Nestlé

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nestlé S.A.

Nestlén logo.svg

Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1866
Perustaja Henri Nestlé
Toimitusjohtaja Paul Bulcke[1]
Puheenjohtaja Peter Brabeck-Letmathe[1]
Kotipaikka Sveitsin lippu Vevey, Sveitsi
Toimiala elintarviketeollisuus
Tuotteet vauvanruoka, maitotuotteet, aamiaismurot, suklaa, pullotettu vesi, lisää...
Liikevaihto 109,7 miljardia Sveitsin frangia (2010)[2]
Kotisivu www.nestle.com

Nestlé S.A. tai Société des Produits Nestlé S.A., pääkonttori Veveyssä Sveitsissä, on maailman suurin ruoka- ja juomayhtiö. Nestlén nykyiset tuotteet ovat kaikkea lähdevesistä vauvanruokiin ja kahvista meijerituotteisiin.

Nestlé on maailman suurin pullotetun veden ja vauvanruokien valmistaja sekä maailman suurimman kosmetiikkayhtiön L’Oréalin toinen pääomistaja.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1866 amerikkalaisten Charles ja George Pagen perustama Anglo-Swiss Condensed Milk Company -yhtiö perusti Euroopan ensimmäisen kondensoitua maitoa valmistavan tehtaan Sveitsin Chamiin. Seuraavana vuonna saksalainen farmaseutti Henri Nestlé alkoi valmistaa Veveyssä lehmänmaidosta, vehnäjauhoista ja sokerista äidinmaidonkorviketta. Nestlé ja Anglo-Swiss Condensed Milk Company olivat kilpailijoita, kunnes yhtiöt yhdistyivät vuonna 1905.[4]

Ensimmäisen maailmansodan aikana meijerituotteista oli Euroopassa pulaa ja Nestlé solmi valtioiden kanssa sopimuksia maitotuotteiden toimittamisesta. Sodan aikana yhtiö osti useita tehtaita Yhdysvalloista ja sodan päättyessä Nestlé omisti yhteensä 40 tehdasta. 1920-luvun lama aiheutti Nestlélle taloudellisia vaikeuksia. 1920-luvulla yhtiö osti Peterin, Caillerin ja Kohlerin suklaayhtiön ja suklaasta tuli tärkeä osa Nestlén liiketoimintaa. Vuonna 1938 alettiin myydä Nescaféa ja 1940-luvulla Nesteatä. Toisen maailmansodan aikana Nescafésta tuli suosittu juoma Euroopassa ja Aasiassa palvelevien amerikkalaisten sotilaiden keskuudessa ja sodan myötä juoma yleistyi.[4]

Toisen maailmansodan jälkeen Nestlén kasvu kiihtyi ja yhtiö julkaisia kymmeniä uusia tuotteita. Vuonna 1947 Alimentana-yhtiö tuli osaksi Nestléä ja Maggi-tuotteet (muun muassa kastikkeita ja keittoja) tulivat yhtiön omistukseen. Vuonna 1948 kehitettiin suklaajuoma Nesquik.[4]

Vuonna 1974 Nestlé laajeni elintarviketeollisuuden ulkopuolelle, kun se osti osuuden kosmetiikkavalmistaja L’Oréalista. Vuonna 1977 Nestlé osti yhdysvaltalaisen lääkeyhtiö Alconin. Vuonnna 1984 Nestlé osti amerikkalaisen elintarvikeyhtiö Carnationin kolmella miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Kauppa oli aikanaan yksi elintarviketeollisuuden suurimpia yritysostoja.[4]

Vuonna 1986 Nestlé alkoi myydä Nespresso-nimistä espressotuotetta. Vuonna 1988 Nestlé osti italialaisen Buitonin. Vuonna 2001 Nestlé osti Ralston Purinan, josta muodostettiin lemmikkieläinyhtiö Nestlé Purina PetCare. Vuonna 2002 Nestlén Yhdysvaltojen jäätelötoiminta yhdistyi jäätelöyhtiö Dreyer'sin kanssa. Samana vuonna Nestlé osti pakastevalmistaja Chef American 2,6 miljardilla dollarilla. Vuonna 2003 Nestlé osti jäätelöyhtiö Mövenpickin, vuonna 2006 Jenny Craigin sekä Uncle Toby'sin ja vuonna 2007 Novartis Medical Nutritionin, Gerberin ja Henniezin. Vuonna 2010 Nestlé myi loput Alconin osakkeensa ja osti Kraft Foodsin pakastepizzatuotannon.[4]

Nestlé-boikotti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luvulla Nestlé ja monet muut kansainväliset yhtiöt alkoivat myydä äidinmaidonkorviketta kehitysmaihin. Niitä markkinoitiin vauvoille parempana kuin äidinmaito. Yhä useammat äidit alkoivat juottaa lapsilleen imettämisen sijasta korvikkeita. Tuotteissa ei ollut varoituksia pulloruokinnan haitoista. Vauvat sairastuivat ravinnon puutteellisuuden ja huonosti desinfioitujen tuttipullojen ja saastuneen veden takia ripuliin. Usein vanhemmilta myös loppuivat varat korvikkeen ostoon, joten korvikemaito jouduttiin korvaamaan pelkällä (mahdollisesti likaisella) vedellä, joka vauhditti aliravitsemusta ja lisäsi riskiä sairastua ripuliin ja muihin vaarallisiin tauteihin. Tästä syntyi käsite "kaupallinen aliravitsemus". 1970-luvulla arvioitiin, että pulloruokintaan kuoli jopa kolme miljoonaa vauvaa vuodessa.

Kritisoijien mielestä Nestlé oli täysin tietoinen toimintansa aiheuttamista haitoista mutta jatkoi silti liiketoimintaansa. Väitteiden mukaan Nestlén palveluksessa oli jopa sairaanhoitajiksi pukeutuneita naisia, jotka kävivät sairaaloissa markkinoimassa tuotteita tuoreille äideille. Yhtiö jakoi ilmaisia korvike-eriä ja lahjoja sairaaloille ja terveyskeskuksille. Näistä tapahtumista alkoi vuonna 1977 Nestlén tuotteita vastaan suunnattu boikotti, jota ajoivat kansalaisjärjestöjen lisäksi muun muassa kehitysapujärjestöt ja monet kristilliset yhteisöt.

Nestlé-boikotti on parhaita esimerkkejä laajalti levinneestä kansalaistoiminnasta. Yhdysvalloista alkanut boikotti levisi nopeasti moniin muihin länsimaihin ja se sai pontta WHO:n 1980-luvun alussa antamista uusista suosituksista, jotka tuomitsivat äidinmaidonkorvikkeen aggressiivisen mainonnan ja jaon kehitysmaiden synnytyssairaaloissa. Boikotin taloudelliset vaikutukset olivat niin huomattavat, että vuonna 1984 Nestlé taipui ja lupasi siirtyä noudattamaan WHO:n suosituksia markkinoinnissaan.

Vain neljä vuotta myöhemmin boikotti käynnistettiin uudelleen, kun huomattiin, ettei Nestlé ole pitänyt lupauksiaan, vaan käytti edelleen aggressiivista markkinointia, vaikka räikeimmät muodot (esimerkiksi "sairaanhoitajattaret" ja lääkäreille jaetut reseptivihkot, joissa paperien kääntöpuolella on äidinmaidonkorvikkeen mainos) olivat kadonneet. Unicefin arvion mukaan nykyään korvikkeen väärinkäytön aiheuttamiin sairauksiin ja aliravitsemukseen kuolee vuosittain noin puolitoista miljoonaa lasta. Itse korvike ei sairastuta tai tapa lapsia, vaan sen väärinkäyttö, esimerkiksi jauheen sekoittaminen likaiseen veteen. Äidinmaidonkorvike on kuitenkin korvaamaton tuote lapsille, joiden äiti ei syystä tai toisesta pysty imettämään lastaan.

Nestlé on myöntänyt aiempina vuosina tapahtuneita rikkomuksia, jotka on aikoinaan kieltänyt. Boikotin merkittävin seuraus Nestlén liiketoiminnassa on ollut PR-puoleen panostus.

Muu kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2009 selvisi, että Nestlé osti maitoa Robert Mugaben vaimolta Grace Mugabelta. Tila oli takavarikoitu valkoisilta maanomistajilta. Yhteistyö sai paljon kansainvälistä arvostelua. Nestlé keskeytti kokonaan toimintansa Zimbabwessa 23.12.2009.[5]

Norsunluurannikolla Nestléä arvostellaan orjatiloilta hankitun kaakaon käytöstä sekä välinpitämättömyydestä lapsiorjien ihmisoikeuksia kohtaan. Pakistanissa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa syytetään yhtiön pullovesituotantoa pohjavesien riistokäytöstä. Kiinassa maidontuottajat sanovat Nestlén polkevan tuottajahintoja.[3]

Indonesiassa, Pakistanissa ja Tunisiassa ammattiliitot ovat arvostelleet Nestléä alhaisista palkoista ja liittoon kuuluvien työntekijöiden syrjinnästä. Väitetäänkenen mukaan?, että Kolumbiassa on murhattu ammattiyhdistysaktiiveja, jotka ovat kritisoineet Nestlén maitojauhetehtaan työoloja. Filippiineillä armeija on kutsuttu lopettamaan lakkoa Nestlén tehtaalla, minkä seurauksena kymmeniä ihmisiä sai surmansa.[3]

Kanadassa nostettiin rikossyyte Nestléä ja muita suklaavalmistajia vastaan hintakartellista.[6] Vuonna 2008 Nestlé oli yksi kiinalaisiin maitotuotteisiin liittyneen skandaalin syytetyistä: melamiinia löydettiin muiden muassa Nestlén maitotuotteista ja suklaapatukoista Aasiassa.[7] Vuonna 2012 dokumenttielokuva Pullovesibisnes kertoi, miten pullotetun veden markkinoita hallitseva Nestlé tekee tavallisella vedellä miljardien liikevoittoa eri puolilla maailmaa ja vaarantaa paikallisten asukkaiden vedensaantia.[8] Nestlén entinen toimitusjohtaja, nykyinen hallituksen puheenjohtaja[1] Peter Brabeck-Letmathe on herättänyt hämmennystä ehdottamalla maailman juomavesivarojen yksityistämistä.[9]

Tunnettuja Nestlén tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisenä elintarvikeyhtiönä Nestléllä on lukemattomia tuotemerkkejä. Suomessa paljon huomiota sai keväällä 2004 tehty kauppa, jossa Valio Oy myi Valiojäätelöä valmistavan Turengin tehtaansa Nestlélle ja vuokrasi tuotemerkin Nestlélle kymmeneksi vuodeksi. Yleismaailmallisesti tunnettuja tuotemerkkejä ovat muun muassa Nescafé, After Eight ja Perrier-kivennäisvesi. Nestlé on myös L'Oréal -konsernin toiseksi suurin omistaja, osakkeista vähän alle 30% on Nestlén omistuksessa.

Nestlé Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nestlé on toiminut Suomessa vuodesta 1973 lähtien.[10] Yhtiön tuotantolaitoksia Suomessa ovat jäätelötehdas Janakkalan Turengissa ja lastenruokatehdas Turussa.[11] Nestlé valmistaa Piltti- ja Bona -lastenruokia.[10] Yhtiö omisti myös Suomessakin toimivan Kotijäätelö-yrityksen.[10] Kotijäätelön toiminta Suomessa loppui 18. elokuuta 2013.

18.11.2011 julkistettiin yrityskauppa, jonka tuloksena Paulig Groupin Oscar -yhtiöiden kastike- ja liemiliiketoiminta siirtyi Nestlén omistukseen.

Nestlé työllisti vuoden 2010 lopussa Suomessa 488 työntekijää.[11] Suomen Nestlé Oy:n toimitusjohtaja on Sakari Kotka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Management Nestlé. Viitattu 18.9.2013. (englanniksi)
  2. Nestlé: 2010 Financial statements (pdf) Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
  3. a b c Peik Johansson: Miksi Nestlé-boikotti jatkuu edelleen 6.7.2013. Kansan Uutiset. Viitattu 7.7.2013.
  4. a b c d e History Nestlé. Viitattu 15.9.2013. (englanniksi)
  5. Elintarvikejätti Nestle vetäytyy Zimbabwesta, Helsingin Sanomat 24.12.2009 B3
  6. Dana Flavelle: Nestlé Canada, others charged with chocolate price-fixing 6.6.2013. The Star. Viitattu 7.7.2013.
  7. Myös Marsin ja Nestlen suklaista löytynyt haitallista melamiinia 4.10.2008. Yle Uutiset. Viitattu 7.7.2013.
  8. Ulkolinja: Pullovesibisnes 9.11.2012. Yle TV1. Viitattu 7.7.2013.
  9. Nestlén johtaja vaatii veden yksityistämistä 19.04.2013. Verkkomedia.org. Viitattu 7.7.2013.
  10. a b c Nestlé Yritys Nestlé. Viitattu 24.8.2013.
  11. a b Lappalainen, Elina: Elintarvikejätit ovat yhä vahvempia Suomessa. Helsingin Sanomat, 20.4.2011, s. B8. Kansainväliset elintarvikejätit kasvavat Suomessa Viitattu 17.6.2011.