Ihmiskauppa
Sivulta puuttuu 
Ihmiskauppa on talousrikos ja ihmisoikeusrikos. YK:n mukaan ihmiskauppa on toisen ihmisen hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa värväystä, kuljettamista, kätkemistä ja/tai vastaanottamista, johon liittyy uhkaamista, pakottamista, orjuuttamista tai harhaanjohtamista. Ihmiskauppa on järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimpia muotoja ase- ja huumekaupan jälkeen. Se on myös räikeimpiä ihmisoikeusrikkomuksia.[1]
Ihmiskauppa ei ole helposti tunnistettava rikos. Tunnetuin muoto on seksuaalinen hyväksikäyttö. Se on kuitenkin vain yksi muoto. Tanskassa suurin osa ihmiskaupan uhreista on seksityöläisiä. Suomessa viranomaiset raportoivat erityisesti työperäisen ihmiskaupan yleistymisestä. Ihmiskauppa on kansainvälistä. Osa uhreista saattaa kieltäytyä avusta, mikä ei vähennä heidän haavoittuvuuttaan. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n johtajien mukaan on tärkeää tunnistaa uhrit, tukea laillista maahanmuuttoa laittoman siirtolaisuuden torjumiseksi ja tiedottaa ihmiskaupan muodoista kuluttajien vastuun parantamiseksi ja ihmiskaupan ylläpitämisen sijaan sen torjumiseksi.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Laiton siirtolaisuus
-
Pääartikkeli: Laiton siirtolaisuus
Ihmiskauppa liittyy laittoman työvoiman saantiin, jota ilman markettien halvat vihannekset ja tekstiilit pitäisi tuottaa Euroopan ulkopuolella. Varsinkin halpatyövomana laittomat siirtolaiset ovat joustava työvoimareservi, jolla ei ole oikeuksia, oli kysymyksessä työturvallisuus, työajat tai palkat. Heidän avullaan voidaan kilpailla hinnoilla niin maataloudessa kuin hikipajoissa [2].
[muokkaa] Orjuus
-
Pääartikkeli: Orjuus
Ihmiskaupan historia on orjuuden historiaa. Vaikka orjuus on kaikkialla maailmassa virallisesti kielletty, on esitetty arvio, että orjia olisi tällä hetkellä eri puolilla maailmaa 27 miljoonaa.[3] Kansainvälisen orjuutta vastaan taistelevan Anti-Slavery International -järjestön[4]mukaan vähintään 2,4 miljoonaa ihmiskaupan uhria työskentelee orjamaisissa oloissa.
[muokkaa] Nykypäivän orjuuttamisen muotoja
- Sidonnainen työ: ihmiset ottavat lainaa, mikä voi johtaa perheen orjuuttamiseen sukupolvien ajaksi.[5]
- Pakkoavioliitot: naiset ja tytöt pakotetaan naimisiin myötäjäisiä vastaan.
- Pakkotyö: vähintään 12,3 miljoonaa ihmistä pakotetaan väkivallalla tai huoltajiensa myymänä orjatyöhön.
- Syntyperään liittyvä orjuuttaminen: ihmiset joko syntyvät orjaluokkaan tai kuuluvat ryhmään, jota pidetään orjatyöhön soveltuvana. Nigerissä vähintään 43 000 ihmistä on orjina syntyperänsä takia.
- Lapsityön pahimmat muodot: arviolta 179 miljoonaa lasta tekee työtä, joka on terveydelle ja hyvinvoinnille vahingollista.
- Lapsisotilaat: arviolta 300 000 lasta on väkivallalla orjuutettu sotatoimiin eri puolilla maailmaa.
Sudanissa arabien arvellaan pitävän lähes 90 000 mustaa eteläsudanilaista orjuudessa ja maassa käydään vilkasta orjakauppaa. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa orjuuteen joutuu lähinnä laittomasti maahantulleita siirtolaisia.
[muokkaa] Suomi
Ihmiskauppa lisättiin Suomen rikoslakiin kesällä 2004. Ihmiskaupasta voidaan tuomita 4 kuukauden - 6 vuoden vankeuteen ja törkeästä ihmiskaupasta 2-10 vuoden vankeuteen. Ihmiskaupasta Suomessa on syytetty vain kahta virolaismiestä, jotka parittivat naista kolmen viikon ajan Helsingissä.
Elokuussa 2008 Helsingin käräjäoikeus vangitsi 20- ja 21-vuotiaat virolaismiehet epäiltynä ihmiskaupasta heinä- ja elokuussa 2008 Helsingissä. Lopulta oikeus tuomitsi heidät parituksesta - ei ihmiskaupasta. 20-vuotias sai aiemmin marraskuussa 2006 Helsingin käräjäoikeudelta 30 päiväsakkoa Tapiolan Stockmannilta varastettujen vaatteiden hallussapidosta.[6]
[muokkaa] Eurooppa
YK:n arvion (2009) mukaan Euroopassa on 30 kertaa enemmän ihmiskaupan uhreja kuin mitä viralliset tilastot osoittavat, jopa 270 000.[7] YK:n huume- ja rikosviraston UNODC:n vuonna 2010 julkistaman raportin mukaan rikollisryhmät saavat Euroopassa ihmiskaupalla taloudellista hyötyä 2,5 miljardia euroa vuodessa. Uhreja on laskettu olevan kaikkiaan 140 000, ja 84 prosenttia heistä joutui seksityöhön.[8]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ihmiskauppa Euroopan komissio
- Ihmiskauppa Poliisi
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Mielipide Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM: Ihmiskauppaa on torjuttava uusin menetelmin, Helsingin Sanomat 26.8.2008 C4
- ↑ http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/130 Bruun Otto Mitä siirtolaisuus on? Johdanto aiheeseen
- ↑ National Geographic, 21st Century Slaves
- ↑ Anti-Slavery International, Annual Review 2005
- ↑ Human Rights Watch, The Small Hands of Slavery: Bonded Child Labor in India
- ↑ Käräjäoikeus vangitsi kaksi nuorukaista ihmiskaupasta epäiltynä, poliisitutkinta koskee tiettävästi prostituutiota. Helsingin Sanomat 8.8.2008 A9
- ↑ YK: Euroopassa jopa 270 000 ihmiskaupan uhria, HS 19.10.2009 B1
- ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ihmiskauppa+miljardibisnest%C3%A4+Euroopassa/1135258230792/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset
