Perheyritys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yritystoimintaa. Elokuvalle on oma artikkeli.

Perheyritys on nimitys yksityiselle yritykselle, jossa määräysvalta on yhdellä tai useammalla perheellä. Perheyrityksessä työskentelee vähintään kaksi perheenjäsentä ja yrityksen johto hyväksyy perheyritykseksi kutsumisen. Yrityksessä on tehty tai tekeillä sukupolvenvaihdos.lähde?

Perheyrityksen määritelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perheyhtiö tarkoittaa tiukan määritelmän mukaan yksityistä yritystä, jossa vähintään kaksi perheenjäsentä osallistuu yrityksen strategiseen johtamiseen (hallituksen jäsen) ja/tai operatiiviseen johtamiseen (toimitusjohtaja tai johtoryhmä). Perheellä/suvulla on määräysvalta yrityksen liiketoiminnasta. Perheyhtiön yhtiömuotona on avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai julkinen osakeyhtiö. Yksinyrittäjiä ei tiukan määritelmän mukaan voida luokitella perheyhtiöksi.lähde?

Kauppa- ja teollisuusministeriön (2005) määritelmän mukaan yritys on perheyhtiö, jos

  • Äänivaltaenemmistö on yrityksen perustaneella/perustaneilla luonnollisilla henkilöllä/henkilöillä tai yrityksen osakekannan hankkineella luonnollisella henkilöllä/hankkineilla luonnollisilla henkilöillä tai heidän puolisoillaan, vanhemmillaan, lapsellaan tai lapsen rintaperillisillään.
  • Äänivaltaenemmistö voi olla välillistä tai välitöntä.
  • Vähintään yksi suvun tai perheen edustajista on mukana yrityksen toiminnassa, johdossa tai hallinnossa.
  • Listatut pörssiyhtiöt täyttävät perheyhtiömääritelmän, mikäli yrityksen perustajalla tai yrityksen (osakekannan) ostaneella henkilöllä tai heidän perheellään tai jälkeläisillään on 25 prosentin osuus yhtiön osakkeiden tuottamasta äänivallasta.

Perheyritysten koko ja taloudellinen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perheyritysten koko vaihtelee suuresti. Usein perheyritys mielletään pieneksi yritykseksi, mutta se ei ole synonyymi sanalle PK-yritys[1]. Vaikka perheyritykset mielletään usein pieniksi yrityksiksi, niin liikevaihdolla tarkasteltuna viidennes suomalaisista TOP 500 yrityksistä oli perheyrityksiä[2]. Norjassa 500 suurimman yrityksen joukossa vuonna 1997 oli 150 perheen omistamia yritystä eli 30 prosenttia suuryrityksistä[3]. Vastaavasti Yhdysvalloissa Fortunen listan 500 suurimman yrityksen joukossa on 35 prosenttia suuria perheyrityksiä[4][5].

Vuonna 2006 Helsingin Pörssissä oli listattuna yli 30 perheyhtiötä.lähde?

Talouselämä-lehden tutkimuksen mukaan 100 suurimman suomalaisen perheyhtiöiden omavaraisuusasteen mediaani oli 49 prosenttia, kun muiden Talouselämä 500 -yhtiöiden omavaraisuusasteen mediaani oli 42 prosenttia[6].

Perheyritykset ja työllistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perheyritykset ovat niin länsieurooppalaisen kuin yhdysvaltalaisenkin talouden selkäranka[7]. Yhdysvalloissa on 10 miljoonaa yksityistä yritystä, jotka työllistävät lähes 44 miljoonaa ihmistä[8]. Perheyritykset työllistävät yli 50 prosenttia työvoimasta Yhdysvalloissa[9][10]. Kanadassa perheyritykset työllistävät 50 prosenttia työvoimasta ja 70–85 prosenttia uusista työpaikoista Kanadassa[11]. Perheyritykset saavat aikaan puolet Yhdysvaltojen maksetuista kokonaispalkoista[12]. Käytetystä perheyrityksen määritelmästä riippuen voidaan sanoa, että perheyritykset työllistävät 15–59 prosenttia Yhdysvaltojen työvoimasta[13]. Kanadassa perheyritykset työllistävät yli 6 miljoonaa kanadalaista[14]. Länsi-Euroopassa perheyritykset työllistävät yli puolet työvoimasta[15] [16]. Suomessakin perheyrityksiä voidaan pitää talouselämän moottorina ja selkärankana, sillä yksityisen sektorin työvoimasta perheyritykset työllistävät enemmän kuin 2/3 ja 48 prosenttia työvoimasta[17][18][19].

Tunnettuja suomalaisia perheyrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taru T. Hautala (2006), Osaamisen ja johtajuuden siirto ravitsemisalan perheyritysten sukupolvenvaihdoksessa, väitöskirja, Vaasan yliopisto
  • Perheyritysten liitto ry
  • Perheyritysten liiton strategia 2004–2007
  • Matti Kankare & Jukka Saarelainen (2002). 100 suurinta perheyritystä – Perheet pitävät huolta. Talouselämä 65:40, s. 20−30.
  • Kauppa- ja teollisuusministeriö (2005). Perheyrittäjyys: Perheyritykset jatkuvuuden, uusiutumisen ja kasvuhakuisuuden moottorina. KTM Elinkeino-osaston julkaisuja 16/2005.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Winter ym. 1998, s. 239.
  2. Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005, s. 20.
  3. Karlsson Stider 2000, s. 4.
  4. Lansberg 1983, s. 39.
  5. Carsrud 1994
  6. Kankare & Saarelainen 2002, s. 20-21.
  7. Neubauer & Lank 1998
  8. Davis 1983: 47
  9. Schulze & Dino 1995
  10. Kets de Vries 1996
  11. Cadieux ym. 2002
  12. Dyer 1986: ix
  13. Shanker ja Astrachan 1996
  14. Sharma, Chrisman, Pablo & Chua 2001
  15. Lank 1995, s. 3.
  16. Koiranen 1998, s. 9.
  17. Koiranen 2002, s. 10.
  18. Heinonen & Toivonen 2003, s. 31.
  19. Perheyritysten liitto 2004