Moskova
Wikipedia
| Moskova (Москва, Moskva) |
|||
 |
|||
|
|||
 |
|||
| Koordinaatit: | |||
|---|---|---|---|
| Valtio | Venäjän federaatio | ||
| Perustettu | 4.huhtikuuta 1147 | ||
| - Kaupunginjohtaja | Juri Lužkov | ||
| Pinta-ala | |||
| – Kaupunki | 1 081 km² | ||
| Korkeus | <130–253 m | ||
| Väkiluku (2007) | |||
| – Kaupunki | 10 469 000 | ||
| – Tiheys | 9 684,5 as./km² | ||
| Aikavyöhyke | UTC+3 | ||
| - (Kesäaika) | UTC+4 | ||
| Suuntanumero(t) | +7 495, +7 499 | ||
| Verkkosivusto: www.mos.ru | |||
.png)
Moskova (ven. Москва́, Moskva 
kuuntele ääntämys?) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Euroopan suurin kaupunki. Moskovan asukasluku on noin kymmenen miljoonaa, ja se on Euroopan väkirikkain suurkaupunkialue. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta. Moskovassa on muuta Venäjää korkeampi tulotaso. Forbes-lehden mukaan vuonna 2008 kaupungissa asui maailman eniten miljardöörejä.[1].
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede ja ilmasto
Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa, tasangolla Oka- ja Volgajoen välissä, Moskvajoen varrella. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä. Moskova on Venäjän federaatiosubjektina liittokaupunki ja sitä ympäröi erillinen federaatiosubjekti Moskovan alue. Vastaavanlainen hallintoratkaisu Venäjällä on myös Pietarissa ja sitä ympäröivällä alueella. Paria poikkeusta lukuun Moskovan kaupungin rajan muodostaa vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometrista kolmannes on puistoa ja viheraluetta.
Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä ja kesät lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on +5 °C ja keskimääräinen sademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta.
Moskovassa on talvella yleensä 12–15 astetta pakkasta, joskus jopa −20 °C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla. Kaupungissa on pysyvä lumipeite marraskuun lopusta maaliskuun puoliväliin. Moskvajoen jäät lähtevät tyypillisesti huhtikuun alkupuolella.
|
Moskovan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
Lähde: Weather Information for Moskva World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 7.7.2009.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
[muokkaa] Hallinnolliset alueet
Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueet
Kaupunki on jaettu kymmeneen hallinnolliseen piirikuntaan (ven. административные округа), jotka jakautuvat kaikkiaan 124 piiriin (ven. районы). Piirikunnat on esitetty oheisessa kartassa:
- keskinen (ven. Центральный)
- pohjoinen (ven. Северный)
- koillinen (ven. Северо-Восточный)
- itäinen (ven. Восточный)
- kaakkoinen (ven. Юго-Восточный)
- eteläinen (ven. Южный)
- lounainen (ven. Юго-Западный)
- läntinen (ven. Западный)
- luoteinen (ven. Северо-Западный)
- Zelenograd (ven. Зеленоградский)
[muokkaa] Historia
- Katso myös: Moskovan ruhtinaskunta
Moskova on saanut nimensä alueen läpi virtaavasta saman nimisestä joesta. Nimi esiintyy ensi kertaa vuoden 1147 Ipatievskaja-kronikassa, jossa Suzdalin ruhtinas Juri Dolgoruki kutsuu Severskin ruhtinaan Svjatoslavin vieraakseensa Moskovaan. Moskov oli tällöin kartano tai majatalo, jonka omisti pajari Stepan Kutško. Juri surmautti hänet, jotta kukaan ei syyttäisi hänen saaneen tilan vääryydellä haltuunsa. Juri ympäröi tilan paaluvarustuksella 1156, ts. perusti kaupungin. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus. Vanhin säilynyt rakennus oli 1300-luvulla rakennettu kivikirkko Spas na boru (Vapahtaja havumetsässä).
Dmitri Donskoi rakensi ensimmäisen Kremlin kivilinnoituksen, joka valmistui 1367.
Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova paloi Napoleonin sodassa vuonna 1812. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa.
[muokkaa] Väestö
| 1400: 40 000 | 1825: 241 500 | 1926: 2 101 200 |
| 1638: 200 000 | 1840: 349 100 | 1939: 4 609 200 |
| 1710: 160 000 | 1856: 368 800 | 1959: 6 133 100 |
| 1725: 145 000 | 1868: 416 400 | 1970: 7 194 300 |
| 1738: 138 400 | 1871: 601 969 | 1979: 8 142 200 |
| 1775: 161 000 | 1888: 753 459 | 1989: 8 972 300 |
| 1785: 188 700 | 1897: 1 038 600 | 2002: 10 383 000 |
| 1811: 270 200 | 1912: 1 617 157 | |
| 1813: 215 000 | 1920: 1 027 300 |
| Moskova: väestökehitys vuosina 1400–1856 | |||||||||||
| 1400 | 1638 | 1710 | 1725 | 1738 | 1775 | 1785 | 1811 | 1813 | 1825 | 1840 | 1856 |
| 40 000 | 200 000 | 160 000 | 145 000 | 138 400 | 161 000 | 188 700 | 270 200 | 215 000 | 241 500 | 349 100 | 368 800 |
| Moskova: väestökehitys vuosina 1868–2002 | |||||||||||
| 1868 | 1871 | 1888 | 1897 | 1912 | 1920 | 1926 | 1939 | 1959 | 1979 | 1989 | 2002 |
| 416 400 | 601 969 | 753 459 | 1 038 600 | 1 617 157 | 1 027 300 | 2 101 200 | 4 609 200 | 6 133 100 | 8 142 200 | 8 972 300 | 10 383 000 |
[muokkaa] Talous
Moskovan talous on yksi euroopan kaupunkien suurimmista, se tuottaa noin 20 % Venäjän bruttokansantuotteesta. Moskovan talous kasvoi 6,73 triljoonaan rublaan (195 miljardiin euroon) vuonna 2007.[2]
Kaupungissa asui 74 dollarimiljardööriä ennen vuoden 2009 taloustaantumaa, mikä oli enemmän kuin New Yorkin 71 miljardööriä. Heidän keskimääräinen varallisuutensa oli $5,9 miljardia dollaria.[3] Venäjän uusrikkaat ovat kuuluisia kerskakulutuksestaan ja kaupunkiin on kehittynyt monia muotikeskuksia ja ylellisiä ravintoloita heidän tarpeitaan tyydyttämään.
Vuosina 2006 ja 2007 Moskova listattiin Mercer HR:n tekemässä kuluttajien tavarakorin perusteella maailman kalleimmaksi kaupungiksi.[4] Vuoden 2009 UBS-pankin listalla se oli pudonnut sijalle 55.[5]
[muokkaa] Koulutus
Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtiollinen yliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtiollisessa yliopistossa opiskelee yli 30 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan valtiollinen teknillinen yliopisto. Moskovan konservatorio on yksi Venäjän merkittävimmistä musiikkioppilaitoksista.
[muokkaa] Liikenne
Moskovassa on viisi lentokenttää: Domodedovo, Šeremetjevo I ja II, Vnukovo ja Bykovo. Päivittäisiä junayhteyksiä on niin Suomeen, Vladivostokiin kuin Brysseliinkin. Rautatieasemia on yhdeksän: Leningradin (Pietarin, yhteys Helsinkiin), Kazanin, Kurskin, Kiovan, Riian, Paveletskin, Savjolovskin, Jaroslavin ja Valko-Venäjän asemat.
Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. Metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin 9 miljoonaa. Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko.
Henkilöautoja käy kaupungissa päivittäin 2,5 miljoonaa, mikä saa aikaan pahoja ruuhkia.
[muokkaa] Kaupunkikuva ja nähtävyydet
Moskovassa sijaitsee kuuluisa Kreml, jossa sijaitsevat Venäjän hallintorakennukset. Moskovan patriarkka on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kremlin läheisyydessä Moskovan historiallisessa keskustassa sijaitsee kuuluisa Punainen tori, jolla on myös Leninin mausoleumi sekä Pyhän Vasilin katedraali. Kremliä vastapäätä torin toisella laidalla sijaitsee tavaratalo GUM. Lähellä Kremliä Moskva-joen rannalla sijaitsee kaupungin suurin maamerkki, Kristus Vapahtajan katedraali.
Moskovan nähtävyyksiin kuuluu myös maailmankuulu Tretjakovin taidegalleria, jonka laaja kokoelma keskittyy etenkin venäläiseen realismiin (muun muassa Andrei Rublëv). Tretjakovin galleria on Venäjän kansallistaidemuseo. Lisäksi kaupungin kulttuuritarjontaan kuuluu niin ikään kuuluisa Bolšoi-teatteri, jonka ohjelmistoon kuuluu balettia, oopperaa ja näytelmiä.
Moskovan nähtävyyksiin voidaan lukea myös kaupungin metro. Moskovan metro on New Yorkin metron ohella maailman suurimpia maanalaisverkkoja, ja sen asemat ovat kuuluisia näyttävyydestään. Tverskaja-kadulla sijaitseva Majakovskaja-asema voitti Moskovan maailmannäyttelyn suunnittelun ykköspalkinnon art deco -tyylillään.
Arkkitehtuurin osalta kuuluisia ovat myös "Stalinin seitsemän sisarta", seitsemän Josif Stalinin valtakaudella rakennettua pilvenpiirtäjää, jotka auttavat kaupungilla navigoinnissa. Näihin rakennuksiin kuuluvat muun muassa Moskovan yliopisto ja Leningradskaja-hotelli.
[muokkaa] Urheilu
Suosituin urheilulaji lienee jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa kuusi joukkuetta: Dynamo, Lokomotiv, Moskva, Spartak, Torpedo ja TsSKA. Lisäksi Moskovan esikaupungissa Ramenskojessa pelaa kotiottelunsa virallisesti Moskovan aluetta edustava Saturn. Seuraavaksi suosituin lienee jääkiekko, jonka seuratarjonta on kattava. Kaupungilla on KHL jääkiekkoliigassa kolme joukkuetta. Moskovan Dynamo, Moskovan Spartak ja TsSKA Moskova. Lisäksi Moskovan alueella pelaa niin HK Atlant, HK MVD, HK Himik Voskresensk kuin HK Vitjaz Tšehovkin.
[muokkaa] Kulttuuri
Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista ja Bolšoi-teatterista. Venäläiset rock-yhtyeet Alisa, Aria, Master, Neprikasaemye, Gorky Park ovat kotoisin Moskovasta.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ http://www.forbes.com/home/lists/2008/03/05/richest-people-billionaires-billionaires08-cx_lk_0305billie_land.html The World's Billionaires
- ↑ "Moscow Gross Regional Product", RosStat, 2009-05-17. Luettu 2009-05-17.
- ↑ Russia’s billionaires hit by financial crisis. www.financemarkets.co.uk. Luettu 2009-05-22.
- ↑ [1]
- ↑ В списке самых дорогих городов мира Москва оказалась на 55 месте 24/08/2009. RIA. Viitattu 27.8.2009.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moskova Wikimedia Commonsissa.- Matkaopas aiheesta Moscow Wikitravelissa (englanniksi)
- Kaupungin kotisivu (venäjäksi)
- Moscow Times – englanninkielinen sanomalehti
- Menokone (venäjäksi)
- Taksimiesten tietotoimisto (epäluotettava mutta hauska) (englanniksi)
- Moscow Life: A tourist and travel guide to Moscow (englanniksi)
- [2]
| Tasavallat |
Adygeia | Altai | Baškortostan | Burjatia | Dagestan | Hakassia | Ingušia | Kabardi-Balkaria | Kalmukia | Karatšai-Tšerkessia | Karjala | Komi | Mari | Mordva | Pohjois-Ossetia-Alania | Saha | Tatarstan | Tšetšenia | Tšuvassia | Tuva | Udmurtia |
|---|---|
| Aluepiirit |
Altai | Habarovsk | Kamtšatka | Krasnodar | Krasnojarsk | Perm | Primorje | Stavropol | Taka-Baikal |
| Alueet |
Amur | Arkangeli | Astrahan | Belgorod | Brjansk | Irkutsk | Ivanovo | Jaroslavl | Kaliningrad | Kaluga | Kemerovo | Kirov | Kostroma | Kurgan | Kursk | Leningrad | Lipetsk | Magadan | Moskova | Murmansk | Nižni Novgorod | Novgorod | Novosibirsk | Omsk | Orenburg | Orel | Penza | Pihkova | Rjazan | Rostov | Sahalin | Samara | Saratov | Smolensk | Sverdlovsk | Tambov | Tjumen | Tomsk | Tšeljabinsk | Tula | Tver | Uljanovsk | Vladimir | Volgograd | Vologda | Voronež |
| Liittovaltion kaupungit |
Moskova | Pietari |
| Autonominen alue | |
| Autonomiset piirikunnat |
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chişinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Priština1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
Koordinaatit:
