Viktoria (Iso-Britannia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viktoria
Queen Victoria 1887.jpg
Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar
20. kesäkuuta,183722. tammikuuta,1901
Edeltäjä Vilhelm IV
Seuraaja Edvard VII
Tiedot
Syntynyt 24. toukokuuta 1819
Lontoo, Englanti
Kuollut 22. tammikuuta 1901 (81 vuotta)
Wightsaari, Englanti
Puoliso prinssi Albert
Uskonto anglikaani
Arvonimet kuningatar, Intian keisarinna
Allekirjoitus Queen Victoria Signature.svg

Viktoria (Alexandrina Victoria, 24. toukokuuta 181922. tammikuuta 1901) oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar 20. kesäkuuta 1837 lähtien[1] kuolemaansa asti. Hänen valtakautensa kesti yli 63 vuotta – kauemmin kuin kenenkään toisen brittimonarkin. Hän oli ensimmäinen, joka käytti arvonimeä Intian keisarinna. Viktoria oli Yrjö III:n neljännen pojan, Kentin herttua Edvardin (1767–1820), ja Sachsen-Saalfeld-Coburgin prinsessa Viktoiren (1786–1861) tytär. Edellinen kuningas, lapseton Vilhelm IV, oli hänen setänsä. Viktoria jäi Ison-Britannian viimeiseksi Hannover-sukua edustaneeksi hallitsijaksi. Hänen noustessaan valtaistuimelle myös Ison-Britannian ja Hannoverin kuningaskuntien yli sata vuotta kestänyt personaaliunioni lakkasi.[2]

Viktorian valtakausi merkitsi brittiläisen imperiumin suurta laajenemista. Viktoriaaninen aikakausi oli teollisen vallankumouksen huippuaikaa ja suurten sosiaalisten, taloudellisten ja teknologisten muutosten aikakausi Isossa-Britanniassa. Hänen aikanaan Yhdistynyt kuningaskunta muuttui lopullisesti demokraattis-parlamentaariseksi monarkiaksi, jossa hallitsija ei käytä suurta valtaa vaan antaa pääministerin toimia ylimpänä vallankäyttäjänä. Kuningatar säilytti kuitenkin välillisen vaikutuksen asioiden hoidossa, vaikka pyrkikin myöhemmin pysyttäytymään puolueiden yläpuolella.

Viktorian aviomies vuodesta 1840 oli hänen serkkunsa saksalainen prinssi Albert. He saivat yhdeksän lasta (vuosina 18401857). Albertilla oli huomattava vaikutus Viktorian kehittymiseen voimakkaaksi hallitsijaksi, hän sai alkujaan varsin vapaamielisen Viktorian lämpenemään vanhoillisille aatteille.[1] Albertin kuoleman jälkeen Viktoria käytti lähes aina mustaa suruharsoa sekä teetti pienen hopeisen kruunun sen kanssa pidettäväksi, koska hopeaa pidettiin soveliaaksi käyttää suruaikana, toisin kuin kultaa.

22. tammikuuta 1901 Viktoria kuoli loma-asunnollaan Osborne Housessa Wightsaarella. Hän oli tuolloin 81-vuotias ja oli hallinnut 63 vuotta, seitsemän kuukautta ja kaksi päivää. Hautajaiset pidettiin 2. helmikuuta ja hänet haudattiin Frogmoren mausoleumiin puolisonsa prinssi Albertin viereen. Valtaistuimelle nousi hänen vanhin poikansa, Walesin prinssi Edvard VII. Hannover-suvun hallituskausi päättyi, ja Edvard aloitti isänsä kautta periytyneen Saksi-Coburg-Gothan hallituskauden.

Sukujuuret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viktorian isä oli Prinssi Edvard, Kentin ja Strathearnin herttua, Yrjö III:n ja Kuningatar Charlotten poika. Viktoria kuului Hannover-sukuun, joka nousi valtaistuimelle vuonna 1714. Viktoria oli Englannin ensimmäisen Stuart-hallitsijan Jaakko I:n jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa tämän tyttärentyttären Hannoverin Sofian kautta.[3] Jaakosta juuria voidaan jäljittää aina varhaisiin Englannin ja Skotlannin hallitsijasukuihin asti. Viktorian äiti edusti Saxe-Coburg-Saalfeld-sukua ja Viktorian puoliso prinssi Albert oli hänen ensimmäinen serkkunsa äidin puolelta.

Jälkeläiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningatar Viktoria ja prinssi Albert saivat kaikkiaan yhdeksän lasta, joista kahdeksan meni naimisiin eurooppalaisiin hallitsijasukuihin. Tämän vuoksi lähes kaikki nyky-Euroopan monarkit polveutuvat kuningatar Viktoriasta, ja Viktoriaa kutsutaankin joskus leikillisesti "Euroopan isoäidiksi". Tämä aiheutti myös sen tragikoomisen tilanteen, että ensimmäisessä maailmansodassa kolmen tärkeimmän osapuolen hallitsijat olivat joko Viktorian lapsenlapsia (Britannian Yrjö V ja Saksan Vilhelm II) tai naimisissa sellaisen kanssa (Venäjän Nikolai II). Elisabet II on Viktorian lapsenlapsenlapsenlapsi.

Viktoria oli Euroopan kuningashuoneita vaivanneen verenvuototaudin kantaja, ja kyseinen mutaatio oli luultavasti syntynyt hänessä.[4] Hänen jälkeläistensä kautta se levisi lähes jokaiseen Euroopan kuningassukuun. Tunnetuin taudista kärsinyt lienee Venäjän kruununperijä tsarevitš Aleksei.[5]

Kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Syntyi Kuoli Huomautuksia
Prinsessa Victoria 21. marraskuuta 1840 5. elokuuta 1901 naimisissa vuodesta 1858 Saksan keisarin Fredrik III:n kanssa
Kuningas Edvard VII 9. marraskuuta 1841 6. toukokuuta 1910 naimisissa vuodesta 1863 Tanskan prinsessa Aleksandran kanssa
Prinsessa Alice 25. huhtikuuta 1843 14. joulukuuta 1878 naimisissa vuodesta 1862 Hessenin suurherttuan Ludvig IV:n kanssa; tyttärensä Alix oli Venäjän Nikolai II:n puoliso; prinssi Philip, Edinburghin herttua on Alicen tyttären Victorian tyttärenpoika
Prinssi Alfred 6. elokuuta 1844 31. heinäkuuta 1900 naimisissa vuodesta 1874 Venäjän keisarin Aleksanteri II:n tyttären Maria Aleksandrovnan kanssa; tytär Marie naimisissa Romanian kuninkaan Ferdinand I:n kanssa
Prinsessa Helena 25. toukokuuta 1846 9. kesäkuuta 1923 naimisissa vuodesta 1866 Schleswig-Holsteinin prinssi Kristianin kanssa
Prinsessa Louise 18. maaliskuuta 1848 3. joulukuuta 1939 naimisissa vuodesta 1871 Kanadan kenraalikuvernöörin, Argyllin 9. herttuan John Douglas Sutherland Campbellin kanssa; ei lapsia
Prinssi Arthur 1. toukokuuta 1850 16. tammikuuta 1942 naimisissa vuodesta 1879 Preussin prinsessa Louise Margaretin kanssa; tytär Margaret naimisissa Ruotsin kruununprinssin ja tulevan kuninkaan Kustaa Adolfin kanssa
Prinssi Leopold 7. huhtikuuta 1853 28. maaliskuuta 1884 naimisissa vuodesta 1882 Waldeckin prinsessa Helenan kanssa; kuoli verenvuototautiin
Prinsessa Beatrice 14. huhtikuuta 1857 26. lokakuuta 1944 naimisissa vuodesta 1885 Battenbergin prinssin Heinrich Moritzin kanssa; tytär Viktoria Eugenie naimisissa Espanjan kuninkaan Alfonso XIII:n kanssa


Innokas koirienomistaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningatar Viktoria oli erittäin innostunut koiraharrastaja - jopa äärimmäisyyksiin saakka. Hänen kerrotaan kiirehtineen kruunajaisistaan kingcharlesinspanielin Dashin kylvettämiseen. Lisäksi lähes hänen kaikille kotikoirilleen pystytettiin huomattavia hautamuistomerkkejä, joita löytyy esimerkiksi Balmoralin ja Windsorin linnojen puistoista.

Viktoria kasvatti viittätoista eri koirarotua ja omisti monia yksittäisiä koiralajeja. Osa bordercollien harrastajista väittääkin Viktorian kehittäneen kyseisen koirarodun,lähde? vaikka rotu rekisteröitiin vasta 45 vuotta kuningattaren kuoleman jälkeen. Viktoria vaikutti myös mäyräkoiran ja tuolloin tuntemattoman pomeranianin muodostumisista muotikoiriksi.kenen mukaan? Hän suosi myös koirataidetta, josta tuli myös muotia (mm. maalaukset ja posliinikoirat), sekä voidaan nähdä eläinsuojelutyön pioneerina.

Maailmalla Viktorian koirainnostus tunnettiin hyvin ja hän sai monesti lahjoituksien kautta uusia koiria. Mm. Krimin sodasta hän sai sotilailta Quarry-nimisen koiran (luultavasti borzoi eli venäjänvinttikoira) ja ns. toisesta oopiumsodasta pekingeesi Lootin. Hän sai koiria myös diplomaattisina lahjoina, mm. Yhdysvalloilta kaksi japanese chiniä.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barth, Reinhard: Historian suurnaiset. (Frauen, die Geschichte machten. Von Hatschepsut bis Indira Gandhi. Suomennos Tuulikki Virta, Katja Zöllner. Alkusanat Kaari Utrio. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6762-5.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Udelhoven, Hermann-Josef: ”Uusi aika 1789-1914”, Maailmanhistoria, s. 392. Suom. Big Sur Oy. Peter Delius, 2005.
  2. Kuningatar Viktoria (myös suom. nimistön lähde) MTV3 Kuudes Aisti.
  3. {Rebecca Fraser, A People's History of Britain, s.796 (sukupuut)}
  4. Katherine Harmon Courage: Queen Victoria’s curse: New DNA evidence solves medical and murder mysteries 8.10.2009. Scientific American. Viitattu 3.9.2014.
  5. Aronova V. ja Herreid, C.F: Hemophilia: “The Royal Disease” University at Buffalo, State University of New York.
  6. {Koiramme 7-8/2010. s. 40-45. Kuningatar Victoria oli ”kaikkien koirahullujen äiti”}
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuningatar Viktoria.
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Edeltäjä:
Vilhelm IV
Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsija
18371901
Seuraaja:
Edvard VII