Korso

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Korso
Korso
Vantaan kartta jossa Korso korostettuna
Kaupunginosa nro 81
Suuralue Korso
Pinta-ala 2,9 km²
Väestö
 - Asukkaita 7 342 (1.1.2012)
 - Asukastiheys 2 532/km²
Postinumero(t) 01450, 01451
Lähialueet Vierumäki, Vallinoja, Leppäkorpi, Metsola, Matari, Asola Ilola ja Kulomäki sekä Tuusulan Maantiekylä. Korson suuralue rajoittuu lisäksi pohjoisessa Keravaan ja idässä Sipooseen.

Korso on kaupunginosa ja suuralue Vantaan koillisosassa. Kaupunginosassa on 7 342 asukasta (1.1.2012).[1]

Korson suuralueeseen ovat vuodesta 2007 lähtien kuuluneet seuraavat yhdeksän kaupunginosaa: Matari, Korso, Mikkola, Metsola, Leppäkorpi, Jokivarsi, Nikinmäki, Vierumäki ja Vallinoja. Korson suuralueella on 29 395 asukasta (1.1.2012).[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korso sijaitsee pääradan länsipuolella. Lähin kaupunki on Kerava kuusi kilometriä pohjoiseen.

Lähialueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan kaupunginosajaon mukaan Korso rajoittuu idässä rautatiehen, pohjoisessa Vallinojaan ja luoteessa Vierumäkeen.

Historia ja tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Ali-Keravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän Hanabölen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja ; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Lähellä Ruusuvuoren koulua sijaitsevalta paikalta löytyy Korson historiasta kertova muistolaatta.

1800-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1880-luvun lopulla tarvittiin pääradalle ohituspaikkaa Tikkurilan ja Keravan puoliväliin. Korson pysäkki rakennettiin 1889 lähes asumattomaan erämaahan Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle – Korsoon. Juna alkoi pysähtyä Korson pysäkillä kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle. Nykyinen jo asemakäytöstä poistettu rakennus on rakennettu vuonna 1918 Thure Hellströmin Seinäjoen–Kristiinankaupungin–Kaskisten-rataa varten laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta.

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Kerava erotettiin vuonna 1924 Tuusulasta kauppalaksi, siihen tuli kuulumaan vanhan Ali-Keravan kylän alue kokonaisuudessaan. Sen alueella sijaitsi myös Korson rautatieasema, jonka ympäristö kuitenkin muodosti kauppalan keskustasta selvästi erillisen taajaman. Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen, ja 1950-luvulla Korso oli Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Korsoon perustettiin myös tehtaita kuten Näkövammaisten Keskusliiton omistama Sokeva.

Korson asema sijaitsi aivan lähellä sitä kohtaa, vanhaa Korsrå-nimistä rajapyykkiä, jossa Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan rajat kohtasivat toisensa. Kasvaessaan tämä taajama pian laajenikin myös molempien naapurikuntien puolelle. Tästä aiheutui hallinnollisia ongelmia, joiden vuoksi Korso kokonaisuudessaan liitettiin Helsingin maalaiskuntaan vuoden 1954 alussa.[2] Samaan aikaan oli myös vaihtoehtona tehdä Korsosta itsenäinen kunta. Tuusula ja Kerava tukivat tätä ajatusta, mutta Helsingin maalaiskunta vastusti, koska uuteen Korsoon olisi liitetty myös maalaiskuntaan kuulunut Rekola.[3] 1970-luvulta lähtien Korsoon on rakennettu runsaasti kerrostaloja.

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tällä vuosituhannella kaupunginosaan on rakennettu monitoimitalo Lumo. Rautatieasema sekä seurakuntakeskus ovat myös uudistettu. Alueelle rakennetut opiskelija-asunnot ovat monen pääkaupunkiseudun opiskelijan kotina opiskeluaikana. Maarukanmetsän asuinalueen rakentaminen aloitettiin 2000-luvun alussa Mikkolan kaakkoisosaan ja sen rakentaminen jatkuu edelleen.

Tulevaisuuden suunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kulomäen ja Rekolanmäen väliin rakennettava Korso-Koivukylän urheilupuisto Elmo.
  • Kehä IV. Suunnitelma leventää Kulomäentie (seututie 152) 2+2-kaistaiseksi.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korson aseman läheisyydessä pääradan itäpuolella on asiamiesposti sekä Korson sosiaali- ja terveysasema, missä on muun muassa KELA:n palvelupiste. Lisäksi radan itäpuolella ovat perheneuvola ja Korso-Rekolan psykiatrinen poliklinikka sekä Korson Helluntaiseurakunta. Pääradan länsipuolella on monitoimikeskus LUMO, jossa sijaitsevat yhteispalvelupiste, kirjasto, liikuntahalli sekä Lumon lukio ja Lumo-sali. Korson hammashoitola sijaitsee myös radan länsipuolella.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korson länsipuolitse noin viiden kilometrin päässä kulkee Tuusulan moottoritie eli kantatie 45, itäpuolella Lahdenväylä eli valtatie 4 (E75). Molemmista on liittymä seututielle 152 eli Kulomäentielle, joka kulkee eteläpuolitse aivan Korson keskuksen ohi. Näiden lisäksi yhteydet radanvarsitietä pitkin Tikkurilan (etelään) ja Keravan (pohjoiseen) suuntiin.

Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee noin 9 kilometriä lounaaseen.

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korso kuuluu Helsingin seudun liikennealueen (HSL) seutulippu-vyöhykkeeseen jonka liikennevälineet ovat seutuliikenteen bussit, lähijunat ja metro. Seutulippu oikeuttaa matkoihin Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Kertalipulla matkustavalla on vaihto-oikeus liikennevälineestä toiseen vyöhykkeen sisällä 80 minuuttia.

Korson rautatieaseman laituri marraskuussa 2009.

Lähijunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K- ja N-junat liikennöivät Korson rautatieasemalta Helsinkiin ja Keravalle. Hiljaisempina aikoina asemaa palvelee T-juna Helsinkiin ja Riihimäelle.

Bussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korsosta pääsee useilla linjoilla Helsinkiin. Lisäksi sieltä pääsee muilla busseilla Peijaksen sairaalan kautta Mellunmäkeen, Tikkurilaan, Keravalle ja Etelä-Päiväkumpuun, Hyrylään, Myyrmäkeen ja lentoasemalle.

Korson pikavuoropysäkin kautta ajetaan Lahden ja lentoaseman sekä Rovaniemen ja Helsingin välisiä linja-autoyhteyksiä.

Liityntäpysäköinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieaseman pysäköintihallissa sekä lähiympäristössä on yhteensä 390 liityntäpysäköintipaikkaa autoille. Polkupyörille alueella on noin 155 pyöräpaikkaa.

Ulkoilu, liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoilupaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korson keskuspuisto (Ankkalampi)
  • Korson maauimala, Leppäkorpi
  • Metsolansuon pururata ja latu

Liikuntapaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalmuuri
  • Korson uimahalli
  • Korson urheilukenttä
  • Sokeva-hallin skeitti/scoottihalli

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Partiolippukuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korson Honkaveljet
  • Kaarnapartio

Vapaaehtoistoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korson VPK

Järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korso-seura ry.
  • Korso-Koivukylän Linkki ry. (Kuluttajaliiton paikallisyhdistys)
  • Korson Martat ry
  • MLL, Mannerheimin lastensuojeluliitto. (Korson paikallisyhdistys)
  • Nuoret Kotkat ry. (Korson Kotkaosasto)
  • Punainen Risti. (Korson osasto)
  • Korson Työttömät ry

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maalaismarkkinat huhti- ja syyskuussa.
  • Korson Veto Markkinat toukokuussa
  • Korso Cup -salibandyturnaus syyskuussa.
  • Korson Joulupolku Ankkalammen puistossa joulukuussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.2012 (pdf) Vantaan kaupunki. Viitattu 1.1.2012.
  2. Korson kunta Korson sos.dem. työväenyhdistys. Viitattu 6.8.2011.
  3. Vantaan Laurin arkisto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60°21′3″N, 25°4′40″E