Pakistan

Pakistanin islamilainen tasavalta eli Pakistan on valtio Etelä-Aasiassa. Naapurivaltioita ovat Intia, Iran, Afganistan sekä Kiina. Pakistan rajoittuu Arabianmereen.

Pakistan on väkiluvultaan maailman kuudeksi suurin maa ja yksi ydinasemaista. Pakistanissa on maailman toiseksi suurin muslimiväestö. Pakistan syntyi muslimien halutessa islamilaisen valtion Intiaan ja on sen jälkeen ollut useissa konflikteissa hinduenemmistöisen Intian kanssa. Pakistan on Maailmanpankin mukaan maailman nopeimpia talousuudistajia, mikä on mahdollistanut muita kehitysmaita nopeamman vaurastumisen.^[1]

[muokkaa] Historia

Pakistan itsenäistyi 14. elokuuta 1947 brittien alaisuudesta. Brittiläinen Intia jaettiin hindujen Intiaan ja muslimien Pakistaniin, jossa yhteydessä Pakistaniin siirtyi kahdeksan miljoonaa muslimia Intiasta, ns. Muhajir, pakolaiset. Itä-Pakistanina tunnettu Bangladesh kuului vuoteen 1971 Pakistaniin. Se itsenäistyi oman itsenäisyyssotansa jälkeen Intian tuella.

Intia ja Pakistan (sekä osin Kiina) ovat vuosia kiistelleet Kashmirista. Intia ja Pakistan kävivät vuosina 1947, 1965 ja 1971 sotaa alueesta. Maan politiikassa ovat vaihdelleet sotilasdiktatuurin ja siviilihallinnon kaudet.

Vuonna 1977 kenraali Muhammad Zia ul-Haq kaappasi vallan presidentti Zulfikar Bhuttolta. Zia kielsi puolueet ja otti käyttöön islamilaisen lain. Vuoden 1984 kansanäänestyksen jälkeen sotatilalaki peruutettiin ja Zia hallitsi kuolemaansa saakka, vuoteen 1988.

Vuonna 1988 Pakistan vastasi Intian ydinkokeisiin omalla kuuden kokeen sarjallaan ja joutui kauppasaartoon ja asevientikieltoon.

Zian jälkeen maata hallitsivat lyhytaikaiset hallitukset. Vuoden 1988 vaaleissa voitti Pakistanin kansanpuolueen Benazir Bhutto. Hänet erotettiin kyvyttömänä ja korruptoituneena 1990. Seuranneissa vaaleissa voitti Nawaz Sharifin muslimiliiga. Sharif erotettiin 1993, jonka jälkeen Bhutto palasi pääministeriksi. Vuoden 1997 vaaleissa Sharif palasi valtaan. Hän yritti erottaa armeijan komentaja Pervez Musharrafin, joka kaappasi vallan verettömästi 12. lokakuuta 1999. 20. kesäkuuta 2001 Musharrafista tuli muodollisesti presidentti.

Musharraf liittyi Yhdysvaltain rinnalla terrorismin vastaiseen sotaan ja hänet on hyväksytty kansainvälisesti. Kun Abdul Qadeer Khanin paljastettiin alkuvuodesta 2004 välittäneen ydinteknologiaan Iraniin, Pohjois-Koreaan ja Libyaan, siitä ei seurannut suurempaa kansainvälistä reaktiota. Pakistan otettiin jälleen kansainyhteisön jäseneksi toukokuussa 2004.

Musharraf on selvinnyt lukuisista kaappausyrityksistä ja muodostanut sotilas- ja siviilihallinnon välimuodon. Hän on edelleen armeijan komentaja ja järjesti 2002 kansanäänestyksen, jolla hänet nimitettiin presidentiksi vielä viideksi vuodeksi. Vaalien jälkeen hän nimitti Zafarullah Jamalin johtaman hallituksen erinäisistä itseään tukevista ryhmistä. Syksyllä 2007 maanpaossa Dubaissa ollut oppositiojohtaja Bhutto palasi Pakistaniin. Marraskuussa 2007 Pakistaniin julistettiin poikkeustila väkivaltaisuuksien vuoksi. Kauan jatkuneen poikkeustilan vuoksi kansainyhteisö sulki Pakistanin jälleen toimintansa ulkopuolelle. ^[2]

[muokkaa] Politiikka

Pakistanin valtionpäämies on presidentti, jonka 1999 käyttöön otetun perustuslain mukaan valitsijamieskollegio, joka koostuu senaatista, kansalliskokouksesta ja neljän maakunnan parlamenteista. Presidentti on sekä valtionpäämies että asevoimien ylipäällikkö. Presidentin kausi on viisi vuotta.

Parlamenttiin (Majlis-e-Shoora) kuuluvat presidentti, satapaikkainen senaatti, jonka paikat jaetaan maakuntien, pääkaupungin ja liittovaltion heimoalueiden kesken ja 342-paikkainen kansalliskokous. Molemmissa kamareissa vajaa viidennes paikoista on varattu naisille ja uskonnollisille vähemmistöille. Senaattoreiden kausi on kuusi vuotta, ja osa vaihtuu aina kolmen vuoden välein. Kansalliskokouksen kausi on viisi vuotta.

Pääministeri on yleensä kansalliskokouksen suurimman puolueen johtaja.

Presidentti Pervez Musharraf nousi valtaan sotilasvallankaappauksella 12. lokakuuta 1999 ja valitutti itsensä presidentiksi, minkä valitsijamiehet vahvistivat. Hänen kauttaan pidennettiin 2002 viidellä vuodella. Kansalliskokouksen vaalit järjestettiin lokakuussa 2002 ja senaatin helmikuussa 2003.

Merkittävimmät poliittiset ryhmittymät ovat:

Pakistan Muslim League (Quaid-e-Azam) tai PML/Q on presidentti Musharrafin perustama ja häntä tukeva puolue.
Pakistan Peoples Party Parliamentarians (PPPP) on Makhdoom Amin Fahimin johtama ryhmä, jonka Pakistanin kansanpuolue (PPP) muodosti vuoden 2002 vaaleja varten täyttääkseen vaalimääräykset.
Muttahida Majlis-e-Amal (MMA) tai Yhdistynyt toimintarintama on neljän uskonnollisen puolueen muodostama koalitio, johon kuuluu sekä talibaneja kannattavia että maltillisia ryhmiä.

[muokkaa] Maantiede

Kiinasta alkava Indusjoki kulkee Pakistanin halki, laskien Arabianmereen. Suurista joista johdettu vesi muodostaa maailman suurimman kastelujärjestelmän.

Pakistanin pohjoiset ja läntiset alueet ovat vuoristoisia. Pohjoisessa sijaitsevat Pakistanin osa Hindu Kushista ja Himalajasta. Pakistanin halussa olevat alueet Kashmirissa sisältävät osan maailman korkeimmista vuorista, mukaan lukien K2. Kaakossa Pakistanin raja Intian kanssa kulkee Thalin autiomaan halki. Läntinen Balochistan Iranin ja Afganistanin rajalla on aavikkoylänköä, jota ympäröivät matalat vuorijonot. Punjabin maakunta ja osa Sindhiä on hedelmällistä ja tärkeää maatalousmaata.

Pakistanin kartta

Tammikuinen Pakistan satelliittikuvassa

[muokkaa] Alueet

Pakistan on jaettu provinsseihin, alueisiin ja Pakistanin hallinnoimiin alueisiin kiistellyssä Kashmirissa.

Pakistanin hallinnolliset alueet

Provinssit:

Alueet:

Pakistanin hallinnoimat osat Kashmiria:

[muokkaa] Väestö

kielet: Punjabi 48%, sindhi 12%, siraiki 10%, pashtu 8%, urdu 8%, muut 14%
uskonnot: Sunni 77%, šiiat 20 %, muut 3%

[muokkaa] Talous

Pakistan oli hyvin köyhä itsenäistyessään. Poliittinen epävakaus, nopea väestönkasvu, sotiminen Intian kanssa, kansallistamiset ja luonnonkatastrofit ovat haitanneet kehitystä. Viime vuosikymmenenä kehitys on ollut nopeaa. Pakistan on vähentänyt lainsäädäntöä, verotusta ja yksityistänyt omaisuutta muita kehitysmaita nopeammin. Uudistukset ovat luoneet varautta ja maassa arvioidaan olevan jo noin 30 miljoonan ihmisen keskiluokka. Maatalouden osuus on enää viidennes taloudesta.

Taloudellisesti Pakistan on ollut Intiaa jonkin verran menestyksekkäämpi, vain 13 % väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, kun Intiassa lähes kolmannes. Puolet väestöstä elää silti maatalouden varassa. Suurimmat osan maasta omistavat kuitenkin suurtilalliset. Maa on lähes omavarainen riisin ja viljan suhteen ja vientiin viljellään puuvillaa. Maalla on jonkin verran öljyä, mutta se riittää täyttämään vain viidenneksen tarpeesta. Mineraalivarojen hyödyntäminen on vähäistä.