Fazer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee makeisyritystä. Muita merkitysiä varten katso Fazer (täsmennyssivu).
Oy Karl Fazer Ab

Fazer logo.svg

Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1891
Perustaja Karl Fazer
Toimitusjohtaja Christoph Vitzthum[1]
Kotipaikka Suomen lippu Helsinki, Suomi
Toimiala Elintarvike
Tuotteet leipomotuotteet, makeiset sekä ruokapalvelut
Liikevaihto Nousua1 695,7 milj. € (2013)[2]
Liikevoitto Laskua49,0 milj. € (2013)[2]
Nettotulos Nousua40 milj. € [3]
Henkilökuntaa 15 595 (31.12.2013)[2]
Kotisivu www.fazer.fi

Oy Karl Fazer Ab on leipomo- ja ruokapalvelualalla toimiva suomalainen perheyritys, jolla on toimintaa kahdeksassa maassa ja vientiä yli 40 maahan.[4] Suomen lisäksi yritys toimii Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Yritys valmistaa leipomo-, keksi- ja makeistuotteita ja sillä on ravintola- ja kahvilatoimintaa.[5]

Organisaatio ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skogaholm-Fazer, Eskilstuna

Konsernijohdossa ja yhteisissä palveluissa toimii noin 200 henkilöä kuudessa maassa. Konsernijohtoon kuuluvat viestintä, lakiasiat, HR, talous ja rahoitus, riskienhallinta, turvallisuus, investointihallinto, yritysjärjestelyt, kiinteistöhallinto ja sisäinen tarkastus. Yhteisiin palveluihin taas kuuluu mm. IT, kirjanpito ja henkilöstöhallinto.[5]

Maaliskuusta 2014 Fazer-konserni jakautui kolmeen liiketoiminta-alueeseen ja kahteen liiketoimintayksikköön. Liiketoiminta-alueita ovat Fazer Leipomot, Fazer Makeiset ja Fazer Food Services. Liiketoimintayksiköitä ovat Fazer Cafés ja Fazer Mylly.[2]

Leipomot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fazer on Suomen johtava leipomoyrityslähde? ja Itämeren alueella ja Venäjälläkin yksi johtavista. Sillä on yhteensä 19 leipomoa Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä ja sen leipomotuotteita viedään 20 maahan. Fazerin leipomobrändejä ovat Fazerin ohella Oululainen, Skogaholm, Hlebnyi Dom, Druva ja Gardesis. Keksinsä Fazer valmistaa Vantaalla ja sen keksibrändeihin Suomessa kuuluvat muun muassa Jyväshyvä, Carneval, Suklaalehti, Muro ja Hangon.[5] Myymälöissä sijaitsevia Fazerin lähileipomoita oli vuonna 2013 Suomessa 47. Leipomomyymälöitä on Ruotsissa 25 ja Suomessa neljä.

Leipomoista Hyvinkään ja Ulvilan tuotantolaitokset suljetaan syksyllä 2015.[6]

Ruokapalvelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fazerin ruokapalvelut kattavat muun muassa yksityisen ja julkisen sektorin henkilöstöravintoloita, opiskelijaravintoloita, kongressi-, kokous- ja tilausravintoloita sekä koulujen ja julkisten laitosten ruokailupalveluja. Food Services -brändejä ovat Amica, Blue, Fazer ja wip ja siihen kuuluu noin 1 100 ravintolaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Ravintoloita käyttää päivittäin noin 400 000 asiakasta.[5] Lisäksi Fazerilla oli vuonna 2013 Suomessa seitsemän ja Ruotsissa 15 kahvilaa.[2]

Makeiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makeisliiketoiminnassa Fazer on markkinajohtaja Suomessa ja vahva toimija Itämeren alueella. Makeisia myydään yli 40 maahan. Fazerin vahvoja kansainvälisiä makeistavaramerkkejä ovat Karl Fazer, Geisha, Dumle, Tutti Frutti, Xylimax, Marianne, Tyrkisk Peber, Pantteri ja Ässä. Fazerin makeistehtaat sijaitsevat Suomessa Karkkilassa (purukumit), Lappeenrannassa (sokerimakeiset) ja Vantaalla (suklaat).[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karl Fazerin aika, 1891–1932[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karl Fazer

Fazer-konsernin isä, Karl Fazer perusti syksyllä 1891 konditorialiikkeensä Helsingissä, isänsä omistamassa kiinteistössä Kluuvikatu 3:ssa. Naapurirakennukseen hän avasi kahvilan ja yhdisti sitten huoneistot, konditoriatila erotettiin kahvilatilasta verholla. Fazerin kahvilasta muodostui erityisesti ylioppilaiden kokouspaikka, josta sai kahvin ja leivosten lisäksi myös portviiniä. Fazerin kahviloista ja konditorioista, joita löytyi ydinkeskustan lisäksi mm. Töölöstä, tuli osa helsinkiläistä kulttuurielämää.[7] Konditoriassa alettiin vuonna 1895 valmistaa Pihlajanmarja-marmeladeja, jotka ovat vanhimipia edelleen myytäviä Fazer-tuotteita. Alkuperäisessä reseptissä valmistus alkoi Fazerin Kluuvikadun konditoriassa vuonna 1895 ja se on vanhin edelleen myynnissä oleva Fazer-tuote.[8]

Vuonna 1897 Fazer alkoi valmistaa makeisia tehdasmaisesti tullimuutosten jälkeen. Aiemmin se ei ollut ollut kannattavaa, sillä Venäjältä tuodut makeiset olivat hyvin edullisia niiden tullivapauden takia. Muutoksen jälkeen makeisia kannatti valmistaa Suomessakin, mutta vain riittävän suurilla määrillä. Siksi Karl Fazer perusti makeistehtaan Helsingin Punavuoreen, Tehtaankadun ja Pursimiehenkadun kulmaan. Samalla tontilla toimi hänen veljensä Max Fazerin tukkuliike. Veljet sopivat makeisten tukkujakelusta ja Max tuki veljeään takaamalla hänen pankkilainansa. Euroopan johtavissa konditorialiikkeissä makeisten valmistusta opiskellut Karl Fazer yhdisti parhaat puolet venäläisestä ja ranskalaisesta makeiskulttuurista. Makeiset olivat laadultaan ensiluokkaisia, ulkonäöltään houkuttelevia ja ne oli pakattu upeasti. Karl Fazer osasi myydä tuotteitaan ja hallitsi markkinoinninkin, esim. Helsingin raitiovaunuissa oli jo 1800-luvun lopulla Fazerin makeismainoksia. Hänen vaimonsa, Berta Fazer osallistui tiiviisti liiketoimintaan hoitamalla mm. kirjanpitoa, somistamalla näyteikkunoita ja tekemällä muita mainontaan liittyviä tehtäviä, esim. keksimällä muun perheen kanssa nimiä uusille karamelleille. Uusien tuotenimien syntymistä juhlittiin aina joukolla.[7]

Fazerin tehtaan ensimmäisiä karamellilajeja olivat Keisarisekoitus, Iris- ja Kiss-Kiss-karamellit. Tehtaassa työskenteli noin parikymmentä henkilöä, joista suuri osa tuli Venäjältä. Makeisten vienti aloitettiin 1898, kun tuotteet olivat saaneet palkintoja kansainvälisissä näyttelyissä. Tuotteita myytiin mm. useimmissa Euroopan maissa, mutta myös Marokossa, Levanttissa, Ceylonissa ja Hollannin Intiassa.[7]

Fazerin tavaramerkki rekisteröitiin vuonna 1908, jolloin avattiin myös alkuperäisen Kluuvikadun rakennuksen tilalle rakennettu uusi talo. 1918 Karl Fazer omisti jo koko Tehtaankadun korttelin, ja vuonna 1924 Helsingissä aloitettiin keksien teko. Hangosta ostettiin Suomalais-Englantilaisen Biscuit-tehtaan osakekanta vuonna 1928, mikä moninkertaisti keksien tuotannon [7]. Kluuvikadun kertaalleen uusittu rakennus purettiin 1928 ja 1930 avattiin uusi, Gösta Juslenin piirtämä funkkisrakennus.

Karl Fazer kuoli 66-vuotiaana 9. lokakuuta 1932 saatuaan sydänkohtauksen. Hänen ainoa poikansa Sven Fazer oli noussut yhtiön johtoon jo ennen tätä, vaikka muodollisesti toimitusjohtajana toimi Carl Voss-Schrader vielä vuoteen 1939 asti. Sven Fazer oli työskennellyt jo vuodesta 1914 lähtien yhtiössä.[7][9]

Vuodet 1933–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fazerin aikaisempi logo, joka muuttui vuonna 2006.
Fazerin Parhain -makeisia.

Sven Fazer toimi toimitusjohtajana 15 vuotta, vuoteen 1955 asti. [7] Sinä aikana emoyhtiö Oy Karl Fazer Ab oli Suomen suurin makeistehdas ja kasvoi alallaan myös Pohjoismaiden suurimmaksi. Sven Fazerin johtajakaudelle ajoittuvat seuraavat tunnetut tuotemerkit:

  • Fazerin Sininen -suklaa (1922),
  • Paavo Nurmen mukaan nimetyt Nurmi-pastillit (1926),
  • Muro-keksit (1927),
  • Vihreät kuulat ja Ranskan pastillit (1929),
  • Fazerin parhaat (1935),
  • Euca-Menthol (1937),
  • Salmiakkipastilli (1938) ja
  • Pax-pastillit (1947) Pariisin rauhansopimuksen kunniaksi.
  • Domino-keksit ja Fazerina-suklaapatukat (1953).[9]

Oulainen Oy ryhtyi 1955 valmistamaan hapankorppuja, ja 1960-luvulla alettiin valmistaa useita kymmeniä edelleen valmistuksessa olevaa makeis-, konditoria- ja leipätuottetta.[9]

Emoyhtiön lisäksi yhtymään kuuluivat sisar- ja tytäryrityksinä

Vuonna 1955 Vantaan (silloisen Helsingin maalaiskunnan) Vaaralaan alettiin rakentaa uutta tehdasta ja paikan nimeksi annettiin Fazerila (osoite Fazerintiellä). Vuonna 1958 ostettiin Lahdessa sijaitseva Oululaisen Leipomo. 1960-luvun lopulla työntekijöitä oli noin 2000 [9]. Tehtaankadun tehdas siirtyi Fazerilaan vuonna 1963, konttori vuonna 1966. Vuonna 1965 Svenin pojasta Peter Fazerista tuli yhtiön toimitusjohtaja, missä roolissa hän toimi vuoteen 1987 asti[9].

Vuonna 1967 Ruotsiin perustettiin tytäryhtiö, jossa alettiin valmistaa näkkileipää pari vuotta myöhemmin. Laajeneminen jatkui 1970-luvulla, jolloin ostettiin Colombia (1970) ja Hildénin konditoria ja kahvilatoiminta (1974). Vuonna 1976 syntyi Fazer Catering (myöh Amica).

Vuonna 1971 Uusi mylly avattiin Lahteen ja Suurleipomo tehtiin Fazerilaan. 1989 toiminnot yhtiöitettiin Fazer Makeisiksi, Fazer Leipomoiksi, Fazer Kekseiksi ym. Fazer Makeisten ja ruotsalaisen Cloettan yhteistyö alkoi vuonna 1990.

Vuonna 1993 Chymos Oy:n makeistuotanto siirtyi Fazerin omistukseen.[10] Vuonna 2006 Chymos sulautettiin kokonaan Cloetta Fazer AB:n osaksi.[11]

Vuonna 1997 Fazer osti vuonna 1984 Ruotsissa perustetun Candyland-irtokarkkikonseptin ja nimesi sen uudestaan Candykingiksi.[12]

2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fazerin makeisten valmistus yhdistettiin vuonna 2000 ruotsalaisen Cloettan kanssa uudeksi Cloetta Fazer AB -nimiseksi yritykseksi, josta tuli Fazerin tärkein osakkuusyhtiö. Helmikuussa 2005 Fazer teki julkisen ostotarjouksen Cloetta Fazer AB:n koko osakekannasta, mikä ei kuitenkaan johtanut Fazerin kannalta toivottuun tulokseen. Vuonna 2008 tultiin siihen tulokseen, että Cloetta Fazer AB- fuusioyhtiö jaetaan kahdeksi erilliseksi itsenäiseksi yhtiöksi, Cloetta AB:ksi ja Fazer Makeisiin. Fazerin sininen -suklaa ja muut Fazerin karkit valmistetaan siis jälleen Suomessa ja ne ovat täysin suomalaisia merkkejä.lähde? Fazer Makeiset on nykyään osa Oy Karl Fazer Ab -yhtiötä.

Helmikuussa 2002 Fazer Keksit Oy myytiin ranskalaiselle keksinvalmistajalle LU:lle, joka perusti suomalaisen tytäryhtiön LU Suomi Oy:n. Sen myötä muun muassa tavaramerkit Jyväshyvä, Domino, Fanipala (aik. Fasupala), Jaffa ja Carneval siirtyivät aluksi nimen LU Fazer ja sittemmin vain LU-nimen alle. Marraskuusta 2007 LU oli osa Kraftia, mutta vuoden 2012 lopulla yritys siirtyi takaisin Fazerin omistukseen.[13]

Vuonna 2006 Fazer osti venäläisen, Pietarissa toimineen, Abela Service CIS -ruokailupalveluyrityksen. Kaupan myötä Fazer Amica aloitti ruokailupalvelutoiminnan myös Venäjällä. Abela Service CIS on Fazer Amica Venäjän kokonaan omistama tytäryritys.

Vuonna 2007 Cloetta Fazer luopui jo 80 vuotta myynnissä olleen Laku-Pekka-lakritsipatukan kääreen lakupoikatunnuksesta. Musta lakupoika-tunnus aiheutti laajaa keskustelua tunnuksen sopivuudesta monikulttuurisessa yhteiskunnassa.[14] Muun muassa brittiläinen europarlamentaarikko Claude Moraes katsoi mustakasvoisen hahmon loukkaavan tummaihoisia.[15]

Fazer myi vuoden 2007 lopussa Candykingin ruotsalaiselle Accent Equity Partnersille.[16] Edellisenä vuonna Candyking oli ollut Suomen johtava irtomakeistuottaja yli 65 prosentin markkinaosuudella.[12]

Vuonna 2009 Fazerin Sininen oli vuoden tauon jälkeen brändiykkönen Markkinointi & Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen Brändien arvostus -tutkimuksessa.[17] Myös Fazer Group nousi listalla sijalle kolme.

Vuonna 2012 Fazer teki myyntiennätyksiä makeisissa ja laajensi tuotteiden ja palveluidensa valikoimaa. Marraskuussa 2012 Kraft Foodsilta ostettiin keksitehdas, joka vastaa suomalaisille tutuista keksibrändeistä Jyväshyvä, Hangon ja Carneval. Fazer rakensi uuden viljamyllyn Lahteen, jossa toimivat ruis-, vehnä- ja kauramyllyt. Kahvilainvestointeja tehtiin muun muassa ostamalla ruotsalainen Gateau-kahvilaketju. Makeisissa Fazer alkoi yhdistellä eri brändejä uusiin tuotteisiin, esimerkiksi Marianne, Geisha ja Fazerina ovat Nestlen jäätelöiden makuja ja Dumle-toffeekarkit on yhdistetty donitseihin. Uudesta myyntiennätyksestä vastasivat Fazerin Angry Birds -makeiset, joita myytiin viisi miljoonaa karkkipussia viidessä kuukaudessa. Angry Birds -karkkeja myytiin 15 maassa ja tuoteperheeseen kuului tikkareita, purukumia, yllätysmunia, kakkuja ja donitseja. Fazerin suunnitelmissa on koota makeisista kattava premium-tuoteportfolio, jota aletaan myydä kansainvälisten lentokenttien kautta. Sopimusruokailussa Fazer osti ruotsalaisen Scandinavian Facility Managementin vahvistamaan yhtiön asemaa julkisen sektorin ruokailupalveluissa.[3]

Vuonna 2013 Fazerin Sininen ja Fazer olivat viidennen kerran Suomen arvostetuimmat brändit.[18] Lokakuun 2013 alussa Fazer-konsernin toimitusjohtajana aloitti Christoph Vitzthum, kun tehtävässä vuodesta 2007 toiminut Karsten Slotte jäi eläkkeelle.[2]

Fazerin tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edelleen myynnissä olevia Fazerin makeisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita tunnettuja Fazerin brändejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittiset sidonnaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fazer tuki kokoomuksen Sauli Niinistön presidenttikampanjaa 1950 euron vastikkeellisella tuella vuoden 2012 presidentinvaaleissa.[20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fazer -konsernin johtoryhmän jäsenet Fazer. Viitattu 30.1.2014.
  2. a b c d e f Fazer-konsernin vuosikertomus 2013 Fazer. Viitattu 20.3.2014.
  3. a b Vihainen karkki avaa lentokentät. Talouselämä, 3.5.2013.
  4. Fazer saavutti ennätysliikevaihdon haastavista markkinaolosuhteista huolimatta 20.3.2014. Fazer. Viitattu 20.3.2014.
  5. a b c d e Fazer-konsernin vuosikertomus 2012 Fazer. Viitattu 30.1.2014.
  6. Yle
  7. a b c d e f Fazer, Karl (1866 - 1932) Kansallisbiografia. Viitattu 7.8.2013.
  8. Pihlaja on Fazerin vanhin makeinen Fazer. Viitattu 30.1.2014.
  9. a b c d e f Vuorineuvos Sven Fazer (1897–1985) (maksullinen artikkeli) Kansallisbiografia. Viitattu 7.8.2013.
  10. Fazer Makeiset Suklaayhdistys. Viitattu 29.8.2013.
  11. YTJ-tietopalvelu: Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (Chymos Oy)
  12. a b Candyking [vanhentunut linkki]
  13. Fazer alkaa jälleen valmistaa keksejä Suomessa hs.fi. 8.8.2012. Viitattu 8.8.2012.
  14. Fazer taipui lakritsikääreen kuvakiistassa 15.1.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.3.2010.
  15. "Claude Moraes: mustakasvoinen hahmo loukkaava" Iltalehti 17.1.2007
  16. Fazer myi irtokarkit Taloussanomat.fi. 21.12.2007. Viitattu 30.1.2014.
  17. Fazerin Sininen palasi brändiykköseksi HS.fi. 25.9.2009. Viitattu 30.1.2014.
  18. Muukkonen, Henrik: Fazerin Sininen on yhä Suomen arvostetuin brändi Markkinointi & Mainonta. 27.9.2013. Viitattu 20.3.2014.
  19. Merkkarin suosio yllätti Fazerin Iltalehti. Viitattu 16.8.2013.
  20. Ennakkoilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Presidentinvaalit 2012: Niinistö, Sauli Väinämö. Valtiontalouden tarkastusvirasto. Viitattu 22.10.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]