Varsovan liitto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Warsaw Pact Logo.svg
Perustettu 1955
Lakkautettu 1991
Tyyppi sotilasliitto
Päämaja Neuvostoliiton lippu Moskova, Neuvostoliitto
Jäsenet 8 jäsenvaltiota
Viralliset kielet venäjä, puola, saksa, tšekki, slovakia, unkari, romania, bulgaria, albania

Varsovan liitto, viralliselta nimeltään Sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta (myös Varsovan sopimus), oli sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat 14. toukokuuta 1955 Varsovassa[1][2] Naton vastapainoksi ja nimellisesti uudelleen aseistautuneen Saksan liittotasavallan muodostaman uhan torjumiseksi. Perustaminen ajoitettiin kyseiseen ajankohtaan Saksan liittotasavallan liityttyä edellisenä päivänä Natoon. Vuonna 1989 kommunististen hallintojen sortuessa Itä-Euroopassa sotilasliiton merkitys väheni muodolliseksi, kunnes viimein 1. heinäkuuta 1991 organisaatio lakkautettiin virallisesti Prahassa.

Jäsenvaltiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittosopimuksen allekirjoittivat Albania, Bulgaria, Saksan demokraattinen tasavalta, Neuvostoliitto, Puola, Romania, Tšekkoslovakia ja Unkari. Jugoslaviaa lukuun ottamatta siis kaikki Euroopan sosialistiset maat liittyivät sopimukseen. Tšekkoslovakian miehitys 1968 sai Albanian luopumaan lopullisesti Varsovan liiton jäsenyydestä, joskin maa oli vetäytynyt ideologisten erimielisyyksien vuoksi toiminnasta käytännössä jo vuonna 1961.

Samat maat olivat myös talousliiton, SEV:in jäseniä. Myöhemmin SEV:iin, mutta eivät Varsovan liittoon, liittyivät myös muutamat Euroopan ulkopuoliset maat (Mongolia, Kuuba ja Vietnam).

Toimintaperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilasliiton jäsenet sitoutuivat tarvittaessa puolustamaan toisiaan, mikäli yksi tai useampi jäsenvaltio joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Varsovan liittoa johdettiin suurelta osin Moskovasta ja sitä tukemassa olivat Puolaan, Unkariin, Tšekkoslovakiaan ja Saksan demokraattiseen tasavaltaan sijoitetut neuvostojoukot. Nämä joukot olivat olleet maissa jo toisen maailmansodan päättymisestä asti miehitysjoukkoina. Romaniasta joukot vetäytyivät 1958, Albaniassa tai Bulgariassa merkittäviä joukkoja ei ollut missään vaiheessa. Neuvostoliitto huolehti myös jäsenmaiden armeijoiden varustamisesta.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1956 Unkari yritti julistautua irti liittosopimuksesta Unkarin kansannousun yhteydessä, mutta neuvostojoukot miehittivät maan, kukistivat kansannousun ja pakottivat Unkarin pysymään sotilasliiton jäsenenä. Vuonna 1968 Varsovan liiton joukot tukahduttivat Tšekkoslovakiassa syntyneen demokratisoitumisprosessin (Prahan kevät) lähettämällä miehitysjoukkoja.

Nato ja Varsovan liitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsovan liittoon kuuluneet maat
Naton ja Varsovan liiton joukkojen vahvuudet Euroopassa 1973
Nato ja Varsovan liitto 1949–1990
Pääartikkeli: Nato

Naton kannalta Varsovan liittoon ja Neuvostoliittoon liittyi varsinkin se uhkakuva, että ylivoimaisten maavoimiensa ansiosta Varsovan liitto olisi hyökätessään pystynyt etenemään melko nopeasti Benelux-maihin saakka. Jos Varsovan liitto olisi miehittänyt Berliinin ja Saksan liittotasavallan, se olisi helposti voinut jatkaa etenemistään Ranskaan saakka. Puolasta löytyneet ja julkistetut asiakirjat kuitenkin viittaavat siihen, ettei Varsovan liitto tavoitellut Ranskan valloittamista, vaan jos se olisi saanut vallattua Saksan kokonaan ja miehittänyt Benelux-maatkin edeten Englannin kanaalin rannikolle, se olisi todennäköisesti neuvotellut Yhdysvaltain kanssa Ison-Britannian tulevaisuudesta ja rauhasta.

Neuvostoliittolaisen kahden iskun doktriinin mukainen ensimmäinen 1 500 000 sotilaan aalto oli Saksan demokraattisessa tasavallassa, ja iskun läpimenon varmistava toinen aalto olisi ollut noin 7 000 000 sotilaan vahvuisena Puolassa. Näin Neuvostoliitto olisi onnistunut pitämään maasodan oman valtioalueensa ulkopuolella.

Pohjois-Euroopassa Nato pyrki pitämään huolen siitä, että Pohjois-Norjaa olisi tarvittaessa voitu puolustaa 60 000 hyökkäävää neuvostoliittolaista vastaan. Tällaisella hyökkäyksellä Neuvostoliitto olisi voinut pyrkiä turvaamaan Muurmanskin laivastotukikohdan toiminnan ja samalla Neuvostoliiton kyvyn ydinvastaiskuun ydinsukellusvenein valtaamalla Pohjois- ja Keski-Norjan.

Suomi, Nato ja Varsovan liitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsovan liiton ja Naton selkkauksessa Suomi ei kenties olisi pystynyt tai halunnut pitää neuvostojoukkoja poissa Suomen Lapista. Natolla oli tätä varten nopean toiminnan pataljoona Keski-Euroopassa. Suomen puolueettomuuden uskottavuuden parantamiseksi ryhdyttiin Lapin puolustusta vahvistamaan perustamalla Sodankylään Jääkäriprikaati, Rovaniemelle Lapin lennosto ja Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo osoitukseksi siitä, että myös Lappia aiottiin puolustaa.

Varsovan liiton ylikomentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäsenmaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itäsaksalainen Varsovan liiton 20-vuotisjuhlapostimerkki

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Varsovan liitto.