Nestlé
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Tarkennus: Lähteitä ainoastaan viimeisessä kappaleessa |
| Nestlé S.A | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö, listattu Sveitsissä |
| Perustettu |  Vevey, Sveitsi, 1866 |
| Toimitusjohtaja | Henri Nestlé, perustaja Paul Bulcke, toimitusjohtaja |
| Kotipaikka | Vevey, Sveitsi |
| Toimiala | elintarviketeollisuus |
| Tuotteet | vauvanruoka, maitotuotteet, aamiaismurot, suklaa, pullotettu vesi, lisää... |
| Liikevaihto | 109,7 miljardia Sveitsin frangia (2010)[1] |
| Kotisivu | http://nestle.fi |
Nestlé S.A. tai Société des Produits Nestlé S.A., pääkonttori Veveyssä Sveitsissä, on maailman suurin ruoka- ja juomayhtiö. Nestlén nykyiset tuotteet ovat kaikkea lähdevesistä vauvanruokiin ja kahvista meijerituotteisiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Nestlén perustettiin vuonna 1866, jolloin saksalaissyntyinen farmaseutti Henri Nestlé alkoi valmistaa äidinmaidonkorviketta, jota voitiin käyttää tilanteissa, joissa lapsen imetys ei ollut mahdollista. Aluksi yritys myi äidinmaidonkorviketta vain Sveitsissä, mutta pian tuotteen arvo huomattiin, kun sen avulla pystyttiin pelastamaan lapsia, joiden ravitseminen muilla keinoin oli vaikeaa tai mahdotonta ja tuotantoa laajennettiin muualle Eurooppaan.
Vuonna 1905 Nestlé yhdistyi sveitsiläis-brittiläisen Anglo Swiss Condensed Milk Companyn kanssa. 1900-luvun alkupuolella firman tehtaat tuottivat äidinmaidonkorviketta muun muassa Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa ja Espanjassa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Nestlé kehitti uusia meijerituotteita, joita myytiin pula-aikana sotaa käyville valtioille. Sodan loppupuolella Nestlé oli ehtinyt kaksinkertaistaa tuotantonsa.
Toisen maailmansodan pelko ja tulo vaikuttivat Nestlén tuotantoon huomattavasti. Tuotanto putosi ja yrityksen tulos putosi 6 miljoonan dollarin tappioon vuonna 1938. Nestlé perusti lisää yrityksiä sota-alueiden ulkopuolelle mm. Latinalaiseen Amerikkaan. Sodan aikana yrityksen tuotanto kasvoi, koska Nestlé toi markkinoille uuden maantieteellisen ulottuvuutensa kahvinviljelyn innoittamana Nescafén, josta tuli suosittu juoma Yhdysvaltain asevoimissa.
[muokkaa] Nestlé-boikotti
1950-luvulla Nestlé ja monet muut kansainväliset yhtiöt alkoivat myydä äidinmaidonkorviketta kehitysmaihin. Niitä markkinoitiin vauvoille parempana kuin äidinmaito. Yhä useammat äidit alkoivat juottaa lapsilleen imettämisen sijasta korvikkeita. Tuotteissa ei ollut varoituksia pulloruokinnan haitoista. Vauvat sairastuivat ravinnon puutteellisuuden ja huonosti desinfioitujen tuttipullojen ja saastuneen veden takia ripuliin. Usein vanhemmilta myös loppuivat varat korvikkeen ostoon, joten korvikemaito jouduttiin korvaamaan pelkällä (mahdollisesti likaisella) vedellä, joka vauhditti aliravitsemusta ja lisäsi riskiä sairastua ripuliin ja muihin vaarallisiin tauteihin. Tästä syntyi käsite "kaupallinen aliravitsemus". 1970-luvulla arvioitiin, että pulloruokintaan kuoli jopa kolme miljoonaa vauvaa vuodessa.
Kritisoijien mielestä Nestlé oli täysin tietoinen toimintansa aiheuttamista haitoista mutta jatkoi silti liiketoimintaansa. Väitteiden mukaan Nestlén palveluksessa oli jopa sairaanhoitajiksi pukeutuneita naisia, jotka kävivät sairaaloissa markkinoimassa tuotteita tuoreille äideille. Yhtiö jakoi ilmaisia korvike-eriä ja lahjoja sairaaloille ja terveyskeskuksille. Näistä tapahtumista alkoi vuonna 1977 Nestlén tuotteita vastaan suunnattu boikotti, jota ajoivat kansalaisjärjestöjen lisäksi muun muassa kehitysapujärjestöt ja monet kristilliset yhteisöt.
Nestlé-boikotti on parhaita esimerkkejä laajalti levinneestä kansalaistoiminnasta. Yhdysvalloista alkanut boikotti levisi nopeasti moniin muihin länsimaihin ja se sai pontta WHO:n 1980-luvun alussa antamista uusista suosituksista, jotka tuomitsivat äidinmaidonkorvikkeen aggressiivisen mainonnan ja jaon kehitysmaiden synnytyssairaaloissa. Boikotin taloudelliset vaikutukset olivat niin huomattavat, että vuonna 1984 Nestlé taipui ja lupasi siirtyä noudattamaan WHO:n suosituksia markkinoinnissaan.
Vain neljä vuotta myöhemmin boikotti käynnistettiin uudelleen, kun huomattiin, ettei Nestlé ole pitänyt lupauksiaan, vaan käytti edelleen aggressiivista markkinointia, vaikka räikeimmät muodot (esimerkiksi "sairaanhoitajattaret" ja lääkäreille jaetut reseptivihkot, joissa paperien kääntöpuolella on äidinmaidonkorvikkeen mainos) olivat kadonneet. Unicefin arvion mukaan nykyään korvikkeen väärinkäytön aiheuttamiin sairauksiin ja aliravitsemukseen kuolee vuosittain noin puolitoista miljoonaa lasta. On huomioitava, että itse korvike ei sairastuta ja/tai tapa lapsia, vaan sen väärinkäyttö, esimerkiksi jauheen sekoittaminen likaiseen veteen. Äidinmaidonkorvike on kuitenkin korvaamaton tuote lapsille joiden äiti ei syystä tai toisesta pysty imettämään lastaan.
Nestlé on myöntänyt aiempina vuosina tapahtuneita rikkomuksia, jotka on aikoinaan kieltänyt. Boikotin merkittävin seuraus Nestlén liiketoiminnassa on ollut PR-puoleen panostus.
[muokkaa] Zimbabwe
Syksyllä 2009 selvisi, että Nestlé osti maitoa Robert Mugabe:n vaimolta Grace Mugabelta. Tila oli takavarikoitu valkoisilta maanomistajilta. Yhteistyö sai paljon kansainvälistä arvostelua. Nestlé keskeytti kokonaan toimintansa Zimbabwessa 23.12.2009.[2]
[muokkaa] Tunnettuja Nestlén tuotteita
Katso Luettelo Nestlén tuotemerkeistä
Kansainvälisenä elintarvikeyhtiönä Nestléllä on lukemattomia tuotemerkkejä. Suomessa paljon huomiota sai keväällä 2004 tehty kauppa, jossa Valio Oy myi Valiojäätelöä valmistavan Turengin tehtaansa Nestlélle ja vuokrasi tuotemerkin Nestlélle kymmeneksi vuodeksi. Yleismaailmallisesti tunnettuja tuotemerkkejä ovat muun muassa Nescafé, After Eight ja Perrier-kivennäisvesi. Nestlé on myös L'Oréal -konsernin toiseksi suurin omistaja, osakkeista vähän alle 30% on Nestlén omistuksessa.
[muokkaa] Nestlé Suomessa
Nestlé on toiminut Suomessa vuodesta 1973 lähtien.[3] Yhtiön tuotantolaitoksia Suomessa ovat jäätelötehdas Janakkalan Turengissa ja lastenruokatehdas Turussa.[4] Nestlé valmistaa Piltti- ja Bona -lastenruokia.[3] Yhtiö omistaa myös Suomessakin toimivan Kotijäätelö-yrityksen.[3]
18.11.2011 julkistettiin yrityskauppa, jonka tuloksena Paulig Groupin Oscar -yhtiöiden kastike- ja liemiliiketoiminta siirtyy Nestlén omistukseen.
Nestlé työllisti vuoden 2010 lopussa Suomessa 488 työntekijää.[4]
Suomen Nestlé Oy:n toimitusjohtaja on Sakari Kotka.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Nestlé: 2010 Financial statements (pdf) Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Elintarvikejätti Nestle vetäytyy Zimbabwesta, Helsingin Sanomat 24.12.2009 B3
- ↑ a b c Nestlé Suomessa Nestlé. Viitattu 17.6.2011.
- ↑ a b Lappalainen, Elina: Elintarvikejätit ovat yhä vahvempia Suomessa. Helsingin Sanomat, 20.4.2011, s. B8. Kansainväliset elintarvikejätit kasvavat Suomessa Viitattu 17.6.2011.
SMI-indeksin yrityksetABB - Adecco - Bâloise - Clariant - Credit Suisse - Holcim - Julius Bär - Nestlé - Nobel Biocare - Syngenta - Synthes - Novartis - Richemont - Roche - Swatch - Swiss Life - Swiss Re - Swisscom -
