Hessen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hessen
Hessen
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
sijainti
sijainti
Valtio Saksa
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Wiesbaden
 – Pääministeri Volker Bouffier (CDU)
Pinta-ala 21 114,79 km² km²
Väkiluku 6 069 333
 – väestötiheys 287 asukasta/km² as/km²

Hessen on osavaltio keskisessä Saksassa. Osavaltion pääkaupunki on Wiesbaden ja suurin kaupunki Frankfurt.

Historia ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hessenin vaiheet ja nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimeä Hessen on käytetty jo roomalaisaikana. 700-luvulta alkaen merovingiaikana ja karolingiaikana Hessen kuului frankkikuninkaiden alaisuuteen. Kaarle Suuri käytti Hessegau-nimistä aluetta tukikohtanaan sodassa sakseja vastaan. Vuoden 843 Verdunin rauhassa alue siirtyi kuningas Ludvig Saksalaisen omistukseen, mutta myöhemmin se siirtyi vielä joksikin aikaa frankkikuninkaille. Kristinusko levisi alueelle benediktiiniläisen järjestön kautta, kun se perusti luostarit Fuldaan ja Hersfeldiin. Valtiollisesti Saksa oli kuitenkin hajanainen, eivätkä sen pikkuvaltiot olleet pitkäikäisiä. Thüringenin herttuan saatua alueen haltuunsa 1100-luvulla Hessenistä tuli osa Thüringenin maaherttuakuntaa, kunnes se vuonna 1264 muodosti oman herttuakunnan (saks. Landgrafschaft Hessen). Tämä järjestely pysyi noin 300 vuotta, kunnes 1500-luvun loppupuolella nimi vaihtui muotoon Hessenin-Darmstadtin maaherttuakunta. Ylä-Hesseniä hallittiin Marburgista ja Ala-Hesseniä Kasselista. 1400-luvulla herttuakunta yhdisti itseensä muun muassa Gießenin ja osia Schmalkaldenista. 1800-luvulla alueesta käytettiin nimiä Hessen-Kassel, Hessen-Nassaun provinssi ja Hessen-Rothenbach. Saksan keisarikunnassa alue oli nimeltään Hessenin suurherttuakunta.[1] (saks. Großherzogtum Hessen). Tällöinkin se muodostui Ylä- ja Ala-Hessenistä, jotka olivat toisistaan erillisiä.

Hessenin maakreivejä eri aikoina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hessenin suurherttuakunta Saksan keisarikunnan aikana.

Tunnetuimpia Hessenin maakreivejä ovat olleet Ludwig I (k. 1458), joka oli ehdokkaana Saksan keisariksi 1440, ja Wilhelm II (k. 1509), keisari Maximilian I:n läheinen tukimies. Vuonna 1509 Wilhelmin poika Philipp tuli maakreiviksi. Hän teki alueesta protestanttisen ja perusti vuonna 1527 Marburgin yliopiston (Philipps-Universität Marburg).[1]

Hessenin prinssi ja jalkaväenkenraali Friedrich Karl valittiin Suomen kuninkaaksi 9. lokakuuta 1918, mutta hän kieltäytyi tehtävästä 20. joulukuuta 1918 Saksan kärsittyä tappion maailmansodassa.[2]

Hessenin osavaltio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osavaltion perustivat miehitysviranomaiset Yhdysvaltain miehitysvyöhykkeelle toisen maailmansodan jälkeen 11. syyskuuta 1945 nimellä Suur-Hessen. Tosin jo seuraavana vuonna etuliite pudotettiin nimestä osavaltion saadessa siviilihallinnon ja sen myötä perustuslain ensimmäisenä osavaltiona sodanjälkeisessä Saksassa. Koska perustuslaki pohjautuu pitkälti sotaa edeltäneeseen lainsäädäntöön, sallii se muun muassa kuolemantuomion, joskin vuonna 1949 säädetty korkeammassa asemassa oleva Saksan liittotasavallan perustuslaki tekee tuomitsemisen käytännössä mahdottomaksi. Perustuslain muuttaminen vaatisi kansanäänestyksen, eikä sitä ole katsottu muutenkin soveltamiskelvottoman lain takia tarpeelliseksi. Myös osavaltion osittain miehitysvyöhykkeiden sanelemien rajojen muuttamisesta paremmin alueen historiallisia vastaaviksi on miehityksen päätyttyä keskusteltu satunnaisesti.

Hessenin maapäivävaalit pidettiin syyskuussa 2013. Puolueista CDU lisäsi hieman ääniosuuttaan 38,3 prosenttiin, SPD kasvoi selvästi 30,7 prosenttiin, FDP menetti huomattavasti kannatustaan ja sai 5 % ääniosuuden, vihreät sai 11,1 prosentin osuuden ja Linke-vasemmisto pysyi lähes ennallaan 5,2 prosentissa. Piraattipuolueen ääniosuus oli 1,9 prosenttia.[3]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosin Hessenissa sijaitseva Reinin-Mainin metropolialue on Saksan toiseksi suurin teollisuuskeskittymä Ruhrin alueen jälkeen. Raskasta teollisuutta, jonka suurin työnantaja on autonvalmistaja Opel tehtaillaan ja päämajallaan Rüsselsheimissa, hallitsee koneenrakentaminen ja kemianteollisuus. Teollisuuden lisäksi osavaltion taloudelle erityisen merkityksellinen on Frankfurtin finanssikeskus, jossa sijaitsevat paitsi EKP:n ja Saksan keskuspankin, myös useimpien merkittävien saksalaispankkien pääkonttorit ja maan pörssi. Suurelta osin vilkkaan pankkitoiminnan ruokkimana lukeutuu myös Frankfurtin lentokenttä maailman suurimpiin, ja on siten myös osavaltion merkittävimpiä työllistäjiä.

Suurimmat kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki Väkiluku
30.6.2005
Frankfurt am Main 648 325
Wiesbaden 274 318
Kassel 194 176
Darmstadt 140 129
Offenbach 119 616
Hanau 88 792
Marburg 78 412
Gießen 73 358
Fulda 63 830
Rüsselsheim 59 457
Wetzlar 52 460
Bad Homburg 52 081

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hessenin osavaltio on jaettu kolmeen hallintopiiriin (saks. Regierungsbezirk), 21:een piirikuntaan (saks. Landkreis), joihin kuuluu yhteensä 426 kaupunkia ja kuntaa, sekä viiteen piirivapaaseen kaupunkiin (saks. kreisfreie Stadt), eli piirikuntaan kuulumattomaan kaupunkiin.

Hallintopiirit: Darmstadt, Gießen, Kassel

Piirivapaat kaupungit:

DA Darmstadt
F Frankfurt am Main
KS Kassel
OF Offenbach am Main
WI Wiesbaden

Piirikunnat:

  1. Bergstraße
  2. Darmstadt Dieburg
  3. Groß-Gerau
  4. Hochtaunuskreis
  5. Main-Kinzig-Kreis
  6. Main-Taunus-Kreis
  7. Odenwaldkreis
  8. Offenbach
  9. Rheingau-Taunus-Kreis
  10. Wetteraukreis
  11. Gießen
  1. Lahn-Dill-Kreis
  2. Limburg-Weilburg
  3. Marburg-Biedenkopf
  4. Vogelsbergkreis
  5. Fulda
  6. Hersfeld-Rotenburg
  7. Kassel
  8. Schwalm-Eder-Kreis
  9. Werra-Meißner-Kreis
  10. Waldeck-Frankenberg
Hessenin piirikunnat ja kaupunkipiirit

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b History of Hesse Helena Rothenbach. Viitattu 1.10.2013. (englanniksi)
  2. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 113. Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  3. Wahlen in Hessen 2013. Der Landeswahlleiter für Hessen. Viitattu 4.10.2013. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]