1950-luku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

1950-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1950 ja päättyi 31. joulukuuta 1959. Vuosikymmen oli 1900-luvun kuudes vuosikymmen.

Tapahtui vuosikymmenen aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sota, rauha ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kulttuurielämää 1950-luvulla leimasi korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin vastakkainasettelu. Tunnetuimpia kiistanaiheita olivat rillumarei-elokuvat, joita kriitikot paheksuivat, mutta kansa rakasti. Eräässä rillumarei-elokuvassa myös suoranaisesti pilkattiin korkeakulttuuria. Samalla linjalla jatkoi vuonna 1958 alkanut, Aune Haarlan ja Antero Alpolan käsikirjoittama ja ohjaama radiohupailu Kankkulan kaivolla, joka laukaisi myös humppavillityksen. Suomalaisessa kevyessä musiikissa kuplettiperinnettä pitivät yllä etenkin Reino Helismaa, Jorma Ikävalko, Esa Pakarinen ja Veikko Lavi. Suosituimpia iskelmälaulajia olivat vuosikymmenen alkupuolella Henry Theel, Veikko Tuomi ja Erkki Junkkarinen; Olavi Virran ura saavutti huippunsa vuosikymmenen puolivälissä. Suosituimpia lauluyhtyeitä olivat Metro-tytöt ja Kipparikvartetti. Ensimmäiset nimekkäät naiset iskelmälaulajina olivat Annikki Tähti ja Brita Koivunen; hieman myöhemmin uransa aloittivat mm. Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Eila Pellinen ja Eila Pienimäki. Samoihin aikoihin siirryttiin ns. savikiekoista vinyylilevyihin ja käännösiskelmien osuus kasvoi voimakkaasti. Ulkomaisia iskelmiä käänsivät suomeksi ahkerimmin Sauvo Puhtila, Kullervo (Tapio Lahtinen) ja Kari Tuomisaari. Myös Reino Helismaa suuntautui rillumarei-villityksen hiipumisen jälkeen yhä enemmän ulkomaisten iskelmien suomentamiseen.

Nuorisokulttuuri saapui Suomeen 1950-luvulla. Se ei kuitenkaan varsinaisesti edennyt suurimpia kaupunkeja pidemmälle ennen seuraavaa vuosikymmentä.

  • Perinteinen popmusiikki saavutti lakipisteensä. Varhainen rock and roll -musiikki (Elvis Presleyn johdolla) oli nuorison suosiossa (nuorisokulttuurin merkityksen kasvu) ja sai edeltävien sukupolvien tuomion tai sitten siihen ei kiinnitetty huomiota. Suomessa rock'n'roll saavutti 1950-luvun aikana lähinnä vain helsinkiläiset ja turkulaiset nuoret, jotka nyrpistivät nenäänsä rillumarei-kulttuurille. Kanadalaisen Paul Ankan esiintyminen Helsingin Linnanmäellä elokuussa 1959 oli ensimmäinen suuri nuorisomusiikin tapahtuma Suomessa. [1]
  • Brylcreem ja muut hiusrasvat olivat jonkin aikaa suosittuja.
  • Televisio korvasi radion teollisuusmaiden tärkeimpänä joukkotiedotusvälineenä.
  • Länsimaissa lamakauden ja toisen maailmansodan traumatisoiman sukupolven kehittämä kulttuuri korosti tavanomaisuutta ja tyyntä mukautuvaisuutta.
  • Yhdysvalloissa ja Euroopassa ammattiyhdistysliikkeeseen osallistuminen, hallituksen sosiaalimenot ja verot olivat suhteellisen korkealla tasolla. Suurimmaksi osaksi länsimaissa oli liberaaleja tai maltillisia hallituksia, vaikkakin kommunismi ja kylmä sota vaikuttivat politiikkaan.
  • Beatnik-kulttuuri (”beat-sukupolvi”).
  • Optimistisia näkemyksiä puoli-utooppisesta teknologian tulevaisuudesta, kuten esimerkiksi lentoauto.
  • Graffiti kehittyi taidemuotona varsinkin afroamerikkalaisen kaupunkinuorison keskuudessa. Lause ”Kilroy was here” (”Kilroy oli täällä”) yleistyi graffiteissa kautta Yhdysvaltojen.
  • J. D. Salingerin romaani Sieppari ruispellossa julkaistiin 1951.
  • The Twilight Zonesta tuli ensimmäinen merkittävä television tieteissarja.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hytönen, Kirsi-Maria ja Rantanen, Keijo (toim.): Onnen aika? Valoja ja varjoja 1950-luvulla. Jyväskylä: Atena, 2013. ISBN 978-951-796-924-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Viittausvirhe: Artikkelissa on viitteitä (<ref>), mutta ei viitelistaa {{Viitteet}}.