Muhammad bin Qasim

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mbq.jpg

Muhammad bin Qasim Al-Thaqafi (arab. محمد بن قاسم‎‎, 695–715) oli Umaijadien dynastiaa palvellut kenraali, joka aloitti nykyisen Pakistanin alueella sijaitsevien Sindhin ja Punjabin alistamisen Umaijadien valtaan. Tästä alkoi islamin leviäminen Intian niemimaalle.

Muhammad bin Qasim menetti isänsä nuorena. Äiti huolehti pojan uskonnollisesta kasvatuksesta ja setä, kuvernööri Hajjaj bin Yousaf, opetti pojalle hallintoa ja sotataitoa. Kuusitoistavuotiaana Muhammed pääsi suuren kenraalin Qutayba bin Muslimin alaiseksi, ja jo seuraavana vuonna hän sai johtaa Sindhin valloitusta.[1]

Aikaisemmat yrittäjät olivat kulkeneet Khaibarsolan kautta, mutta Muhammad purjehti Arabianmeren yli ja marssi Balokistanin poikki Sindhiin mukanaan 12 000 miestä ja 600 hevosta. Hän käytti alueella ennestään tuntemattomia aseita kuten vaunuissa kuljetettuja katapultteja ja jousipyssyillä ammuttavia palavia puuvillatukkoja. Vallattuaan Sindhin ja osan Punjabia hän lopetti valta-alueennsa laajentamisen ja keskittyi hallitsemaan suvaitsevaisen islamin hengessä. Tuhansia hinduja ja buddhalaisia kääntyi islamiin, ja alueella kehittyi uusi sindhin kieli, joka yhdisti arabiaa paikallisiin kieliin. [2]

Kun kalifi Walid bin Abdul Malik kuoli, valtaan nousi hänen veljensä, joka oli Muhammadin sedän vihamies. Uusi kalifi määräsi Muhammadin palaamaan kotiin, tämä totteli, joutui vankilaan ja kuoli noin 20-vuotiaana.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Muhammad bin Qasim (695-715) Story of Pakistan
  2. Yasmeen Niaz Mohiuddin: Pakistan: a global studies handbook, s. 39-40. ABC Clio, 2007. ISBN 9781851098019.