1950-luku

1950-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1950 ja päättyi 31. joulukuuta 1959. Vuosikymmen oli 1900-luvun kuudes vuosikymmen.

Tapahtui vuosikymmenen aikana

• 1950: Ensimmäiset Formula 1 -ajot ajettiin Englannin Silverstonessa 13. toukokuuta.
• 1952: Helsingin olympialaiset pidettiin.
• 1952: Elisabet II nousi valtaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa isänsä, kuningas Yrjö VI:n, kuoleman jälkeen.
• 1952: Suomi maksoi viimeiset sotakorvaukset Neuvostoliitolle.
• 1955: Suomi liittyi Yhdistyneiden kansakuntien ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi.
• 1956: Suomen presidentiksi tuli Urho Kekkonen.
• 1957: Suomen ensimmäinen voiteluainetehdas aloitti toimintansa Naantalissa.

Tekniikka

• 1952: De Havilland Comet aloitti matkustajaliikenteen ensimmäisenä kaupallisena suihkumatkustajalentokoneena.
• 1952: Yhdysvallat räjäytti ensimmäisen vetypommin Eniwetokin atollilla.
• 1953: Charles Townes rakensi ensimmäisen maserin.
• 1957: Sputnik 1, ensimmäinen satelliitti.

Tiede

• 1952: Jonas Salkin keksimää poliorokotetta testattiin ensimmäisen kerran. Rokote yleistyi vuosikymmenen puolenvälin jälkeen.
• 1953: DNA:n rakenne selvitettiin.
• 1954: Ensimmäiset elinsiirrot suoritettiin Bostonissa ja Pariisissa.

Sota, rauha ja politiikka

• 1950–1953: Korean sota.
• McCarthyn kommunismin vastaiset vainot ja kuulustelut Yhdysvalloissa (mccarthyismi).
• Suezin kriisi.
• Euroopan talousyhteisö (EEC eli ETY) perustettiin 1957.
• Varsovan liitto perustettiin.
• Suurin osa ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista suoritettiin.
• Neuvostojoukot ja Varsovan liitto tukahduttivat Unkarin kansannousun vuonna 1956.
• Fidel Castro nousi valtaan Kuubassa 1959.
• Siirtomaiden itsenäistyminen: Algerian itsenäisyyssota ja ensimmäinen Indokiinan sota.

Talous

• Länsi-Saksan ja Italian talousihmeet.

Kulttuuri

Suomen kulttuurielämää 1950-luvulla leimasi korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin vastakkainasettelu. Tunnetuimpia kiistanaiheita olivat rillumarei-elokuvat, joita kriitikot paheksuivat, mutta kansa rakasti. Eräässä rillumarei-elokuvassa myös suoranaisesti pilkattiin korkeakulttuuria. Samalla linjalla jatkoi vuonna 1958 alkanut, Aune Haarlan ja Antero Alpolan käsikirjoittama ja ohjaama radiohupailu Kankkulan kaivolla, joka laukaisi myös humppavillityksen. Suomalaisessa kevyessä musiikissa kuplettiperinnettä pitivät yllä etenkin Reino Helismaa, Jorma Ikävalko, Esa Pakarinen ja Veikko Lavi. Suosituimpia iskelmälaulajia olivat vuosikymmenen alkupuolella Henry Theel, Veikko Tuomi ja Erkki Junkkarinen; Olavi Virran ura saavutti huippunsa vuosikymmenen puolivälissä. Suosituimpia lauluyhtyeitä olivat Metro-tytöt ja Kipparikvartetti. Ensimmäiset nimekkäät naiset iskelmälaulajina olivat Annikki Tähti ja Brita Koivunen; hieman myöhemmin uransa aloittivat mm. Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Eila Pellinen ja Eila Pienimäki. Samoihin aikoihin siirryttiin ns. savikiekoista vinyylilevyihin ja käännösiskelmien osuus kasvoi voimakkaasti. Ulkomaisia iskelmiä käänsivät suomeksi ahkerimmin Sauvo Puhtila, Kullervo (Tapio Lahtinen) ja Kari Tuomisaari. Myös Reino Helismaa suuntautui rillumarei-villityksen hiipumisen jälkeen yhä enemmän ulkomaisten iskelmien suomentamiseen.

Nuorisokulttuuri saapui Suomeen 1950-luvulla. Se ei kuitenkaan varsinaisesti edennyt suurimpia kaupunkeja pidemmälle ennen seuraavaa vuosikymmentä.

• Perinteinen popmusiikki saavutti lakipisteensä. Varhainen rock and roll -musiikki (Elvis Presleyn johdolla) oli nuorison suosiossa (nuorisokulttuurin merkityksen kasvu) ja sai edeltävien sukupolvien tuomion tai sitten siihen ei kiinnitetty huomiota.
• Brylcreem ja muut hiusrasvat olivat jonkin aikaa suosittuja.
• Televisio korvasi radion teollisuusmaiden tärkeimpänä joukkotiedotusvälineenä.
• Länsimaissa lamakauden ja toisen maailmansodan traumatisoiman sukupolven kehittämä kulttuuri korosti tavanomaisuutta ja tyyntä mukautuvaisuutta.
• Yhdysvalloissa ja Euroopassa ammattiyhdistysliikkeeseen osallistuminen, hallituksen sosiaalimenot ja verot olivat suhteellisen korkealla tasolla. Suurimmaksi osaksi länsimaissa oli liberaaleja tai maltillisia hallituksia, vaikkakin kommunismi ja kylmä sota vaikuttivat politiikkaan.
• Beatnik-kulttuuri (”beat-sukupolvi”).
• Optimistisia näkemyksiä puoli-utooppisesta teknologian tulevaisuudesta, kuten esimerkiksi lentoauto.
• Graffiti kehittyi taidemuotona varsinkin afroamerikkalaisen kaupunkinuorison keskuudessa. Lause ”Kilroy was here” (”Kilroy oli täällä”) yleistyi graffiteissa kautta Yhdysvaltojen.
• J. D. Salingerin romaani Sieppari ruispellossa julkaistiin 1951.
• The Twilight Zonesta tuli ensimmäinen merkittävä television tieteissarja.

Kirjallisuutta

• Hytönen, Kirsi-Maria: Onnen vuodet? Valoja ja varjoja 1950-luvulla. Jyväskylä: Atena, 2013. ISBN 978-951-796-924-6.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1950-luku Wikimedia Commonsissa
• Agricola: Suomen historian kronologia: 1950-luku.
• Ylen Elävä arkisto: 1950-luku.