Korso

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Korso
Korso

Kaupunginosa nro

Suuralue

Korso

Pinta-ala

2,9 km²

Väestö

- Asukkaita

6 997 (1.1.2006)

- Asukastiheys

2 413/km²

Postinumero(t)

01450, 01451

Lähialueet

Vierumäki, Vallinoja, Leppäkorpi, Metsola, Matari, Asola ja Ilola sekä Tuusula.

Korso on kaupunginosa ja suuralue Vantaan koillisosassa. Kaupunginosassa asukkaita oli vuoden 2006 alussa 6 997 ja suuralueella vuoden 2007 alussa 27 380.^[1]

Korsoon suuralueeseen kuuluvat Korson kaupunginosan lisäksi naapurikaupunginosat Vallinoja ja Vierumäki, sekä Jokivarsi, Leppäkorpi, Matari, Metsola, Mikkola ja Nikinmäki.

[muokkaa] Maantiede

Korso (60°21'3"N 25°4'40"E) sijaitsee pääradan varrella. Lähin kaupunki on Kerava 6 km pohjoiseen.

[muokkaa] Lähialueet

Vantaan kaupunginosajaon mukaan Korso rajoittuu idässä rautatiehen, pohjoisessa Vallinojaan ja luoteessa Vierumäkeen.

[muokkaa] Korso-Koivukylän palvelualue

Korso-Koivukylän palvelualue kattaa koko Koillis-Vantaan ja on 46 946 hengen asukasmäärällään (tilanne 1.1.2006) suurin Vantaan viidestä palvelualueesta. Korso-Koivukylän palvelualue on pinta-alaltaan 32,4 km²:n suuruinen, 14 Vantaan kaupunginosaa käsittävä alue. Palvelualueella on noin 25 000 asukasta ja 4 600 työpaikkaa.^lähde?

[muokkaa] Historia

Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Ali-Keravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän Hanabölen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Lähellä Ruusuvuoren koulua sijaitsevalta paikalta löytyy Korson historiasta kertova muistolaatta.

[muokkaa] 1800-luku

1880-luvun lopulla tarvittiin pääradalle ohituspaikkaa Tikkurilan ja Keravan puoliväliin. Asema sijoitettiin lähes asumattomaan erämaahan Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle – Korsoon. Juna alkoi pysähtyä Korson asemalla kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle.

[muokkaa] 1900-luku

Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen, ja 1950-luvulla Korso oli Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Vuoteen 1955 asti Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan kuntien välinen raja (vanha Korsrå) oli keskellä Korsoa, mutta alueen kasvaessa tämä aiheutti hallinnollisia ongelmia ja Korso liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan. 1970-luvulta lähtien Korsoon on rakennettu runsaasti kerrostaloja.

[muokkaa] 2000-luku

Tällä vuosituhannella kaupunginosaan on rakennettu monitoimitalo Lumo. Rautatieasema sekä seurakuntakeskus ovat myös uudistettu. Alueelle rakennetut opiskelija-asunnot ovat monen pääkaupunkiseudun opiskelijan kotina opiskeluaikana. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu Kulomäen ja Rekolanmäen väliin tuleva Korso-Koivukylän urheilupuisto Elmo.

[muokkaa] Palvelut

Korson aseman läheisyydessä pääradan itäpuolella ovat Korson sosiaali- ja terveysasema, missä on muun muassa KELA:n konttori. Lisäksi radan itäpuolella ovat perheneuvola ja Korso-Rekolan psykiatrinen poliklinikka. Pääradan länsipuolella on asiamiespostin lisäksi monitoimikeskus LUMO, jossa sijaitsevat yhteispalvelupiste, kirjasto, liikuntahalli sekä Lumon lukio ja Lumo-sali. Myös Korson hammashoitola sijaitsee radan länsipuolella.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Korson länsipuolella kulkee Tuusulan moottoritie (45) ja itäpuolella Lahden moottoritie (E75). Kummastakin on liittymä tielle numero 152 Korsoon.

Helsinki-Vantaa lentoasema sijaitsee noin 9 kilometriä lounaaseen.

[muokkaa] Joukkoliikenne

Korsossa on mahdollista käyttää seutuliikenteen matkakorttia, kuten kaikissa muissakin Vantaan, Espoon tai Helsingin kaupunginosissa.

[muokkaa] Junat

K-juna liikennöi Korson rautatieasemalta ruuhka-aikoina 10 minuutin välein. Muuhun päiväsaikaan juna liikennöi 20 minuutin välein. Hiljaisempina aikoina asemalla pysähtyvät N- ja T-junat. Junat Keravan suuntaan lähtevät raiteelta 3 ja Helsingin suuntaan raiteelta 4.

Rautatieaseman liityntäpysäköintihallin 79 autopaikan lisäksi alueella on 155 pyöräpaikkaa.

[muokkaa] Bussit

Linjat 730, 731 (pe/la yöllä 700N ja 710N) ja 742 kulkevat Helsinkiin, 87 Peijaksen sairaalan kautta Mellunmäkeen, 71 ja 72 Tikkurilaan, 873 Keravalle ja Etelä-Päiväkumpuun, 874 Hyrylään ja 52 Myyrmäkeen. Lentoasemalle pääsee bussilinjalla 67.

[muokkaa] Urheilu, liikunta ja ulkoilu

[muokkaa] Liikuntapaikkoja

Korson urheilukenttä, Kisatie 23
Korson uimahalli, Kisatie 29
Korson maauimala, Leppäkorpi

[muokkaa] Urheiluseuroja

Korson Kaiku ry, Korson Kunto r.y., Korson Palloseura ry, Korson Veto ry, Greasers FBC ry, HC Korso ry, Legal Eyeball ry, Orient United Ry.

[muokkaa] Partiolippukuntia

Korson Honkaveljet, Kaarnapartio.

[muokkaa] Tapahtumia

Varjoankka. Toukokuussa Ankkalammen puistossa järjestettävässä tapahtumassa soittavat esiintymiskokemusta kaipaavat bändit.
Vetomarkkinat toukokuussa.
Ankkarock elokuussa päättää kesän suurten rock-festivaalien kauden. Ankkalammen puistossa ja sen ympäristössä järjestettävä Ankkarock on yksi Suomen tunnetuimmista musiikkitapahtumista (31 000 kävijää vuonna 2007).
Korso Cup salibandyturnaus syyskuussa.
Korson Joulupolku joulukuussa.

[muokkaa] Triviaa

Korson elementtivesitorni valittiin vuoden 1972 betonirakenteeksi.

[muokkaa] Lähteet

Vantaa alueittain (2003). Korso-Koivukylän palvelualueesta kerrotaan julkaisun loppuosan sivuilla 185-187 ja Korsosta sivuilla 212-215. Vantaa alueittain -teos on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona (179 sivua, 11 MB; ja 101 sivua, 6 MB) Vantaan kaupungin sivuilta [1].
Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta [2]

[muokkaa] Viitteet

↑ Väestön määrä Vantaan suuralueilla (Powerpoint) 1. tammikuuta 2007. Vantaan kaupunki. Viitattu 22. elokuuta 2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Vantaa

Kaupunginosat suuralueittain

Koordinaatit: 60°21′3″N, 25°4′40″E

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Korso

Luokat: Puutteelliset lähdemerkinnät | Vantaan kaupunginosat