Tehtaankatu (Helsinki)
Sivulta puuttuu | Tehtaankatu | |
|---|---|
 Tehtaankatu heinäkuussa 2007. |
|
| Maa | Suomi |
| Tieluokka | katu |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Alkupiste | Pyhän Henrikin aukio |
| Päätepiste | Telakkakatu |
| Päällyste | noppakivi |
| Kaistaluku | suurimmalta osalta kaksikaistainen (1+1) |
Tehtaankatu (ruots. Fabriksgatan) on katu Etelä-Helsingissä. Sen länsiosa on Eiran ja Punavuoren kaupunginosien rajana, idempänä se jatkuu Ullanlinnan kautta Kaivopuiston rajalle.[1] Kadun varrella olevat talot on suurimmaksi osaksi rakennettu 1900-luvun alussa. Tehtaankadulla kulkevat raitiovaunut 1A ja 3B, kadun länsipäässä lisäksi bussi 14.
Tehtaankatu löytyy myös suomenkielisen Monopoli-lautapelin ruuduista.
Sisällysluettelo |
Nimi [muokkaa]
Tehtaankadun itäpään nimi oli alkujaan Paavalinkatu (ruots. Paulusgatan). Nimi johtui Pyhän Henrikin katedraalin julkisivussa olevasta apostoli Paavalin patsaasta; saman kirkon julkisivussa olevasta Pietarin patsaasta sai nimensä myös viereinen Pietarinkatu. Kun katua vuonna 1887 asemakaavanmuutoksella jatkettiin länteen Telakkakadulle asti, nimi muutettiin Tehtaankaduksi, koska kadun länsiosan varteen (nyk. Eiraan) suunniteltiin tuolloin laajaa tehdasaluetta.[2] Jo vuonna 1900 tämä suunnitelma kuitenkin hylättiin, mutta kadunnimi jäi ennalleen.[3] Ainoastaan Fazerin teollisuusrakennus rakennettiin aivan Tehtaankadun länsipäähän, jossa itse rakennus, nykyiseltä nimeltään Mestaritalo on yhä paikoillaan, ei kuitenkaan enää Fazerin käytössä.[4]
Tehtaankatu poliittisena terminä [muokkaa]
”Tehtaankatu” oli kylmän sodan aikana aina 1990-luvulle asti Suomessa käytössä ollut poliittinen termi, jolla viitattiin Neuvostoliiton vaikutusvaltaan Suomen politiikassa. Käyminen ”Tehtaankadulla” tarkoitti käymistä Neuvostoliiton suurlähetystössä, joka sijaitsi Tehtaankatu 1:ssä, lähellä kadun Kaivopuiston puoleista päätä. Nykyisin samoissa tiloissa toimii Venäjän suurlähetystö. Mahtipontinen, graniittinen lähetystörakennus edustaa Stalinin ajan arkkitehtuuria, ja se rakennettiin sotakorvaustyönälähde? 1952. Myöhemmin lähetystön tonttia on laajennettu liittämällä siihen myös suurin osa vieressä vuoteen 1960 saakka sijainneen Kätilöopiston tontista, jonne on rakennettu konsulaatti ja lähetystön asuinrakennuksia,[5] joten lähetystö nykyisin vie melkein koko Tehtaankadun, Ullankadun, Vuorimiehenkadun ja Neitsytpolun rajaaman korttelin.
Rakennuksia Tehtaankadulla [muokkaa]
Aiemmin mainittujen suurlähetystön tilojen lisäksi Tehtaankadun varrella on myös muita huomattavia rakennuksia. Kadun itäpäässä, Venäjän lähetystöä vastapäätä on katolinen Pyhän Henrikin katedraali (1860),[6] Helsingin hiippakunnan katedraaliseurakunnan pääkirkko. Länsipäässään katu sivuaa Eiran huvilakaupunginosaa, ja sen varrelle jäävät jugentyylinen Eiran sairaala (Lars Sonck, 1905) sekä Tehtaanpuistossa kohoava Mikael Agricolan kirkko (Lars Sonck, 1935)[7] jonka torni korkeine piikkeineen on yksi Helsingin maamerkeistä. Merkittäviä asuinrakennuksia kadulla edustavat mm. Tehtaankatu 13 (Lars Sonck, 1925), sekä Tehtaankatu 6 (Runar Finnilä, 1932).
Poikkikadut [muokkaa]
Poikkikadut idästä länteen:
- Tehtaankadun itäpäässä on Pyhän Henrikin aukio, josta lähtevät myös Ullankatu pohjoiseen, Laivasillankatu koilliseen, Itäinen Puistotie kaakkoon, Iso puistotie etelään ja Puistokatu lounaaseen.
- Raatimiehenkatu (etelään)
- Neitsytpolku
- Kapteeninkatu
- Huvilakatu (etelään)
- Huvilakuja (etelään, kapea pihakatu)
- Laivurinkatu
- Armfeltintie (etelään)
- Hornintie (etelään)
- Sepänkatu (koilliseen) / Ehrensvärdintie (etelään)
- Perämiehenkatu
- Telakkakatu, jolle Tehtaankatu päättyy, jatkeena Munkkisaarenkatu
Tehtaankadulla asuneita merkkihenkilöitä [muokkaa]
- Lotta Svärd -järjestön pitkäaikainen johtaja Fanni Luukkonen asui Tehtaankatu 21 B:ssä.
- Tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg ja Nobelin lääketieteen palkinnon saannut Ragnar Granit asuivat Tehtaankatu 4:ssä.
Tapahtumia [muokkaa]
- Tanskalainen Steen Christensen ryösti Hotelli Palacen 22. lokakuuta 1997 ja ampui pakomatkallaan kaksi poliisia Tehtaankadun ja Kapteeninkadun kulmassa.
Kuvia Tehtaankadulta [muokkaa]
-
Tehtaankatua Eiran puolella.
-
Lars Sonck: Mikael Agricolan kirkko, 1925.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Kaija Nenonen, Kiri Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, 6. painos, s. 356 (kartta, johon on merkitty myös kaupunginosien rajat). Sanoma Oy, 1986. ISBN 951-9134-69-7.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 140. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 45
- ↑ Puhvelista Punatulkkuun, s. 232-243
- ↑ Puhvelista Punatulkkuun, s. 284
- ↑ Puhvelista Punatulkkuun, s. 290
- ↑ Puhvelista Punatulkkuun, s. 344
