinen alue, Kukkaketo, rakennettiin lähelle Keravanjokea 1960-luvun loppupuolella. Sen talot ovat keskimäärin 6-kerroksisia.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Tikkurilasta on erinomaiset liikenneyhteydet. Se on Itä-Vantaan bussiliikenteen keskus ja joka puolelle Vantaata pääsee kätevästi bussilla. Tikkurila on Suomen 3. vilkkain rautatieasema. Junalla on 14 minuutin matka Helsingin keskustaan ja junia kulkee tiheästi. Lahteen on matkaa vain 32 minuuttia, Kouvolaan 67 minuuttia, Tampereelle 67 minuuttia ja Hämeenlinnaan 47 minuuttia. Helsinki-Vantaan lentoasema on 5 km:n päässä ja sieltä on lentoyhteyksiä kaikkialle Suomeen sekä ulkomaille. Henkilöautolla pääsee kulkemaan sujuvasti Kehä III:n kautta.

• rautatieasema ja linja-autoasema
  • pääradan kaukojunat
  • I-juna Helsinkiin
  • K- ja N-junat Helsinkiin ja Keravalle
  • H-, R- ja T-junat Helsinkiin ja Riihimäelle
  • Z-juna Helsinkiin ja Lahteen
  • bussiyhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle
  • bussit eri puolille Vantaata

[muokkaa] Palveluja ja oppilaitoksia

• Kaupungintalo ja kaupungin virastot
• Vantaan käräjäoikeus, keskusrikospoliisin toimintatalo
• Metsähallituksen pääkonttori
• Tikkurilan kirjasto, toinen Vantaan pääkirjastoista
• Tikkurilan lukio (Jokiniemessä)
• Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusyksikkö
• EVTEK-ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutti
• Urheilukeskus, jossa mm. jäähalli ja uimahalli (Viertolassa)

[muokkaa] Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksia

• Tiedekeskus Heureka (M. Heikkinen, M. Komonen, L. Anttila, 1989)
• Tikkurilan vanha asema, Vantaan kaupunginmuseo (C. A. Edelfelt, 1862)
• kävelykatu Tikkuraitti
• Tikkurilan kirkko (L. ja K. Niukkanen, 1957)
• Ortodoksinen kirkko (A. Sorsa, 1997)
• Tikkurilankoski
• Vernissan nuorisotalo. Nuoret valtasivat 26. toukokuuta 1985 vanhan vernissatehtaan saadakseen sen nuorison monitoimitaloksi.
• Kielotorni (Gullichsen - Vormala, 2005)

[muokkaa] Lähteitä

• Vantaa alueittain (2003). Erityisesti Alku-osan sivut 120–123 (Tikkurilan palvelualue) ja 144–147: (Kaupunginosa 61, Tikkurila). Teos on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona (179 sivua, 11 MB; ja 101 sivua, 6 MB) Vantaan kaupungin sivuilta [1].
• Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta [2]