Ranua

Wikipedia

Ranua
vaakuna	sijainti
www.ranua.fi
Sijainti	65°55′45″N, 26°31′00″E
Lääni	Lapin lääni
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Rovaniemen seutukunta
Perustettu	1917
Kokonaispinta-ala	3 694,83 km² 16:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	3 453,74 km²
– sisävesi	241,09 km²
Väkiluku	4 428 209:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	1,28 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	20,6 %
– 15–64-v.	60,5 %
– yli 64-v.	18,9 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	99,8 %
– muut	0,2 %
Kunnallisvero	19,25 % 219:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Kimmo Sarapää
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012[6]  • Kesk.  • muut  • SDP  • Kok.	17 5 3 2

Ranua on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 4 428 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 3 694,83 km², josta 241,09 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 1,28 asukasta/km².

Ranuan naapurikunnat ovat Ii, Posio, Pudasjärvi, Rovaniemi, Simo ja Tervola.

Ranua on Simon jälkeen Lapin läänin ja nykymaakunnan toiseksi eteläisin kunta. Maisemallisesti ja luontonsa perusteella Ranua ei kuulu Lappiin, vaan Pohjois-Pohjanmaahan.

Ranua on yksi harvoista Lapin läänin kunnista, jonka talous on hyvässä tasapainossa ja vuotuiset tilinpäätökset ovat ylijäämäisiä. Ylijäämää kertyikin kunnalla mittavasti erityisesti vuonna 2006, jopa 2,9 miljoonaa euroa. Lapin kunnista ainoastaan Rovaniemen kaupungin tilinpäätöksen ylijäämä oli suurempi, 11,4 miljoonaa euroa.

Kunta on perustettu vuonna 1917. Siihen liitettiin alueita pääasiassa Pudasjärvestä, Rovaniemestä ja Simosta. Koska Ranua on suurimmaksi osiksi entistä Pudasjärveä, se luetaan joskus kuuluvaksi Koillismaahan.

Ranua kuuluu ainoana Lapin läänin kunnista pohjoispohjalaiseen murrealueeseen.

Sisällysluettelo 1 Luonto 2 Asutus ja väestö 3 Liikenne 4 Toimialarakenne 5 Tapahtumia ja paikkoja 6 Liikenneyhteydet 7 Kyliä 8 Lähteet 9 Aiheesta muualla 10 Kuvia Ranualta

[muokkaa] Luonto

Vesistöt kattavat noin kuusi prosenttia Ranuan kokonaispinta-alasta ja eniten vesistöjä on kunnan itä- ja kaakkoisosassa. Suurin vesistö on kirkasvetinen ja laaja Simojärvi, joka pohjoisessa ylettyy Pohjaslahden kylään, ja etelässä Saariharjun kylään asti. Suurin osa Ranuan 1 394:sta vapaa-ajan asunnosta on Simojärven läheisyydessä. Toinen huomattava vesistö on 180 kilometriä pitkä ja lohekas Simojoki, joka laskee Simojärvestä Simon kunnan kautta Perämereen. Joki on erittäin tärkeä virkistyskohde ja asutus on sen varressa varsin tiheää.

Maasto on epätasaisinta idässä lähellä Posion rajaa, jossa sijaitsee Ranuan korkein kohta, Palovaara (277 metriä merenpinnasta). Kunnan länsi- ja eteläosat ovat pinnanmuodoiltaan paljon alavampia, ja kunnan suurimmat suolakeudet sijaitsevat näillä alueilla. Soita on runsaasti, jopa 60 prosenttia kunnan maa-alasta. Metsävarat ovat suuret ja puuston vuosittainen kasvu on noin 182 000 m³. Yleisin puulaji on mänty, joka kattaa noin 65 prosenttia kunnan metsistä. Muut puulajijakaumat ovat kuusi (22 %) ja koivu (10 %). Metsäisintä on kunnan länsiosassa Simojokivarressa, Rovastinahon ja Hosion kylien tienoilla.

Metsästys on kunnassa varsin tärkeä elinkeino ja harrastusmuoto. Vuosittain Ranuan riistanhoitopiirin alueella myönnetään 900–1 000 pyyntilupaa hirven metsästykseen. Hirviä on kunnan alueella varsin paljon, jopa kolme yksilöä tuhannella hehtaarilla, kun keskimäärin Suomessa hirviä on tuhannen hehtaarin alueella vain yksi.

[muokkaa] Asutus ja väestö

Kunta on pinta-alaltaan laaja sekä varsin harvaan asuttu, väestötiheys on 1,3 asukasta neliökilometrillä. Yli puolet kunnan väestöstä asuu kuntakeskuksessa. Merkittäviä asutuskeskuksia ovat myös Asmuntin ja Portimon kylät, Simojokivarsi ja Simojärven ympäristö. Muuttotappiosta huolimatta kunta on elinvoimainen ja palvelut ovat hyvät. Ranuan asukkaista puhuu suomea äidinkielenään 99.82%, mikä tekee kunnasta Suomen suomenkielisimmän kunnan.

[muokkaa] Liikenne

Ranuan tieverkostoon kuuluvat seututiet 858, 924, 941 ja 942. Tärkein ja vilkkain tieväylä on Paltamosta Rovaniemelle kulkeva kantatie 78.

[muokkaa] Toimialarakenne

Ranuan toimialarakenne muodostuu seuraavasti:

• maa- ja metsätalous 20,7 %
• teollisuus 12,0 %
• palvelut 63,0 %
• muut 4,2 %

[muokkaa] Tapahtumia ja paikkoja

Ranualla sijaitsee maailman pohjoisin eläintarha,^[7] Ranuan eläinpuisto, jossa voi tavata muun muassa Suomen ainoat jääkarhut.

Kunta tunnetaan muualla Suomessa hillapitäjänä; elokuisin siellä järjestetään kuuluisat Hillamarkkinat. Ranua tunnetaan myös kristillisestä kansanopistostaan, joka hiljattain täytti kaksikymmentä vuotta.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Ranualta on hyvät kulkuyhteydet Rovaniemelle (n. 82 km), Kemijärvelle (n. 130 km), Kemiin (n. 119 km), Pudasjärvelle (n. 71 km), Kuusamoon (n. 145 km) ja Ouluun (n. 160 km).

[muokkaa] Kyliä

Asmunti Heinisuo Hosio Impiö Kelankylä Kortteenperä Kuha Kuukasjärvi Kuusijärvi Laivala Leppiaho

Majovakylä Mauru Nuupas Näverrys Ojansuu Paananen Petäjäjärvi Peurajärvi Piittisjärvi Pohjaslahti Portimo

Putkivaara Raiskio Rovastinaho Rynkkä Saariharju Saukkojärvi Sääskenperä Teerivaara Telkkälä Tolja Vohonkulma

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Ranuan kunnan kotisivut
• Ranuan eläinpuisto

[muokkaa] Kuvia Ranualta

Kelankylä, Ranua	Auringonnousu Simojärvellä	Talvista metsää Toljan kylässä	Simojoki helmikuussa
Simojärvi	Simojärven rantaa