Ranua

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ranua
Ranua.vaakuna.svg Ranua.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.ranua.fi
Sijainti 65°55′45″N, 026°31′00″EKoordinaatit: 65°55′45″N, 026°31′00″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Rovaniemen seutukunta
Perustettu 1917
Kokonaispinta-ala 3 694,80 km²
17:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 3 453,71 km²
– sisävesi 241,09 km²
Väkiluku 4 147
202:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 1,20 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 19,8 %
– 15–64-v. 59,5 %
– yli 64-v. 20,8 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,7 %
– muut 0,2 %
Kunnallisvero 19,25 %
265:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Sirpa Hakala
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2016[5][6]
 • Kesk.
 • muut
 • SDP
 • PS
 • Kok.

20
2
2
2
1

Ranua on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa Simojoen ylä- ja keskijuoksulla Rovaniemen kaakkoispuolella. Kunnassa asuu 4 147 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 3 694,80 km2, josta 241,09 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,2 asukasta/km2.

Ranuan naapurikunnat ovat Ii lounaassa, Simo ja Tervola lännessä, Rovaniemi pohjoisessa, Posio idässä ja Pudasjärvi etelässä. Ranua rajautuu etelässä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Ranuan seudulle jo kivikaudella. Alueen ensimmäiset asukit olivat saamelaisia, jotka 1600-luvulle tultaessa joutuivat vetäytymään etelästä saapuneiden suomalaisten erämiesten tieltä. Ranuan eteläisiä, Siuruanjoen vesistöalueen erämaita pitivät hallussaan iiläiset, ja kemiläiset ja simolaiset hallitsivat Simojoen ympäristöä. Alueiden rajat olivat pitkään erämiesten keskisten kiistojen kohteina.[7]

Eränkäynti antoi sysäyksen pysyvän asutuksen syntymiselle. Asutuksen eteneminen oli kuitenkin hidasta – 1600-luvulla Ranuan ainoa asutettu alue oli luultavimmin Kuhan kylän seutu Ranuanjärven itäpuolella. Vasta 1800-luvulla asukasluku alkoi kasvaa toden teolla. Vuonna 1910 Ranualla asui noin 1 700 asukasta. Alueen asukkaiden toimeentulo perustui 1900-luvun alkuun asti maanviljelyyn ja karjatalouteen sekä metsästykseen ja kalastukseen.[7]

Ranuan kirkko syksyllä 2006.

Ranuan alue jakautui seurakunnallisesti kolmeen kuntaan: Pudasjärveen, Simoon ja Rovaniemeen. Pitkät kirkkomatkat saivat asukkaat kannattamaan täysin oman seurakunnan perustamista. Hanke eteni kuitenkin nihkeästi, sillä epäselvyyksiä oli mm. kirkon paikan ja seurakunnan alueellisen laajuuden määrittämisessä. Ranuan seurakunta perustettiin vihdoin vuonna 1899, Ranuan kirkko rakennettiin vuosina 191114.[7]

Ranuan kunta perustettiin vuonna 1917. Ranuaan liitettiin alueita suurimmaksi osaksi Pudasjärvestä, mutta myös Simosta ja Rovaniemestä. Kunnan itsenäistymisen jälkeisinä vuosina metsien hakkuut ja uitot tarjosivat runsaasti töitä, ja kunnan väkiluku kasvoi nopeasti. Vuonna 1920 asukasluku oli jo miltei 2 900.[7]

Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi koululaitoksen kehittyminen oli hidasta. Simon kunta perusti Ranuan ensimmäisen kansakoulun Saukkojärven kylään vuonna 1894. Kaksi vuotta myöhemmin Pudasjärven kunta perusti oman koulunsa Ranuan kirkonkylään. Ensimmäinen Ranuan kunnan perustama kansakoulu aloitti Ylimaan kylässä vuonna 1930.[7]

Vuosina 194445 Lapin sota aiheutti Ranualla mittavat vahingot, kun alueella käytiin kiivaita taisteluja suomalaisten ja saksalaisten kesken. Väestöä jouduttiin lähettämään evakkoon. Sodan tuhojen jäljiltä Ranualla jouduttiin aloittamaan laaja jälleenrakennus.[7]

Sodan jälkeen Ranuan väkiluku kasvoi tasaisesti. Vuonna 1947 väkiluku lähenteli jo 4 800 asukasta; 20 vuotta myöhemmin vuonna 1967 ylitettiin jo 7 000 asukkaan raja.[8] Tämän jälkeen asukasluku kääntyi laskuun, kun kaupungistuminen alkoi.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaramaisemaa Simojärvellä.
Simojärvi on Ranuan suurin järvi.

Pinnanmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranuan maisema on yleispiirteiltään melko tasaista tai loivasti kumpuilevaa. Noin 80 prosenttia kunnan pinta-alasta on alankoa (alle 200 m merenpinnan yläpuolella). Maasto nousee loivasti lounaasta koilliseen. Etelä- ja länsiosat ovat alavia ja tasaisia, ja maasto levittäytyy siellä monin paikoin mahtaviksi suolakeuksiksi. Itä- ja pohjoisosia luonnehtivat suuremmat korkeuserot ja vaihtelevammat pinnanmuodot – Simojärven itäpuolella kohoaa vaarajonojen alue merkkinä muinaisista vuoristoista, jotka ovat kuluneet satojen miljoonien vuosien aikana puolitasangoksi, peneplaaniksi. Korkein kohta Palovaara (277 m merenpinnasta) sijaitsee tällä vaara-alueella kunnan luoteisimmassa osassa lähellä Rovaniemen rajaa.

Ranuan maisemassa näkyy monia jääkauden merkkejä. Moreenista syntyneitä, pitkittäisiä pohjois–etelä-suuntaisia kohoumia, drumliineja, on etenkin etelässä Ranuanjoen ympäristössä. Luoteessa maisemaa rikkovat soiden keskellä kohoavat kumpumoreenit. Alueen huomattavin harju halkoo kuntaa kaakosta Kelankylästä Kuukasjärven kautta kirkonkylään. Pieniä harjuja on myös idässä Penämönjärven eteläpuolella sekä lännessä Ruonajoen varrella ja Näätäaavan suolakeudella.[7]

Kallioperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranuan kallioperä on muun Suomen tavoin ikivanhaa prekambrista (yli 570 miljoonaa vuotta vanhaa) kallioperää eli peruskalliota. Se muodostuu pääosin muuttuneista kivilajeista, graniittigneisseistä, jotka ovat jäänteitä muinaisista vuorenpoimutuksista. Idässä Simojärven ympäristössä esiintyy graniitin ja gneissin seoskivilajeja, järven koillispuolella taas pelkästään graniittia. Paikoin tavataan emäksisiä kivilajeja. Kunnan lounaisosassa Käärmevaaran tienoilla sekä kirkonkylän koillispuolella Simojoen ja Luiminkajoen varsilla vallitsevia kivilajeja ovat amfiboliitti ja metabasaltti. Kunnan luoteisessa osassa Palovaaran itäpuolella on pieni esiintymä tummaa syväkiveä, gabroa.[7]

Maaperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranuan yleisin maalaji on turve. Se on eloperäinen maalaji, jota syntyy kosteissa ja hapettomissa oloissa esimerkiksi soilla ja kosteikoilla. Ranualla yleinen maalaji on myös jäätikön synnyttämä moreeni, jossa on sekaisin raekooltaan erilaisia maalajeja, kuten savea, hiekkaa ja soraa. Lajittuneita maalajeja on niukasti, lähinnä harjualueilla. Simojoella tulvavedet ovat kasanneet rannoille hienojakoista hiekkaa sekä viljavaa silttiä. Siellä onkin parhaat edellytykset maanviljelyn harjoittamiselle.[7]

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisävedet peittävät Ranuan kokonaispinta-alasta 241 km² eli noin 6,5 prosenttia. Merialueita kunnalla ei ole. Pääosa Ranuasta kuuluu Simojoen vesistöalueeseen. 193 kilometriä pitkä Simojoki saa alkunsa kunnan itäosassa sijaitsevasta Simojärvestä, ja se laskee Perämereen naapurikunnan Simon edustalla. Simojoki on Tornionjoen ja Kiiminkijoen ohella Suomen ainoita jokivesistöjä, johon Itämeren lohi nousee vielä luontaisesti kutemaan. Simojoessa on varsin paljon koskia, vaikka suuria putouksia ei olekaan. Simojoen vedenlaatu on käyttökelpoisuusluokitukseltaan hyvää.[9]

Ranuan suurin järvi on lähes 90 km² laaja ja 30 kilometriä pitkä Simojärvi. Se on syntynyt maanjäristyksen murtamaan ruhjevyöhykkeeseen, joka on sittemmin täyttynyt vedellä. Simojärven suurimmat selät ovat Isoselkä, Pajuselkä ja Näskänselkä. Suurin syvyys on 27 metriä. Sen vedenlaatu on käyttökelpoisuusluokitukseltaan hyvää.[9]

Simojärven lisäksi kunnan alueella on paljon pieniä järviä, joista mainittavia ovat Näskäjärvi, Penämönjärvi, Impiönjärvi ja Ranuanjärvi. Näistä kolme ensimmäistä laskee vetensä Simojärveen. Simojoen keskijuoksulla Ranuan kirkonkylältä pohjoiseen sijaitsee joukko pieniä järviä, kuten Toljanjärvi ja Portimojärvi. Ranuan kirkonkylältä kaakkoon sijaitsee jono pitkänomaisia pikkujärviä. Niitä ovat esimerkiksi Kuhajärvet ja Luiminkajärvi. Nämä järvet ja kunnan eteläosien vesistöt laskevat vetensä Siuruan-, Luiminka- ja Ranuanjokien kautta etelään Iijokeen, ja kuuluvat siten Iijoen vesistöalueeseen. Niiden vedenlaatu on yleisesti tyydyttävä tai välttävä. Kunnan lounaisosien vedet laskevat Kuivajokea pitkin Perämereen.[9]

Suurimmat pohjavesialueet sijaitsevat Simojärven itäpuolella ja kunnan kaakkoisosan harjualueilla. Ranuan pohjavesivarat ovat kuitenkin melko vaatimattomat verrattuna esimerkiksi naapurikuntien, Posion ja Pudasjärven, pohjavesivarantoihin.[10]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranua kuuluu lauhkean havumetsäilmaston vyöhykkeeseen, kuten suurin osa muutakin Suomea. Talvet ovat kylmiä ja kesät lauhkean lämpimiä. Etelälappilaisen Ranuan ilmastoon vaikuttaa suuresti sijainti pohjoisessa ja ns. väli-ilmastossa meri- ja mannerilmaston välissä. Atlantin lämpimällä merivirralla, Golfvirralla on huomattava lämmittävä vaikutus Ranualla, Suomessa ja koko Pohjois-Euroopassa, sillä samoilla leveysasteilla esim. Grönlannissa on ikijäätä.[11]

Vuotuinen sademäärä on Ranualla noin 600 millimetriä; sateisin kuukausi on yleensä elokuu, vähäsateisin huhtikuu. Vuoden keskilämpötila on Ranualla tavallisesti 0–1 °C, joskin vuotuista vaihtelua tietenkin on. Kylmintä on tavallisesti tammikuussa (keskilämpötila −12 °C), lämpimintä heinäkuussa (keskilämpötila +15 °C). Terminen talvi, jossa vuorokauden keskilämpötila on pakkasen puolella, kestää lokakuun lopusta huhtikuun alkuun (170–180 vuorokautta). Ranuan pakkasennätys −44 °C mitattiin 5. helmikuuta 1953. Terminen kesä, jossa vuorokauden keskilämpötila pysyy +10 °C:n yläpuolella, alkaa toukokesäkuun vaihteessa ja kestää syyskuun alkuun (80–90 vuorokautta). Ranuan lämpöennätys, 32 °C, mitattiin 29. heinäkuuta 2010. Yhden kesän aikana Ranualla on tavallisesti 6–8 hellepäivää. Lapin kesälle tyypillinen yötön yö, jolloin aurinko paistaa keskiyölläkin, kestää Ranualla kolmisen viikkoa, alkaen hieman ennen kesäkuun puoliväliä ja kestäen kesäkuun loppuun saakka. Yöttömän yön vastakohtaa, talvista kaamosta, ei Etelä-Lapissa eikä siis myöskään Ranualla koeta.[12][13]

Ranua on talvisin muun pohjoisen Suomen tavoin hyvin runsaslumista aluetta. Keskimääräinen lumensyvyys maaliskuussa saattaa monin paikoin etenkin kunnan itäosissa olla yli 70 senttimetriä. Paksut lumikerrokset ja tykkylumi saattavat aiheuttaa pahoja tuhoja metsissä. Pysyvä lumipeite sataa Ranualle ja Etelä-Lappiin marraskuun alkupuolella, ja viimeiset lumet sulavat tavallisesti toukokuun alussa.[14]

Termisen kasvukauden alku ajoittuu normaalisti toukokuun alkuun, ja kasvukausi päättyy syyskuun lopulla. Näin kasvukauden pituus on Ranualla 135–140 vuorokautta.[15]

Ranuan lentokentän kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -8,2 -7,4 -2,0 4,2 11,5 17,2 20,1 17,0 11,1 3,9 -2,5 -6,1 Ø 4,9
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -15,8 -15,3 -10,9 -4,8 1,5 7,2 10,3 8,2 3,6 -1,3 -8,0 -13,2 Ø -3,2
Sadanta (mm) 42 35 37 28 50 63 83 77 55 59 51 42 Σ 622
Sadepäivät (d) 18 17 16 12 13 14 15 15 15 18 19 19 Σ 191
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-8,2
-15,8
-7,4
-15,3
-2,0
-10,9
4,2
-4,8
11,5
1,5
17,2
7,2
20,1
10,3
17,0
8,2
11,1
3,6
3,9
-1,3
-2,5
-8,0
-6,1
-13,2
S
a
d
a
n
t
a
42
35
37
28
50
63
83
77
55
59
51
42


Lähde: Pirinen, Pentti et al: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. Ilmatieteen laitos, 2012. ISSN 0782-6079. ISBN 978-951-697-765-5 (nid.) ISBN 978-951-697-766-2 (pdf). Teoksen verkkoversio.

Kasvillisuus ja eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvista havumetsää Ranualla.

Ranua kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan. Kunnan metsät ovat pohjoisboreaalisia, suurimmalta osin vähäravinteisia kuivahkoja kangasmetsiä. Mänty on valtapuu. Vallitsevat metsätyypit ovat puolukka- ja variksenmarja-puolukkatyypin männiköt ja mustikkatyypin kuusikot. Lehtimetsien osuus on vähäinen, yleisimmät puulajit niissä ovat koivu ja tervaleppä. Metsien kasvu on hidasta ilmaston ja maaperän vuoksi. Laajimmat metsäalueet sijaitsevat kunnan itä- ja pohjoisosissa, joissa hyvin vanhoista metsistä on tehty luonnonsuojelualueita. Peltojen osuus on vähäinen, eniten niitä on raivattu Simojoen varteen hedelmällisille kasvupaikoille.[13][7]

Soiden osuus maapinta-alasta on suuri, yli 60 prosenttia – tähän on vaikuttanut mm. haihduntaa suurempi sademäärä, ilmaston viileys ja alueen tasaisuus. Suot kuuluvat yleisesti suoyhdistymätyypiltään Pohjanmaan aapasoihin; ne ovat pääasiassa kituliasta mäntyä kasvavia rämeitä tai vetisiä nevoja. Suurimmat suoalueet sijaitsevat lounaassa. Soiden vuoksi vesistöt ovat usein runsashumuksisia. Suurin osa soista on ojitettu metsien kasvun parantamiseksi, pientä osaa soista hyödynnetään turvetuotannossa. Luonnonarvoiltaan merkittäviä suoalueita on lisäksi rauhoitettu luonnonsuojelualueiksi, kuten kunnan lounaisosassa sijaitseva Litokaira, joka ulottuu etelämpänä myös Iin ja Pudasjärven puolelle. Ranuan laajat suot tuottavat vuosittain runsaasti heleän oranssia marjaa, lakkaa eli hillaa. Hilla onkin valittu kunnan nimikkokasviksi.[13]

Alueen metsistä ja soilta tavattavia eläinlajeja ovat mm. karhu, ilves ja ahma. Nämä aiheuttavat usein taloudellisia vahinkoja poronhoidolle. Hirvikanta on runsas. Suot ja järvet ovat arvokkaita elinympäristöjä monipuoliselle lintulajistolle. Simojoki on Suomen harvoja luontaisia lohijokia.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestön määrä, väentiheys ja ikärakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Ranuan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 603
1985
  
5 556
1990
  
5 655
1995
  
5 575
2000
  
5 052
2005
  
4 715
2010
  
4 337
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Ranuan asukasluku on 4 147.[2] Asukastiheys on 1,2 as./km², joten kunta on hyvin harvaan asuttu. Kunta on pinta-alaltaan laaja, joten asutustiheys vaihtelee suuresti eri alueilla. Tiheimmin asutut alueet ovat kunnan keskustaajama ja vesistöjen läheiset alueet. Kunnan reuna-alueilla asutus on kaikkein harvinta, ja laajat alueet ovat täysin asumattomia erämaita (esim. lounaisosan suoalueet ja pohjoisosien laajat metsät). Ranualla vapaa-ajan asuntojen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, ja vuoden 2012 lopulla kunnan alueella oli 1 483 kesämökkiä. Kesäaikaan kunnan asukasluku saattaa jopa kaksinkertaistua.[17]

Noin puolet kunnan väestöstä on keskittynyt Ranuanjärven rannalle Ranuan kirkonkylään, joka on kunnan keskus ja ainoa taajama. Taajama-aste, eli taajamissa asuvan väestön osuus, oli 47,2 prosenttia vuonna 2010[17]. Kirkonkylän lisäksi mainittavia väestökeskittymiä ovat Rovastinahon ja Raiskion kylät lännessä Simojoen varressa; Portimojärven, Pohjaslahden ja Piittisjärven kylät pohjoisessa; Impiön ja Sääskenperän kylät idässä Simojärven tuntumassa; Kuhan ja Kelankylän kylät kaakossa sekä Asmuntin kylä aivan kunnan eteläosassa lähellä Pudasjärven rajaa.

Kunnan ikärakenne on melko edullinen verrattuna muihin Lapin maakunnan kuntiin ja koko Suomeen siinä suhteessa, että lasten ja nuorten (0–14-vuotiaiden) osuus väestöstä on 19,8 prosenttia eli noin viidennes. 15–64-vuotiaita on väestöstä 59,5 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 20,8 prosenttia. Lapsia ja nuoria, mutta myös vanhuksia, on siis suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin.[17] Tulevaisuuden ennusteet näyttävät kuitenkin synkemmiltä: lasten ja nuorten osuus väestöstä pienenee ja vanhusten kasvaa. Väestön ikääntyminen on ongelma koko Suomessa.

Muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta on ollut pitkään muuttotappioinen. Tulo- ja paluumuuttoa on ollut, mutta se ei ole korvannut lähtömuuttoa. Väkiluku on parissakymmenessä vuodessa vähentynyt melkein 25 prosentilla.[18] Viime vuosina poismuutto on kääntynyt hivenen laskuun. Vuosina 2011–12 väkiluvun muutos oli −0,8 %[17]. Muuttoliike Ranualta kohdistuu ylivoimaisesti eniten Rovaniemelle ja Ouluun; myös tulomuutto Ranualle on suurimmaksi osaksi lähtöisin näistä kaupungeista.[19]

Kunnan korkea syntyvyys on jo pitkään tasannut muuttoliikkeen aiheuttamaa väkiluvun laskua. Syntyvyys on Ranualla huomattavasti suurempaa kuin useimmissa muissa Lapin kunnissa. Viime vuosina syntyvyys on kuitenkin kääntynyt laskuun ja kuolleisuus on vuosina 2010 ja 2011 noussut syntyvyyttä suuremmaksi. Mikäli muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu ovat tulevina vuosina edelleen negatiivisia, kunnan väkiluku jatkaa laskuaan. Vuonna 2040 Ranuan väkiluvun ennustetaan olevan 3 400 asukkaan paikkeilla.[20]

Elinkeinot ja luonnonvarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työllisyys ja elintaso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranuan työttömyysaste on suhteellisen korkea, vuoden 2011 lopussa se oli 14,2 prosenttia. Vajaat 80 prosenttia työssäkäyvistä käy töissä oman kunnan alueella. Ulkopaikkakunnille kohdistuva työssäkäynti kohdistuu pääasiassa Lapin maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonka vaikutusalueeseen Ranua vahvasti kuuluu.[17]

Suomi on rikas teollisuusmaa, ja joka puolella maata nautitaan hyvästä elämisen tasosta – näin myös ranualaisten elintaso on korkea. Vuonna 2011 ranualaisen tulonsaajan veronalaiset tulot olivat keskimäärin 19 832 euroa, mikä on jonkin verran matalampi kuin muualla Suomessa.[17]

Alkutuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranualla alkutuotannon eli primaarituotannon osuus elinkeinojakaumasta on 21,1 prosenttia eli hyvin suuri verrattuna muuhun maahan (3,7 %).[17] Alkutuotantoon luetaan kuuluviksi maatalous, metsätalous ja kalastus sekä kaivannaistoiminta ja louhinta.

Ranuan ilmaston ja maaperän vuoksi maanviljelyn edellytykset ovat huonot, ja parhaat mahdollisuudet siihen ovat Simojoen silttialueilla. Yleinen viljalaji on ohra. Koska maanviljelyn mahdollisuudet ovat Ranualla rajalliset, on karjatalouden harjoittaminen alueella kannattavampaa. Kunnan alueella sijaitsee lukuisia suuria lypsy- ja lihakarjatiloja. Ranualla etenkin maidon tuotanto on suurta. Karjatalouden lisäksi Ranualla harjoitetaan poronhoitoa. Kunnan alueelle ulottuu useita paliskuntia, kuten Kuukkaan paliskunta.

Metsätalous on merkittävässä asemassa. Vaikka metsät kasvavat hitaammin kuin eteläisessä Suomessa, on kunta pinta-alaltaan laaja ja metsävarat ovat suuret. Ranualla ja Suomessa yleensä metsien vuosittainen kasvu on tehokkaan metsänhoidon ansiosta suurempaa kuin niiden hakkuupoistuma. Metsävarojen lisäksi myös Ranuan turvevarat ovat huomattavat. Alueen soista on tehty monin paikoin turvetuotantoalueita, joista suurin lienee Näätäaavan turvetuotantoalue lännessä. Turpeennostossa suon ekosysteemi tuhoutuu, ja noston loputtua se istutetaan tavallisesti kasvamaan metsää.

Kalastus on vähäistä, koska kunta ei sijaitse meren rannalla. Simojärvellä on kalastettu ammattimaisesti jo vuosikymmeniä, tosin pienimuotoisesti.

Kaivostoimintaa Ranualla ei vielä toistaiseksi ole, vaikka geologisia luonnonvaroja on löydetty. Suhangon alueelta Ranuan luoteisosasta on löydetty mittava palladiumesiintymä, ja kaivosyhtiö Gold Fields Arctic Platinumilla on vireillä hanke kaivoksen rakentamiseksi. Koeporausten perusteella malmivarat ovat osoittautuneet runsaiksi, ja yhtiön näkemyksen mukaan kaivoksen rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2015. Suhangosta on löydetty palladiumin lisäksi mm. platinaa, nikkeliä ja kultaa.[21]. Kaavoitus ja ympäristöluvat hanketta varten ovat kunnossa.

Jalostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalostuksen eli sekundäärituotannon työpaikkojen osuus Ranualla on 11,8 prosenttia[17]. Siihen luetaan kuuluviksi teollisuus ja rakentaminen. Suuria teollisuus- ja rakennusyrityksiä kunnassa ei ole, ja jalostuksen työpaikat sijoittuvat pienyrityksiin. Kunnassa jalostetaan pääasiassa paikallisesta alkutuotannosta saatuja raaka-aineita, kuten puuta.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranuan eläinpuiston päärakennus.

Ranuan elinkeinorakennetta tutkittaessa palvelusektorin eli tertiäärituotannon työpaikkojen osuus on 64,9 prosenttia. Se on siis ylivoimaisesti suurin tuotantosektori Ranualla, tosin sen osuus on pienempi kuin koko Suomeen verrattaessa (72,9 %).[17]

Ranuan kuntakeskuksessa toimii mm. päivittäistavarakauppoja, myynnin pienyrityksiä, pankkeja, hotelleja, ravintoloita, terveyskeskus, apteekki, posti, poliisi- ja paloasema, linja-autoasema, kirjasto, peruskoulu ja lukio sekä kansanopisto. Lisäksi Lapin ammattiopiston muutamia koulutuslinjoja toimii Ranualla. Ranuan eläinpuisto on kunnalle tärkeä matkailun vetonaula, joka tuo alueelle turisteja ulkomailta asti. Ranuan leirintäalue sijaitsee lähellä kuntakeskusta Ranuanjärven rannalla. Niin ikään kuntakeskuksen tuntumassa sijaitsevat urheilukenttä ja jäähalli sekä Oravivaaran ulkoilualue, jossa on talvella kunnan ylläpitämät hiihtoladut. Ranuan kunnantalo ja vuonna 1914 valmistunut Ranuan kirkko sijaitsevat kirkonkylässä Ranuansalmen itäpuolella.

Ranualaisten asiointi erityispalvelujen, kuten hypermarkettien, keskussairaalan ja yliopistokoulutuksen perässä kohdistuu Rovaniemelle.

Tieverkko ja yhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranuan kunnanraja seututie 858:lla Pudasjärven Syötteeltä tultaessa.

Pinta-alaltaan laajan Ranuan tieverkko on melko harva. Kunnan halki kulkee etelästä luoteeseen kantatie 78, joka toimii Kajaanin ja Rovaniemen välisenä liikenneväylänä. Se on kunnan tärkein ja vilkkaimmin liikennöity tieosuus. Muita suurempia tieväyliä ovat seututiet 858, 924, 941 ja 942. Seututie 941 kulkee Ranuan kuntakeskuksesta itään Posiolle. Seututie 858 halkoo Ranuan kaakkoisosia tullen Pudasjärven Syötteeltä Ranuan Kuhan kylään, jossa se yhtyy Posiontiehen eli seututie 941:een. Seututie 924 tulee lännestä Simosta ja yhtyy kantatie 78:aan Nuuppaan kylän kohdalla Ranuan pohjoispuolella. Seututie 942 lähtee Ranuan kuntakeskuksesta koilliseen ja kulkee Simojärven länsirantaa viistäen Rovaniemen kaupungin puolelle Juotasniemen kylään.

Ranuan linja-autoasemalta on päivittäiset bussiyhteydet Rovaniemelle, Ouluun ja Kajaaniin. Linja-autovuoroja on lisäksi mm. Posiolle ja Kemiin. Rautateitä kunnan alueella ei ole. Lähin rautatieasema ja lentokenttä sijaitsevat Rovaniemellä, ja lähimmät satamat Kemissä ja Oulussa. Kantatie 78:n varressa kahdeksan kilometriä Ranuan keskustasta Rovaniemen suuntaan on pienlentokenttä.[22]

Etäisyyksiä Ranualta eri paikkakunnille:[23]

Alueellinen kehittäminen ja suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valeska-jääkarhu Ranuan eläinpuistossa.

Ranuan alueen kehitys perustuu nykyisin pääasiassa matkailuun ja palveluelinkeinoihin. Ylivoimainen vetonaula on Ranuan eläinpuisto, joka on yksi Suomen kolmesta eläintarhasta (muut eläintarhat ovat Helsingin Korkeasaari sekä Ähtärin eläinpuisto). Näin siitä on kehittynyt valtakunnallisestikin merkittävä matkakohde. Myös Simojärvi ja Simojoki ovat muodostuneet tärkeiksi luontomatkailukohteiksi mm. kalastajien, retkeilijöiden ja moottorikelkkailijoiden keskuudessa.

Tulevaisuudessa matkailun lisäksi myös kaivostoiminnalla tullee todennäköisesti olemaan tärkeä rooli alueen kehityksessä. Kunnan toistaiseksi hyödyntämättömät luonnonvarat, kuten palladiummalmiesiintymä Suhangon alueella, tulevat mitä luultavimmin lisäämään työpaikkojen määrää ja alueen merkittävyyttä teollisuudessa.

Ranuan maankäyttöä ohjataan kunnan alueelle laadituilla kaavoilla, johon kuuluvat mm. Ranuan kirkonkylän asemakaava ja vesistöjen läheisyyteen laaditut rantakaavat. Simojoen ja Simojärven lisäksi rantakaavat on laadittu mm. kaakkoisille järville Kuhaan ja Kuukasjärvelle. Kunnan luoteisosaan on laadittu osayleiskaava Suhangon kaivoshanketta varten. Ranuan kaavoitusta ohjaa Lapin maakuntakaava.[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b c Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  6. Perussuomalaisten valtuustoryhmä vahveni Ranualla 5.12.2014. Lapin Kansa. Viitattu 20.2.2014.
  7. a b c d e f g h i j Rikkinen, K. & Sihvo, H. (toim.): "Finlandia, Otavan iso maamme kirja 9". Otava, 1987.
  8. Yleistietoa kunnasta Ranuan kunta. Viitattu 7.6.2012.
  9. a b c Luonnonharrastajan Suomi. Karttakirja, s. 56–57. Genimap, 2002.
  10. Paikkatietoikkuna – Karttaikkuna – Ranuan pohjavesialueet Paikkatietoikkuna. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2012.
  11. Meteorologia – Miten Golfvirta vaikuttaa Suomen säähän? Ilmatieteen laitos. Viitattu 8.6.2012.
  12. Vuositilastot – Vuoden keskilämpötila ja vuosisade 1981–2010 Ilmatieteen laitos. Viitattu 8.6.2012.
  13. a b c Luonnonharrastajan Suomi. Karttakirja, s. 48–51. Genimap, 2002.
  14. Lumitilastot – Talvien lumista ja lumisuudesta Ilmatieteen laitos. Viitattu 8.6.2012.
  15. Terminen kasvukausi Ilmatieteen laitos. Viitattu 8.6.2012.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  17. a b c d e f g h i Kuntaportaali – Ranua Tilastokeskus. Viitattu 24.6.2013.
  18. Muuttoliike – Väestönmuutokset alueittain 1981–2011 Tilastokeskus. Viitattu 8.6.2012.
  19. Muuttoliike – Kuntien välinen muuttoliike muuton suunnan mukaan alueittain 1987–2011 Tilastokeskus. Viitattu 8.6.2012.
  20. Väestöennuste – Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2009–2040 Tilastokeskus. Viitattu 8.6.2012.
  21. Suhangon kaivos aiempaa luultua kannattavampi Lapin Kansa. 17.4.2012. Viitattu 8.6.2012.
  22. Liikenneyhteydet Ranuan kunta. Viitattu 8.6.2012.
  23. Paikkakuntien välimatkoja Suomessa Liikennevirasto. Viitattu 8.6.2012.
  24. Kaavat ja kiinteistöt Ranuan kunta. Viitattu 8.6.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranua.