Sikojenlahden maihinnousu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sikojenlahden maihinnousu
Osa kylmää sotaa
Sikojenlahden (engl. Bay of Pigs) sijainti Kuubassa
Sikojenlahden (engl. Bay of Pigs) sijainti Kuubassa
Päivämäärä:

15. huhtikuuta-19. huhtikuuta 1961

Paikka:

Sikojenlahti, eteläinen Kuuba

Casus belli:

Kuuban vallankumous

Lopputulos:

Maihinnousu epäonnistui

Osapuolet

Kuuba

Kuuban lippu Prikaatti 2506
Flag of the United States Central Intelligence Agency.svg CIA

Komentajat

Kuuban lippu Fidel Castro
Kuuban lippu Arnaldo Ochoa Sanchez
Argentiinan lippu Che Guevara

Kuuban lippu Pepe San Roman
Kuuban lippu Erneido Oliva
Yhdysvaltain lippu John F. Kennedy

Vahvuudet

51 000

1 400 kuubalaista maanpakolaista, 2 CIA agenttia

Tappiot

176 kuoli,
noin 4 000 haavoittui

118 kuoli,
noin 1 200 vangittiin

Sikojenlahden maihinnousu (engl. Bay of Pigs Invasion, esp. Invasión de Bahía de Cochinos tai Invasión de Playa Girón or Batalla de Girón) oli Yhdysvaltojen tukema yritys syöstä Fidel Castron hallitus vallasta CIA:n kuubalaispakolaisista kouluttamilla joukoilla vuonna 1961. Epäonnistunut operaatio vahvisti Kuuban vallankumouksen asemaa, kiristi suurvaltojen välejä ja osaltaan johti Kuuban ohjuskriisiin.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidel Castron johtamat kapinalliset tekivät vuonna 1959 Kuubassa vallankumouksen, jonka seurauksena tuhansia kuubalaisia pakeni maasta pääasiassa Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain ja Kuuban suhteet olivat vallankumouksen jälkeen neutraalit. Yhdysvallat veti tukensa väistyvältä Fulgencio Batistalta ja tunnusti heti Castron hallinnon[1]. Silloinen varapresidentti Richard Nixon uskoi, että Castro olisi ohjailtavissa. Suhteet huononivat kuitenkin varsin pian. Yksityisen maan ottaminen valtion haltuun ja rajoitukset maahan tuonnille aiheuttivat, että presidentti John F. Kennedy laajensi edeltäjänsä, Dwight D. Eisenhowerin asettamaa kauppasaartoa. Kuuba turvautui sitten kaupassa Neuvostoliittoon päin, jolloin Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet, ja keskustelut käytiin Sveitsin välityksellä.[2][3]. Yhdysvallat piti kommunistien valtaannousua Kuubassa vakavana turvallisuusuhkana, ja vuonna 1960 Yhdysvaltain Keskustiedustelupalvelu (CIA) alkoi kouluttaa Guatemalassa vastavallankumouksellisista kuubalaisista koostuvaa armeijaa Castron syrjäyttämistä varten.

Alkuperäinen suunnitelma oli, että maihinnousu olisi tehty Trinidadin kaupunkiin, jonka väestö oli Castrolle vihamielistä. Kaupunki olisi eristetty ja sen lentokentältä käsin olisi tehty hyökkäyksiä Castron asevoimia vastaan. Operaation piti olla ensi sijassa ilmavoimien sotaliike - missään vaiheessa ei ollut tarkoitus hyökätä vain 1400 miehen voimin Kuuban voimakkaita maavoimia vastaan. Vaihtoehtoisesti operaation epäonnistuessa miehet voisivat paeta Escambray-vuorille ja aloittaa sissisodan.

Presidentti Kennedy määräsi vaihtamaan paikkaa: tämän kokoiseen kaupunkiin hyökkääminen paljastaisi hänen mielestään liian selvästi Yhdysvaltain osuuden. Paikaksi valittiin nyt Sikojenlahti, jonka vakavaksi heikkoudeksi todettiin, että siellä oltaisiin täysin avoimella, ilman mahdollisuutta vetäytyä vuoristoon.

Maihinnousun muistomerkki. Little Havana, Miami, Yhdysvallat.

Huhtikuun 17. päivänä 1961 arviolta 1 300 – 1 400 vastavallankumouksellista kuubalaista suoritti hyökkäyksen Kuuban etelärannikolla sijaitsevalle Sikojenlahdelle. Maihinnousu tapahtui Playa Girón -nimisellä rannalla. Samaan aikaan kahdeksan vanhentunutta pommikonetta hyökkäsi Castron ilmavoimia vastaan ja onnistui tuhoamaan noin puolet koneista, menettäen itse kolme konetta. Loput kaksi suunniteltua hyökkäystä peruutettiin, ja Castron kahdeksan jäljelle jäänyttä lentokonetta käänsivät hyökkäyksen kulun.[4]

Hyökkäys kuitenkin epäonnistui täydellisesti: Castron kolme jäljelle jäänyttä rynnäkkökonetta ja kaksi pommittajaa tuhosivat hyökkääjien kaluston. Kolme T-33-hävittäjäkonetta ampui helposti alas hyökkääjien takaosastaan aseettomiksi riisutut B-26-pommittajat (Douglas A-26 Invader -pommittajia) ja neljässä päivässä Kuuban armeija tuhosi vastavallankumouksellisten joukot niin, että suurin osa hyökkääjistä joko kaatui tai vangittiin.[5] Fidel Castro osallistui itse hyökkäyksen torjuntaan T-34/85-panssarivaunulla. Fidel ampui tankilla hyökkääjien rynnäkkötykin tuleen ja myös kohti amerikkalaista laivaa, kuitenkaan osumatta siihen. Fidelin tankkiin tuli kiväärin luotien osumia.

Hyökkäyksen epäonnistuminen johtui pitkälti huonosta tiedustelusta ja sen valvonnasta, Fidel Castron hallinnon aliarvioimisesta[6], surkeasta valmistelusta ja kehnosta toteutuksesta. Osansa epäonnistumisessa vaikutti myös Yhdysvaltain laivaston ilmavoimien tuen peruuttaminen aivan viime hetkellä presidentti John F. Kennedyn käskystä. Tämä aiheutti Kennedyn julkisuuskuvaan suuren loven.

Jälkiseuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sikojenlahden tapahtumat huononsivat jo ennestään Kuuban kauppasaarrossa kylmentyneitä Yhdysvaltain ja Kuuban välisiä suhteita. Yhdysvaltain tuore presidentti Kennedy sai Sikojenlahden maihinnoususta tahran kilpeensä. Castro puolestaan selvisi tilanteen moraalisena voittajana saaden puolelleen suurimman osan maailman sympatiasta. Amerikkalainen kirjailija, Peter Kornbluh on sanonut, että Castron vastainen operaatio vain lähensi Kuuban ja Neuvostoliiton suhteita[7]. Myöhemmin syntynyt Kuuban kriisi johti sopimukseen, jossa Yhdysvallat lupasi olla hyökkäämättä Kuubaan.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Claire Suddath: A Brief History Of U.S.-Cuba Relations Time. 15.4.2009. Viitattu 25.12.2014. (englanniksi)
  2. Timeline: US-Cuba relations 11.10.2012. BBC News. Viitattu 25.12.2014.
  3. What is the U.S. embargo against Cuba and what needs to happen for it to be lifted Aol. 19.12.2014. Viitattu 25.12.2014.
  4. a b Christensen, Else: Sikojenlahden maihinnousu. Tieteen Kuvalehti Historia, 14/2010.
  5. http://yle.fi/uutiset/yhdysvallat_julkaisi_cia-asiakirjoja_sikojenlahden_hyokkayksesta/5407013
  6. Tennille Tracy: New Battle Over the Bay of Pigs Invasion The Wall Street Journal. 12.6.2013. Viitattu 25.12.2014.
  7. Michael Voss: Bay of Pigs: The 'perfect failure' of Cuba invasion BBC News. 14.4.2011. Viitattu 25.12.2014.