Indokiinan sota
| Indokiinan sota | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa kylmää sotaa | |||||||
|
|
|||||||
|
|||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
|
Jean-Étienne Valluy |
Võ Nguyên Giáp |
||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
500 000 |
vähintään 63 000, arviot liikkuvat kuitenkin välillä 100 000 - 950 000 |
||||||
| Tappiot | |||||||
|
75 581 kuoli, 78 127 haavoittui, 40 000 jäi vangiksi |
300 000+ kuoli, 500 000+ haavoittui, 100 000 jäi vangiksi |
||||||
Indokiinan sota oli Ranskan siirtomaassaan Indokiinassa käymä sota vuosina 1946 - 54. Sodassa Ranskaa vastusti Viet Minh -kapinaliike, jonka voitettua sodan Ranskan Indokiinasta muodostettiin neljä itsenäistä valtiota: Pohjois- ja Etelä-Vietnam, Laos ja Kambodža.
[muokkaa] Taustaa
Ranskan Indokiina (lähes nykyisten Vietnamin, Laosin ja Kambodžan alueet) oli Ranskan siirtomaa vuodesta 1884 lähtien. Ranskan antauduttua Saksalle toisessa maailmansodassa 1940 alue jäi Vichyn hallituksen valvontaan. Lopulta Japani syrjäytti ranskalaishallinnon ja miehitti alueen vuonna 1942.
Sodan aikana Indokiinaan syntyi kansallisia vapautusliikkeitä, kuten Vietnamin Viet Minh, jota johti kommunistijohtaja Ho Tši Minh. Japanin keisari Hirohito julisti Vietnamin, Laosin ja Kambodžan itsenäisiksi ennen Japanin häviötä 9. maaliskuuta 1945. Tämän teon oli tarkoitus saada paikalliset tukemaan liittoutuneiden asemasta Japania.
Laos oli ainakin johtajiensa mukaan ollut tyytyväinen Ranskan siirtomaana ja vastusti Japanin itsenäisyysjulistusta. Se kuitenkin pakotettiin itsenäiseksi 8. huhtikuuta 1945.
[muokkaa] Sodan kulku
Ranska ei hyväksynyt Indokiinan maiden itsenäistymistä, vaan toi joukkonsa takaisin Indokiinaan japanilaismiehityksen päätyttyä. Ranskan armeijan ja kansallisten vapautusliikkeiden välille syttyi Indokiinan sota, jota on kutsuttu "likaiseksi sodaksi", kuten voidaan kutsua likimain kaikkia siirtomaiden itsenäisyyttä vastustavia taisteluita.
Sodan ratkaisutaistelu käytiin Dien Bien Phussa toukokuussa 1954. Ranskalaisten taktiikkana oli keskittää joukkonsa Dien Bien Phun tukikohtaan, minkä piti vetää Viet Minh ratkaisutaisteluun, jossa sen voimat kuluisivat loppuun. Taistelusta todella tulikin ratkaiseva, mutta Ranska hävisi sen.
Ranskan Indokiina jaettiin neljäksi itsenäiseksi valtioksi pääministeri Pierre Mendès Francen tekemällä sopimuksella. Valtiot olivat Laos, Kambodža sekä Pohjois-Vietnam ja Etelä-Vietnam.
Sivulta puuttuu