Korso

Wikipedia

Korso
Korso

Kaupunginosa nro	81
Suuralue	Korso
Pinta-ala	2,9 km²
Väestö
- Asukkaita	6 997 (1.1.2006)
- Asukastiheys	2 413/km²
Postinumero(t)	01450, 01451
Lähialueet	Vierumäki, Vallinoja, Leppäkorpi, Metsola, Matari, Asola Ilola ja Kulomäki sekä Tuusulan Maantiekylä. Korson suuralue rajoittuu lisäksi pohjoisessa Keravaan ja idässä Sipooseen.

Korso on kaupunginosa ja suuralue Vantaan koillisosassa. Kaupunginosassa asukkaita oli vuoden 2006 alussa 6 997 ja suuralueella vuoden 2007 alussa 27 380.^[1]

Korsoon suuralueeseen kuuluvat Korson kaupunginosan lisäksi naapurikaupunginosat Vallinoja ja Vierumäki, sekä Jokivarsi, Leppäkorpi, Matari, Metsola, Mikkola ja Nikinmäki.

Sisällysluettelo 1 Maantiede 1.1 Lähialueet 1.1.1 Korso-Koivukylän palvelualue 2 Historia 2.1 1800-luku 2.2 1900-luku 2.3 2000-luku 3 Palvelut 4 Liikenneyhteydet 5 Joukkoliikenne 5.1 Junat 5.2 Linja-autot 5.3 Liityntäpysäköinti 6 Urheilu, liikunta ja ulkoilu 6.1 Liikuntapaikkoja 6.2 Urheiluseuroja 6.3 Partiolippukuntia 7 Vapaaehtoistoiminta 8 Järjestöjä 9 Tapahtumia 10 Lähteet 10.1 Viitteet 11 Aiheesta muualla 11.1 Kartta

[muokkaa] Maantiede

Korso sijaitsee pääradan varrella. Lähin kaupunki on Kerava 6 km pohjoiseen.

[muokkaa] Lähialueet

Vantaan kaupunginosajaon mukaan Korso rajoittuu idässä rautatiehen, pohjoisessa Vallinojaan ja luoteessa Vierumäkeen.

[muokkaa] Korso-Koivukylän palvelualue

Korso-Koivukylän palvelualue kattaa koko Koillis-Vantaan ja on 46 946 hengen asukasmäärällään (tilanne 1.1.2006) suurin Vantaan viidestä palvelualueesta.^lähde? Korso-Koivukylän palvelualue on pinta-alaltaan 32,4 km²:n suuruinen, 14 Vantaan kaupunginosaa käsittävä alue.

[muokkaa] Historia

Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Ali-Keravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän Hanabölen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Lähellä Ruusuvuoren koulua sijaitsevalta paikalta löytyy Korson historiasta kertova muistolaatta.

[muokkaa] 1800-luku

1880-luvun lopulla tarvittiin pääradalle ohituspaikkaa Tikkurilan ja Keravan puoliväliin. Asema sijoitettiin lähes asumattomaan erämaahan Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle – Korsoon. Juna alkoi pysähtyä Korson asemalla kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle.

[muokkaa] 1900-luku

Kun Kerava vuonna 1924 erotettiin Tuusulasta kauppalaksi, siihen tuli kuulumaan vanhan Ali-Keravan kylän alue kokonaisuudessaan. Sen alueella sijaitsi myös Korson rautatieasema, jonka ympäristö kuitenkin muodosti kauppalan keskustasta selvästi erillisen taajaman. Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen, ja 1950-luvulla Korso oli Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Korsoon perustettiin myös tehtaita kuten Näkövammaisten Keskusliiton omistama Sokeva.

Korson asema sijaitsi aivan lähellä sitä kohtaa, vanhaa Korsrå-nimistä rajapyykkiä, jossa Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan rajat kohtasivat toisensa. Kasvaessaan tämä taajama pian laajenikin myös molempien naapurikuntien puolelle. Tästä aiheutui hallinnollisia ongelmia, joiden vuoksi Korso kokonaisuudessaan liitettiin Helsingin maalaiskuntaan vuoden 1955 alussa. Samaan aikaan oli myös vaihtoehtona tehdä Korsosta itsenäinen kunta. Tuusula ja Kerava tukivat tätä ajatusta, mutta Helsingin maalaiskunta vastusti, koska uuteen Korsoon olisi liitetty myös maalaiskuntaan kuulunut Rekola.^[2] 1970-luvulta lähtien Korsoon on rakennettu runsaasti kerrostaloja.

Korson elementtivesitorni valittiin vuoden 1972 betonirakenteeksi.

[muokkaa] 2000-luku

Tällä vuosituhannella kaupunginosaan on rakennettu monitoimitalo Lumo. Rautatieasema sekä seurakuntakeskus ovat myös uudistettu. Alueelle rakennetut opiskelija-asunnot ovat monen pääkaupunkiseudun opiskelijan kotina opiskeluaikana. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu Kulomäen ja Rekolanmäen väliin tuleva Korso-Koivukylän urheilupuisto Elmo.

Korso oli vuonna 2008 Poliisien ammattikorkeakoulun rikostilastojen perusteella Tikkurilan jälkeen Vantaan toiseksi väkivaltaisin, ja Suomen 9. väkivaltaisin kaupunginosa väkilukuun suhteutettuna.^[3]

[muokkaa] Palvelut

Korson aseman läheisyydessä pääradan itäpuolella ovat Korson sosiaali- ja terveysasema, missä on muun muassa KELA:n konttori. Lisäksi radan itäpuolella ovat perheneuvola ja Korso-Rekolan psykiatrinen poliklinikka. Pääradan länsipuolella on asiamiespostin lisäksi monitoimikeskus LUMO, jossa sijaitsevat yhteispalvelupiste, kirjasto, liikuntahalli sekä Lumon lukio ja Lumo-sali. Myös Korson hammashoitola sijaitsee radan länsipuolella.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Korson länsipuolitse noin viiden kilometrin päässä kulkee Tuusulan moottoritie eli kantatie 45, itäpuolella Lahdenväylä eli valtatie 4 (E75). Molemmista on liittymä seututielle 152 eli Kulomäentielle, joka kulkee eteläpuolitse aivan Korson keskuksen ohi.

Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee noin 9 kilometriä lounaaseen.

[muokkaa] Joukkoliikenne

[muokkaa] Junat

K-juna liikennöi Korson rautatieasemalta Helsinkiin ja Keravalle. Hiljaisempina aikoina asemalla pysähtyvät N- ja T-junat.

[muokkaa] Linja-autot

Korsosta pääsee useilla linjoilla Helsinkiin. Lisäksi sieltä pääsee muilla busseilla Peijaksen sairaalan kautta Mellunmäkeen, Tikkurilaan, Keravalle ja Etelä-Päiväkumpuun, Hyrylään, Myyrmäkeen ja lentoasemalle.

Korson pikavuoropysäkin kautta ajetaan Lahden ja lentoaseman välisiä linja-autoyhteyksiä.

[muokkaa] Liityntäpysäköinti

Rautatieaseman pysäköintihallissa sekä lähiympäristössä on yhteensä 390 liityntäpysäköintipaikkaa autoille. Polkupyörille alueella on 155 pyöräpaikkaa.

[muokkaa] Urheilu, liikunta ja ulkoilu

[muokkaa] Liikuntapaikkoja

• Korson urheilukenttä
• Korson uimahalli
• Korson maauimala, Leppäkorpi

[muokkaa] Urheiluseuroja

Korson Kaiku ry, Korson Kunto r.y., Korson Palloseura ry, Korson Veto ry, Greasers FBC ry, HC Korso ry, Legal Eyeball ry, Orient United Ry.

[muokkaa] Partiolippukuntia

Korson Honkaveljet, Kaarnapartio.

[muokkaa] Vapaaehtoistoiminta

Korson VPK

[muokkaa] Järjestöjä

• MLL, Mannerheimin lastensuojeluliitto. (Korson paikallisyhdistys)
• Nuoret Kotkat ry. (Korson Kotkaosasto)
• Punainen Risti. (Korson osasto)

[muokkaa] Tapahtumia

• Varjoankka. Toukokuussa Ankkalammen puistossa järjestettävässä tapahtumassa soittavat esiintymiskokemusta kaipaavat bändit.
• Vetomarkkinat toukokuussa.
• Ankkarock elokuussa päättää kesän suurten rock-festivaalien kauden. Ankkalammen puistossa ja sen ympäristössä järjestettävä Ankkarock on yksi Suomen tunnetuimmista musiikkitapahtumista (30 500 kävijää vuonna 2008).
• Korso Cup salibandyturnaus syyskuussa.
• Korson Joulupolku Ankkalammen puistossa joulukuussa.

[muokkaa] Lähteet

• Vantaa alueittain (2003). Korso-Koivukylän palvelualueesta kerrotaan julkaisun loppuosan sivuilla 185-187 ja Korsosta sivuilla 212-215. Vantaa alueittain -teos on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivuilta.
• Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivuilta.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Ankkarock
• Greasers FBC ry
• HC Korso
• Korson Kaiku ry
• Korson Nuoret
• Korson Palloseura ry
• Korson Seurakunta
• Korson VPK
• Korson yhteispalvelu
• Lumon kirjasto
• Lumon lukio
• Nettila

[muokkaa] Kartta

• Korso satelliittikuvassa (Google Maps)

Koordinaatit: 60°21′3″N, 25°4′40″E