Moskova
| Moskova (Москва, Moskva) |
|||
|
|||
| Moskovan sijainti Euroopassa | |||
| Koordinaatit: | |||
|---|---|---|---|
| Valtio | |||
| Perustettu | 4. huhtikuuta 1147 | ||
| – Pormestari | Sergei Sobjanin (21.10.2010 alkaen) | ||
| Pinta-ala | |||
| – Kaupunki | 1 081 km² | ||
| Korkeus | <130–253 m | ||
| Väkiluku (2011) | |||
| – Kaupunki | 11 551 930 | ||
| – Tiheys | 9 771 as./km² | ||
| Aikavyöhyke | UTC+4 | ||
| Postinumero | 101xxx-129xxx | ||
| Suuntanumero(t) | +7 495, +7 499 | ||
| Verkkosivusto: www.mos.ru | |||
Moskova (ven. Москва́, Moskva
kuuntele ääntämys?) on Venäjän federaation pääkaupunki. Moskovan asukasluku on noin kymmenen miljoonaa, ja se kuuluu Euroopan väkirikkaimpiin suurkaupunkialueisiin. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede ja ilmasto
Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa, tasangolla Oka- ja Volgajoen välissä, Moskvajoen varrella. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä. Moskova on Venäjän federaatiosubjektina liittokaupunki ja sitä ympäröi erillinen federaatiosubjekti Moskovan alue. Vastaavanlainen hallintoratkaisu Venäjällä on myös Pietarissa ja sitä ympäröivällä alueella. Paria poikkeusta lukuun Moskovan kaupungin rajan muodostaa vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometristä kolmannes on puistoa ja viheraluetta.
Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä ja kesät lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on +5 °C ja keskimääräinen sademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta.
Moskovassa on talvella yleensä 12–15 astetta pakkasta, joskus jopa −20 °C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla. Kaupungissa on pysyvä lumipeite marraskuun lopusta maaliskuun puoliväliin. Moskvajoen jäät lähtevät tyypillisesti huhtikuun alkupuolella.
|
Moskovan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
Lähde: Weather Information for Moskva World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 7.7.2009.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
[muokkaa] Hallinnolliset alueet
Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueet
Kaupunki on jaettu kymmeneen hallinnolliseen piirikuntaan (ven. административные округа, AO), jotka jakautuvat kaikkiaan 124 piiriin (ven. районы). Piirikunnat on esitetty oheisessa kartassa [1]:
- keskinen (ven. Центральный, ЦАО)
- pohjoinen (ven. Северный, САО)
- koillinen (ven. Северо-Восточный, СВАО)
- itäinen (ven. Восточный, ВАО)
- kaakkoinen (ven. Юго-Восточный, ЮВАО)
- eteläinen (ven. Южный, ЮАО)
- lounainen (ven. Юго-Западный, ЮЗАО)
- läntinen (ven. Западный, ЗАО)
- luoteinen (ven. Северо-Западный, СЗАО)
- Zelenograd (ven. Зеленоградский)
[muokkaa] Historia
- Katso myös: Moskovan ruhtinaskunta
Moskova on saanut nimensä alueen läpi virtaavasta saman nimisestä joesta. Nimi esiintyy ensi kertaa vuoden 1147 Ipatijevskaja-kronikassa, jossa Suzdalin ruhtinas Juri Dolgoruki kutsuu Severskin ruhtinaan Svjatoslavin vieraaksensa Moskovaan. Moskova oli tällöin kartano tai majatalo, jonka omisti pajari Stepan Kutško. Juri surmautti hänet, jotta kukaan ei syyttäisi hänen saaneen tilan vääryydellä haltuunsa. Juri ympäröi tilan paaluvarustuksella 1156 eli perusti kaupungin. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus. Vanhin säilynyt rakennus oli 1300-luvulla rakennettu kivikirkko Spas na boru.
Dmitri Donskoi rakensi ensimmäisen Kremlin kivilinnoituksen, joka valmistui 1367.
Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova paloi Napoleonin sodassa vuonna 1812. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa.
[muokkaa] Hallinto
Moskovan kaupungin johtajana toimii pormestari Sergei Sobjanin. Hänet valittiin Moskovan toiseksi pormestariksi 21.10.2010, Venäjän presidentin Dimitri Medvedelin erotettua Juri Luzhkov pormestarin virasta luottamuspulaan vedoten syyskuussa 2010. Presidentti Boris Jeltsinin nimittämä Juri Luzhkov ehti olla Moskovan pormestarin virassa vuodesta 1992 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi.
[muokkaa] Väestö
| 1400: 40 000 | 1825: 241 500 | 1926: 2 101 200 |
| 1638: 200 000 | 1840: 349 100 | 1939: 4 609 200 |
| 1710: 160 000 | 1856: 368 800 | 1959: 6 133 100 |
| 1725: 145 000 | 1868: 416 400 | 1970: 7 194 300 |
| 1738: 138 400 | 1871: 601 969 | 1979: 8 142 200 |
| 1775: 161 000 | 1888: 753 459 | 1989: 8 972 300 |
| 1785: 188 700 | 1897: 1 038 600 | 2002: 10 383 000 |
| 1811: 270 200 | 1912: 1 617 157 | |
| 1813: 215 000 | 1920: 1 027 300 |
[muokkaa] Talous
Moskovan, väkiluvultaan Euroopan suurimman kaupungin, talous on yksi Euroopan kaupunkien suurimmista; se tuottaa noin 20 % Venäjän bruttokansantuotteesta. Moskovan talous kasvoi 6,73 triljoonaan ruplaan (195 miljardiin euroon) vuonna 2007.[2]
Moskovassa on muuta Venäjää korkeampi tulotaso. Forbes-lehden mukaan vuonna 2008 kaupungissa asui enemmän miljardöörejä kuin missään muualla maailmassa.[3] Kaupungissa asuu vuonna 2011 79 dollarimiljardööriä, toiseksi eniten eli 58 miljardööriä asuu New Yorkissa. [4] Vuosina 2006 ja 2007 Moskova listattiin Mercer HR:n tekemässä kuluttajien tavarakorin perusteella maailman kalleimmaksi kaupungiksi.[5] Vuoden 2009 UBS-pankin listalla se oli pudonnut sijalle 55.[6]
[muokkaa] Koulutus
Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtionyliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtionyliopistossa opiskelee yli 40 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan teknillinen valtionyliopisto. Moskovan konservatorio on yksi Venäjän merkittävimmistä musiikkioppilaitoksista.
[muokkaa] Liikenne
Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. Metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin yhdeksän miljoonaa. Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko.
Moskovassa on viisi lentokenttää: Domodedovo, Šeremetjevo I ja II, Vnukovo ja Bykovo. Päärautatieasemia on yhdeksän: Leningradin (Pietarin, yhteys Helsinkiin), Kazanin, Kurskin, Kiovan, Riian, Paveletsin (Pavelets-kylän/aseman mukaan), Savjolovon (Savjolovo-kylän mukaan), Jaroslavlin ja Valko-Venäjän rautatieasema. Lisäksi on lukuisia pienempiä asemia tai seisakkeita. [1][7]
Moskovaan Moskovan alueen läpi saapuvista maanteistä merkittävimpiin kuuluvat M1-M10 valtatiet. Kullakin näistä on myös oman nimensä, esimerkiksi Pietarin suunnan valtatie M10 tunnetaan myös nimellä Rossija (Moskova- Tver- Novgorod- Pietari). [1] Moskovan henkilöautoliikenne on tunnettu pahoista ruuhkistaan.lähde?
[muokkaa] Kaupunkikuva ja nähtävyydet
Moskovan Kremlissä sijaitsevat Venäjän hallintorakennukset. Moskovan patriarkka on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kremlin läheisyydessä Moskovan historiallisessa keskustassa sijaitsee kuuluisa Punainen tori, jolla on myös Leninin mausoleumi sekä Pyhän Vasilin katedraali. Kremliä vastapäätä torin toisella laidalla sijaitsee tavaratalo GUM. Lähellä Kremliä Moskva-joen rannalla sijaitsee kaupungin suurin maamerkki, Kristus Vapahtajan katedraali.
Moskovan nähtävyyksiin kuuluu myös maailmankuulu Tretjakovin taidegalleria, jonka laaja kokoelma keskittyy etenkin venäläiseen realismiin (muun muassa Andrei Rubljov). Tretjakovin galleria on Venäjän kansallistaidemuseo. Muita Moskovan museoita ovat Asevoimien keskusmuseo, Kosmonautiikan museo ja Suuren isänmaallisen sodan museo,
Kaupungin kulttuuritarjontaan kuuluu kuuluisa Bolšoi-teatteri, jonka ohjelmistoon kuuluu balettia, oopperaa ja näytelmiä.
Moskovan nähtävyyksiin voidaan lukea myös kaupungin metro. Moskovan metro on New Yorkin metron ohella maailman suurimpia maanalaisverkkoja, ja sen asemat ovat kuuluisia näyttävyydestään. Tverskaja-kadulla sijaitseva Majakovskaja-asema voitti Moskovan maailmannäyttelyn suunnittelun ykköspalkinnon art deco -tyylillään.
Moskovan kaupunkikuvaa hallitsevat Stalinin valtakaudella aloitetut maamerkit, neuvostobarokkia edustavat pilvenpiirtäjät, joita kutsutaan nimellä "seitsemän sisarta" (myös: "Stalinin hampaat"). Näihin lukeutuvat Moskovan valtionyliopisto, hotelli Ukraina ja Leningradskaja, ulkoministeriön rakennus ja kolme kerrostaloa.
[muokkaa] Urheilu
Yksi suosituimmista urheilulajeista on jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa 2011 neljä joukkuetta: Dynamo, Lokomotiv, Spartak ja TsSKA.
Toinen suosittu laji on jääkiekko, jonka seuratarjonta on kattava. Kaupungilla on KHL jääkiekkoliigassa kolme joukkuetta. Moskovan Dynamo, Moskovan Spartak ja TsSKA Moskova. Lisäksi Moskovan alueella pelaa niin HK Atlant, HK MVD, HK Himik Voskresensk kuin HK Vitjaz Tšehovkin.
Koripallossa kaupunkia edustavat Moskovan Dynamo ja TsSKA Moskova. Myös himkiläinen Himki BK on tunnettu koripalloseura.
[muokkaa] Kulttuuri
Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista ja Bolšoi-teatterista. Venäläiset rock-yhtyeet Alisa, Aria, Master, Neprikasaemye, Gorky Park ovat kotoisin Moskovasta.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b c Карта Москвы автомобильная 2009/10. ООО РИА "Алло, столица!", Moskova. ISBN 978-5-87812-100-2. (venäjäksi) (englanniksi)
- ↑ "Moscow Gross Regional Product", RosStat, 2009-05-17. Luettu 2009-05-17.
- ↑ http://www.forbes.com/home/lists/2008/03/05/richest-people-billionaires-billionaires08-cx_lk_0305billie_land.html The World's Billionaires
- ↑ [http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/03/forbes_moskovassa_eniten_miljardooreja_2422665.html
- ↑ [1]
- ↑ В списке самых дорогих городов мира Москва оказалась на 55 месте 24/08/2009. RIA. Viitattu 27.8.2009.
- ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja CIS maiden rautatiekartta). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. Omsk. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moskova Wikimedia Commonsissa- Matkaopas aiheesta Moscow Wikitravelissa (englanniksi)
- Kaupungin kotisivu (venäjäksi)
- Moscow Times – englanninkielinen sanomalehti
- Menokone (venäjäksi)
- Taksimiesten tietotoimisto (epäluotettava mutta hauska) (englanniksi)
- Moscow Life: A tourist and travel guide to Moscow (englanniksi)
- Moskova - Pieni matkaopas (suomeksi)
- [2]
| Tasavallat |
Adygeia | Altai | Baškortostan | Burjatia | Dagestan | Hakassia | Ingušia | Kabardi-Balkaria | Kalmukia | Karatšai-Tšerkessia | Karjala | Komi | Mari | Mordva | Pohjois-Ossetia-Alania | Saha | Tatarstan | Tšetšenia | Tšuvassia | Tuva | Udmurtia |
|---|---|
| Aluepiirit |
Altai | Habarovsk | Kamtšatka | Krasnodar | Krasnojarsk | Perm | Primorje | Stavropol | Taka-Baikalia |
| Alueet |
Amur | Arkangeli | Astrahan | Belgorod | Brjansk | Irkutsk | Ivanovo | Jaroslavl | Kaliningrad | Kaluga | Kemerovo | Kirov | Kostroma | Kurgan | Kursk | Leningrad | Lipetsk | Magadan | Moskova | Murmansk | Nižni Novgorod | Novgorod | Novosibirsk | Omsk | Orenburg | Orel | Penza | Pihkova | Rjazan | Rostov | Sahalin | Samara | Saratov | Smolensk | Sverdlovsk | Tambov | Tjumen | Tomsk | Tšeljabinsk | Tula | Tver | Uljanovsk | Vladimir | Volgograd | Vologda | Voronež |
| Liittovaltion kaupungit |
Moskova | Pietari |
| Autonominen alue | |
| Autonomiset piirikunnat |
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
Koordinaatit:
Tätä sivua ei ole