Korso

Korso
Korso

Kaupunginosa nro	81
Suuralue	Korso
Pinta-ala	2,9 km²
Väestö
- Asukkaita	7 285 (1.1.2010)
- Asukastiheys	2 413/km²
Postinumero(t)	01450, 01451
Lähialueet	Vierumäki, Vallinoja, Leppäkorpi, Metsola, Matari, Asola Ilola ja Kulomäki sekä Tuusulan Maantiekylä. Korson suuralue rajoittuu lisäksi pohjoisessa Keravaan ja idässä Sipooseen.

Korso on kaupunginosa ja suuralue Vantaan koillisosassa. Kaupunginosassa on 7 285 asukasta (1.1.2010).

Korson suuralueeseen (2007-) kuuluu seuraavat yhdeksän kaupunginosaa: Matari, Korso, Mikkola, Metsola, Leppäkorpi, Jokivarsi, Nikinmäki, Vierumäki ja Vallinoja. Korson suuralueella on 28 988 asukasta (1.1.2011).

Maantiede

Korso sijaitsee pääradan länsipuolella. Lähin kaupunki on Kerava 6 km pohjoiseen.

Lähialueet

Vantaan kaupunginosajaon mukaan Korso rajoittuu idässä rautatiehen, pohjoisessa Vallinojaan ja luoteessa Vierumäkeen.

Historia ja tulevaisuus

Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Ali-Keravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän Hanabölen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Lähellä Ruusuvuoren koulua sijaitsevalta paikalta löytyy Korson historiasta kertova muistolaatta.

1800-luku

1880-luvun lopulla tarvittiin pääradalle ohituspaikkaa Tikkurilan ja Keravan puoliväliin. Korson pysäkki rakennettiin 1889 lähes asumattomaan erämaahan Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle – Korsoon. Juna alkoi pysähtyä Korson pysäkillä kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle. Nykyinen asemarakennus on rakennettu 1918 Thure Hellströmin Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten –rataa varten laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta.

1900-luku

Kun Kerava vuonna 1924 erotettiin Tuusulasta kauppalaksi, siihen tuli kuulumaan vanhan Ali-Keravan kylän alue kokonaisuudessaan. Sen alueella sijaitsi myös Korson rautatieasema, jonka ympäristö kuitenkin muodosti kauppalan keskustasta selvästi erillisen taajaman. Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen, ja 1950-luvulla Korso oli Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Korsoon perustettiin myös tehtaita kuten Näkövammaisten Keskusliiton omistama Sokeva.

Korson asema sijaitsi aivan lähellä sitä kohtaa, vanhaa Korsrå-nimistä rajapyykkiä, jossa Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan rajat kohtasivat toisensa. Kasvaessaan tämä taajama pian laajenikin myös molempien naapurikuntien puolelle. Tästä aiheutui hallinnollisia ongelmia, joiden vuoksi Korso kokonaisuudessaan liitettiin Helsingin maalaiskuntaan vuoden 1954 alussa. Samaan aikaan oli myös vaihtoehtona tehdä Korsosta itsenäinen kunta. Tuusula ja Kerava tukivat tätä ajatusta, mutta Helsingin maalaiskunta vastusti, koska uuteen Korsoon olisi liitetty myös maalaiskuntaan kuulunut Rekola. 1970-luvulta lähtien Korsoon on rakennettu runsaasti kerrostaloja.

2000-luku

Tällä vuosituhannella kaupunginosaan on rakennettu monitoimitalo Lumo. Rautatieasema sekä seurakuntakeskus ovat myös uudistettu. Alueelle rakennetut opiskelija-asunnot ovat monen pääkaupunkiseudun opiskelijan kotina opiskeluaikana. Maarukanmetsän asuinalueen rakentaminen aloitettiin 2000-luvun alussa Mikkolan kaakkoisosaan ja sen rakentaminen jatkuu edelleen.

Tulevaisuuden suunnitelmat

• Kulomäen ja Rekolanmäen väliin rakennettava Korso-Koivukylän urheilupuisto Elmo.
• Kehä IV. Suunnitelma leventää Kulomäentie (seututie 152) 2+2-kaistaiseksi.

Palvelut

Korson aseman läheisyydessä pääradan itäpuolella ovat Korson sosiaali- ja terveysasema, missä on muun muassa KELA:n palvelupiste. Lisäksi radan itäpuolella ovat perheneuvola ja Korso-Rekolan psykiatrinen poliklinikka sekä Korson Helluntaiseurakunta. Pääradan länsipuolella on asiamiespostin lisäksi monitoimikeskus LUMO, jossa sijaitsevat yhteispalvelupiste, kirjasto, liikuntahalli sekä Lumon lukio ja Lumo-sali. Myös Korson hammashoitola sijaitsee radan länsipuolella.

Liikenneyhteydet

Korson länsipuolitse noin viiden kilometrin päässä kulkee Tuusulan moottoritie eli kantatie 45, itäpuolella Lahdenväylä eli valtatie 4 (E75). Molemmista on liittymä seututielle 152 eli Kulomäentielle, joka kulkee eteläpuolitse aivan Korson keskuksen ohi. Näiden lisäksi yhteydet radanvarsitietä pitkin Tikkurilan (etelään) ja Keravan (pohjoiseen) suuntiin.

Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee noin 9 kilometriä lounaaseen.

Joukkoliikenne

Korso kuuluu Helsingin seudun liikennealueeseen (HSL).

Korson rautatieaseman laituri marraskuussa 2009

Lähijunat

K- ja N-junat liikennöivät Korson rautatieasemalta Helsinkiin ja Keravalle. Hiljaisempina aikoina asemaa palvelee T-juna Helsinkiin ja Riihimäelle.

Bussit

Korsosta pääsee useilla linjoilla Helsinkiin. Lisäksi sieltä pääsee muilla busseilla Peijaksen sairaalan kautta Mellunmäkeen, Tikkurilaan, Keravalle ja Etelä-Päiväkumpuun, Hyrylään, Myyrmäkeen ja lentoasemalle.

Korson pikavuoropysäkin kautta ajetaan Lahden ja lentoaseman välisiä linja-autoyhteyksiä.

Liityntäpysäköinti

Rautatieaseman pysäköintihallissa sekä lähiympäristössä on yhteensä 390 liityntäpysäköintipaikkaa autoille. Polkupyörille alueella on noin 155 pyöräpaikkaa.

Ulkoilu, liikunta ja urheilu

Ulkoilupaikkoja

• Korson keskuspuisto (Ankkalampi)
• Korson maauimala, Leppäkorpi

Liikuntapaikkoja

• Korson urheilukenttä
• Korson uimahalli

Urheiluseuroja

• Korson Kaiku ry
• Korson Kunto r.y.
• Korson Palloseura ry
• Korson Veto ry
• Greasers FBC ry
• HC Korso ry
• Legal Eyeball ry
• Orient United Ry.

Partiolippukuntia

• Korson Honkaveljet
• Kaarnapartio

Vapaaehtoistoiminta

• Korson VPK

Järjestöjä

• Korso-seura ry.
• MLL, Mannerheimin lastensuojeluliitto. (Korson paikallisyhdistys)
• Nuoret Kotkat ry. (Korson Kotkaosasto)
• Punainen Risti. (Korson osasto)

Tapahtumia

• Vetomarkkinat toukokuussa.
• Maalaismarkkinat syyskuussa.
• Korso Cup salibandyturnaus syyskuussa.
• Korson Joulupolku Ankkalammen puistossa joulukuussa.

Lähteet

• Vantaa alueittain (2003). Korso-Koivukylän palvelualueesta kerrotaan julkaisun loppuosan sivuilla 185-187 ja Korsosta sivuilla 212-215. Vantaa alueittain -teos on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivuilta.
• Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivuilta.
• Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Korson aseman historiasta kerrotaan Museoviraston sivulla.

Aiheesta muualla

• Greasers FBC ry
• HC Korso
• Korson Kaiku ry
• Korson Nuoret
• Korson Palloseura ry
• Korso-seura
• Korson Seurakunta
• Korson VPK
• Korson yhteispalvelu
• Lumon kirjasto
• Lumon lukio
• Nettila

Kartta

• Korso satelliittikuvassa (Google Maps)

Vantaa