Ranua
Tätä sivua ei ole |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.ranua.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Rovaniemen seutukunta |
| Perustettu | 1917 |
| Kokonaispinta-ala | 3 694,82 km² 16:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 3 453,73 km² |
| – sisävesi | 241,09 km² |
| Väkiluku | 4 268 210:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 1,24 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 20,3 % |
| – 15–64-v. | 60,1 % |
| – yli 64-v. | 19,6 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 0,3 % |
| Kunnallisvero | 19,25 % 267:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Kimmo Sarapää |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • muut • SDP • Kok. |
17 5 3 2 |
Ranua on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu 4 268 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 3 694,82 km2, josta 241,09 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,24 asukasta/km2.
Ranuan naapurikunnat ovat Ii lounaassa, Simo ja Tervola lännessä, Rovaniemi pohjoisessa, Posio idässä ja Pudasjärvi etelässä.
Ranua on Simon jälkeen Lapin nykymaakunnan toiseksi eteläisin kunta. Se sijaitsee Peräpohjolassa Simojoen keski- ja yläjuoksulla, Rovaniemen kaakkoispuolella rajautuen etelässä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.
Ranua kuuluu ainoana Lapin maakunnan kunnista pohjoispohjalaiseen murrealueeseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luonto
Vesistöt kattavat noin kuusi prosenttia Ranuan kokonaispinta-alasta. Suurin vesistö on itäosassa sijaitseva kirkasvetinen ja laaja Simojärvi, joka sijaitsee 176 metriä merenpinnan yläpuolella. Muita merkittäviä järviä ovat Näskäjärvi, Portimojärvi, Ranuanjärvi ja Luiminkajärvi. Kunnan pohjoisosien vesistöt laskevat yli 190 kilometriä pitkään ja lohirikkaaseen Simojokeen, joka laskee Simojärvestä lukuisien pikkujärvien kautta Simon kunnan puolelle ja sieltä edelleen Perämereen. Joki on tärkeä virkistyskohde, ja asutus on sen varressa varsin tiheää. Kunnan eteläosien vesistöt laskevat puolestaan Siuruanjoen kautta Iijokeen, mm. Ranuanjoki ja Luiminkajoki ovat Siuruanjoen sivuhaaroja. Lounaisosien Kivijoki kuuluu tosin Kuivajoen vesistöalueeseen.
Korkeusvaihtelut ovat suurimpia idässä ja koillisessa lähellä Posion rajaa, jossa sijaitsee Ranuan korkein kohta, Palovaara (277 metriä merenpinnasta). Maasto viettää loivasti koillisesta lounaaseen. Kunnan länsi- ja eteläosat ovat pinnanmuodoiltaan alavia – tosin kunnan länsiosissa sijaitsee erillinen Rahaselän kohouma –, ja kunnan suurimmat suolakeudet sijaitsevat näillä alueilla. Kunnalle on ominaista soiden runsaus, jopa 60 prosenttia kunnan maa-alasta on vetisiä ja aukeita soita.
Kunnan metsät ovat suurilta osin vähäravinteisia kuivia kankaita. Yleisin puulaji on mänty, joka kattaa noin 65 prosenttia kunnan metsistä. Muut puulajijakaumat ovat kuusi (22 %) ja koivu (10 %). Metsäisintä on kunnan pohjois- ja itäosissa.
[muokkaa] Asutus ja väestö
Kunta on pinta-alaltaan laaja – asutus on harvaa, ja se on keskittynyt vesistöjen läheisyyteen. Väestötiheys on 1,24 asukasta neliökilometrillä. Huomattava osa kunnan väestöstä asuu kuntakeskuksessa. Väkiluvun muutos vuosina 2009–2010 oli –1,6 %, eli kunta on muuttotappioinen.
Ikäjakauman mukaan kunnassa on suhteellisen paljon lapsia ja nuoria, 0–14-vuotiaiden osuus väestöstä on 20,3 %, kun koko maassa se on keskimäärin vain 16,5 %.
Kesämökkejä on kunnassa 1 456.
[muokkaa] Liikenne ja yhteydet
Ranuan tieverkostoon kuuluvat seututiet 858 Pudasjärven Poijulaan, 924 Simoon, 941 Posiolle ja 942 Rovaniemen Juotasniemeen. Tärkein ja vilkkain tieväylä on Paltamosta Rovaniemelle kulkeva kantatie 78, joka halkoo kuntaa kaakosta luoteeseen.
Etäisyyksiä maakuntakeskuksiin ja naapurikuntiin:
|
[muokkaa] Talous
Vuoden 2011 talousarviossa[7] Ranuan kunnan toimintakulut ovat 35 264 305 euroa, kasvua edellisvuoteen 4,3%. Toimintatulot ovat 7 275 890 euroa (+10,7%). Ranuan kunnan vuosikatteeksi arvioidaan vuonna 2011 1 211 585 euroa (+4,0%), poistot ovat 95,7% vuosikatteesta ja tilikauden ylijäämä 51 578 euroa.
Rahoituslaskelman mukainen toiminnan rahoitustarve on 2 588 415 euroa, jonka kattamiseksi otetaan uutta lainaa 2 000 000 euroa. Investointien tulorahoitusosuus on 31,88%. Ranuan kunnan lainakannaksi vuoden 2011 lopussa arvioidaan 4 168 945 euroa, jolloin lainaa/asukas on 959 euroa (kun asukasluku 30.9.2010 oli 4 346 asukasta).
Suurin kuluerä on henkilöstökulut, 16 598 689 euroa (47%), jotka ovat kasvaneet edellisvuodesta 3,2%.
[muokkaa] Työmarkkinat ja toimialarakenne
Työttömyysaste vuoden 2009 lopussa oli 16,9 %.
Ranuan toimialarakenne muodostuu seuraavasti:
- alkutuotanto 21,6 %
- jalostus 11,7 %
- palvelut 65,1 %
- muut 1,6 %
[muokkaa] Tapahtumia ja paikkoja
Ranualla sijaitsee maailman pohjoisin eläintarha,[8] Ranuan eläinpuisto, jossa voi tavata muun muassa Suomen ainoat jääkarhut.
Kunta tunnetaan muualla Suomessa hillapitäjänä; elokuun ensimmäisenä viikonloppuna siellä järjestetään kuuluisat Hillamarkkinat. Ranua tunnetaan myös kristillisestä kansanopistostaan, joka hiljattain täytti kaksikymmentä vuotta.
Ranuan vanhin hotelli on Hotelli Ilveslinna [9], joka sijaitsee keskellä kylää.
[muokkaa] Eläinpuisto
Ranuan eläinpuistossa voi nähdä noin 50 villieläinlajia ja 200 eläinyksilöä. Eläinpuisto on avoinna joka päivä, myös talvella. Se on maailman pohjoisin eläinpuisto ja sen erikoisuutena ovat pohjoisen villieläimet, joita voi katsella niiden normaaleissa olosuhteissa.
Kesäaikana nähtävänä on myös kotieläinpuisto monine tuttuine kotieläimineen kanoista lehmiin ja possuihin.[10]
[muokkaa] Kyliä
[muokkaa] Ranualaisia taiteilijoita
[muokkaa] Kuvia Ranualta
-
Kelankylä, Ranua
-
Auringonnousu Simojärvellä
-
Talvista metsää Toljan kylässä
-
Simojoki helmikuussa
-
Talvista metsää Kortteenperällä
-
Simojärvi
-
Simojärven rantaa
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 15.2.2009.
- ↑ Ranuan kuntastrategia, kunnan talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013
- ↑ Iltalehti.fi Matkailu - Ranua
- ↑ http://www.hotelliilveslinna.fi
- ↑ Ranuan eläinpuisto
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Kylät ja alueet |
|
|
Asmunti · Hosio · Impiö · Kelankylä (Kela) · Kirkonkylä · Kortteenperä · Kuha · Kuukasjärvi · Mauru · Nuupas · Näverrys · Petäjäjärvi · Peurajärvi · Pohjaslahti–Piittisjärvi · Portimo · Putkivaara · Raiskio · Rovastinaho · Saariharju · Saukkojärvi · Sääskilahti · Teerivaara · Telkkälä · Tolja |
|
| Muuta Ranuaan liittyvää | |
| Eläinpuisto · Hillamarkkinat · Kirkko · Kristillinen kansanopisto · Litokaira · Porosaari · Ranuanjärven leirintäalue · Saukkojärven kotiseutu- ja koulumuseo | |
| Järvet ja joet | |
| Kivijärvi · Kuhajärvi · Kuhan Takajärvi · Nuupasjärvi · Pikku Kuukasjärvi · Portimojärvi · Ranuanjärvi · Saukkojärvi · Simojärvi · Takajärvi · Kivijoki · Nuupasjoki · Ranuanjoki · Ruonajoki · Simojoki |
