Ruhrin alue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruhrin alueen kartta.
Raskasta teollisuutta Essenissä.

Ruhrin alue (saks. Ruhrgebiet, puhekielessä Ruhrpott tai lyhyemmin vain Pott) on konurbaatio Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksan liittotasavallassa. Siihen kuuluu useita teollisuuskaupunkeja alueella, jota ympäröi etelässä Ruhr-, lännessä Rein- ja pohjoisessa Lippejoki. Ruhrin eteläpuolella on Bergisches Land. Ruhrin alueella asuu 5,3 miljoonaa ihmistä, ja se on osa suurempaa Rein–Ruhrin metropolialuetta, jolla asuu yli 12 miljoonaa asukasta.lähde?

Lännestä itään Ruhrin alueella ovat Duisburgin, Oberhausenin, Bottropin, Mülheim an der Ruhrin, Essenin, Gelsenkirchenin, Bochumin, Hernen, Hammin, Hagenin ja Dortmundin kaupungit. Lisäksi siihen kuuluvat Weselin, Recklinghausenin, Unnan ja Ennepe-Ruhrin piirit. Nämä ovat kasvaneet yhteen muodostaen ainutlaatuisen teollisuuskeskittymän, joka on Euroopan neljänneksi suurin kaupunkialue Moskovan, Suur-Lontoon, Pariisin ja mahdollisesti Istanbulin jälkeen. Ruhrin aluetta pidetään usein yhtenä kaupunkina, koska sen kaupunkien välissä ei juuri ole maaseutumaisia alueita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat Ruhrin alueet kaupungit olivat suurimman osan historiastaan pelkkiä kyliä. Kasvu alkoi teollisen vallankumouksen ja hiilen ja teräksen tuotannon myötä. Kun hiilen menekki väheni 1960-luvulla, Ruhrin aluetta kohtasi rakennemuutoksen aika. Teollisuus erikoistui ja elinkeinorakenne muuttui vähitellen palvelualoja kohti ja korkeaan teknologiaan. Ilmansaasteet ja jokien saastuminen ovat sitä myötä jääneet menneisyyteen.

1800-luvulla Ruhrin alueelle muutti yli miljoona puolalaista Itä-Preussista ja Sleesiasta Ostflucht-nimellä tunnetussa muuttoaallossa. Lähes kaikki heidän jälkeläisensä puhuvat nykyään äidinkielenään saksaa, mutta puolalaiset sukunimet ovat yhä muistona muuttovirrasta. Vuonna 1900 Gelsenkirchenin asukkaista puolalaisia oli 13,1 prosenttia ja Bochumissa 9,1 prosenttia.lähde?

Kun Saksa ei ensimmäisen maailmansodan jälkeen pystynyt suorittamaan voittajien vaatimia sotakorvauksia, Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin alueen vuonna 1923 ja ottivat haltuunsa alueen kaivokset ja tuotantolaitokset. Miehitysjoukot poistuivat alueelta seuraavana vuonna.

Toisen maailmansodan aikana liittoutuneet pyrkivät motittamaan ja valtaamaan Ruhrin teollisuuskeskittymän. Tämä onnistui maaliskuun lopussa 1945 sodan loppuvaiheessa ja alueelle saarrettiin satoja tuhansia Wehrmachtin joukkoja. Kylmän sodan aikana Ruhrin aluetta pidettiin Varsovan liiton ensisijaisena kohteena.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]