Veikko Tuomi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Veikko Tuomen yhtye 50-luvulla vas: Jaakko Malja, Matti Murto, Antero Aarre, Yrjö Honkanen ja Veikko Tuomi

Vieno Veikko Tuomi (24. maaliskuuta 1924 Kiukainen11. tammikuuta 1992 Pori) oli suomalainen muusikko, iskelmälaulaja, -säveltäjä ja -sanoittaja. Hänen lempinimensä oli ”Panelian satakieli” (Panelia oli Tuomen asuinkylä Kiukaisissa parinkymmenen vuoden ajan). Ensimmäisten vuosiensa levytykset Tuomi teki Levytukku-yhtiön Triola-levymerkille, kunnes hän siirtyi levyttämään PSO:lle.

Tuomi aloitti muusikonuransa 1930-luvulla soittamalla banjoa. Laulajanura alkoi jatkosodan viihdytyskiertueilla, mikä johti Kauko Käyhkön järjestämään koelaulutilaisuuteen. Ensilevytykseksi valittiin valssi ”Alla Espanjan taivaan” (1949). Tuomen läpimurtokappale oli vuonna 1950 levytetty tango ”Satu ruskeista silmistä”. Hyvin menestyivät myös tuon ajan tangot ”Vanhan vaahteran laulu” ja ”Kotiseutuni”. Tuomi levytti tangon ”Satu ruskeista silmistä” uudelleen ”tangokuumeen” aikana vuonna 1964. Hän teki 1970-luvulla kolme albumia Pauli Granfeltin yhtyeen kanssa; niillä oli mukana paitsi täysin uusia levytyksiä, myös uusia versioita hänen vanhoista levytyksistään, mm. tangosta ”Kotiseutuni” ja valssista ”Lehdetön puu”. ”Kotiseutuni”-albumi vuodelta 1975 oli Tuomen 25-vuotistaiteilijajuhlalevy.

Vuonna 1953 julkaistu kappale ”Lehdetön puu” saavutti kultalevy-rajan 30 000 kpl mutta Levytukku ei jakanut siitä kultalevyä ja Tuomi ei koskaan saanut kultalevyä. [1]

Tammikuussa 1961 tallennettu ”Sabina”-tango ja maaliskuussa 1962 levytetty ”Musta ruusu” loivat pohjaa kaikkien aikojen suomalaiselle tangovillitykselle. Samalla satakuntalaisesta Tuomesta tuli kansallinen kuuluisuus, jota yhtäkkiä alettiin tilata keikoille ympäri Suomea. ”Sabinaan” liittyy erikoinen yksityiskohta: kappale haukuttiin maan rakoon television tuoreessa Levyraati-ohjelmassa, ja se sai ohjelman lyhyen historian huonoimmat pisteet. Heti ohjelman esittämisen jälkeen levyn myynti räjähti nousuun, ja ”Sabina” pysyi iskelmälistoilla peräti vuoden ajan, kauemmin kuin yksikään kappale ennen sitä. Tuomen tuonaikaisiin menestyslevyihin kuului myös valssi ”Erämaajärven mökki” vuodelta 1965 ja yhtenä viimeisimmistä valssi ”Muistoja Karpaateilta” vuodelta 1978. Viimeiset levytyksensä Veikko Tuomi teki vuonna 1979.

Tuomi oli niitä laulajia, jotka saivat esiintyä omalla lavallaan: hän omisti pitkään Valtatie Kakkonen -nimisen tanssipaikan Harjavallassa. Hän kuoli sairauskohtaukseen Porissa 11. tammikuuta 1992.[2] Veikko Tuomi on haudattu Ulvilan keskiaikaisen kirkon vieressä sijaitsevalle hautausmaalle.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Veikko Tuomi (Scandia) (1958)
  • Veikko Tuomi (Triola) (1958)
  • Lemmen trubaduuri (1958)
  • Veikko Tuomi (PSO) (1963)
  • Sulle kauneimmat lauluni laulan (PSO) (1968)
  • Kotiseutuni (PSO) (1975)
  • Soittajan kaipuu (PSO) (1977)
  • Elä elämäsi hymyillen (PSO) (1978)
  • Sävelkansio (1979)
  • Unohtumattomat (1992)
  • 20 suosikkia − Musta ruusu (2000)
  • Veikko Tuomi (2005)
  • Rantalavan laulu (2006)
  • Lempilauluni (2009)

Ensimmäisen kvartetin kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säestys-kvartetin kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Niemi, Tapio: Veikko Tuomen tarina, s. 118. Pilot-kustannus, 2005. ISBN 952-464-393-6.
  2. Veikko Tuomi HS.fi Muistot
  3. a b c d Niemi, Tapio: Veikko Tuomen tarina, s. 110. Pilot-kustannus, 2005. ISBN 952-464-393-6.
  4. a b c Niemi, Tapio: Veikko Tuomen tarina, s. 208. Pilot-kustannus, 2005. ISBN 952-464-393-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]