Kiukainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiukainen
Kiukais
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Eura
Kiukainen.vaakuna.svg Kiukainen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°12′25″N, 22°05′00″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Perustettu 1872
Liitetty 2009
– liitoskunnat Eura
Kiukainen
– syntynyt kunta Eura
Pinta-ala 150,38 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 149,86 km²
– sisävesi 0,52 km²
Väkiluku 3 290  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 21,95 as/km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 16,1 %
– 15–64-v. 62,0 %
– yli 64-v. 21,9 %
Kiukaisten kirkko on Kiukaisten keskustaajaman Eurakosken maamerkki.
Toinen Kiukaisten taajamista on Panelia.
Kuninkaanhauta Paneliassa on pohjoismaiden suurin pronssikautinen röykkiöhauta.

Kiukainen (ruots. Kiukais) (entiset nimet Panelia ja Rantua[4]) on entinen kunta Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asui 3 290 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 150,38 km2, josta 0,52 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 21,95 asukasta/km2. Vuoden 2009 alussa Kiukainen liitettiin Euran kuntaan.

Kunnassa oli kaksi keskustaajamaa, Eurakoski ja Panelia, joista ensinmainittu oli hallinnollinen keskus. Vuonna 2009 Eurakoskella oli 1 644 ja Paneliassa 1 586 asukasta.[5] Kiukaisten naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Köyliö ja Nakkila. Eurakoskelta on sekä Euran että Harjavallan keskustaajamiin matkaa noin 11 kilometriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiukainen sai nimensä poikkeuksellisen suurista esihistoriallisista kiviröykkiöhaudoista, kiukaista. Kiukaat ovat niin yleisiä ja näkyviä, että ne kuuluvat olennaisena osana Kiukaisten maalaismaisemaan. Pohjoismaiden suurin pronssikauden röykkiöhauta Kuninkaanhauta sijaitsee kunnan alueella Paneliassa. Hauta on kuvattu myös Kiukaisten vaakunassa. Vanhimmat Kiukaisista tehdyt arkeologiset löydökset ovat peräisin kivikauden loppuajalta. Näiden perusteella aikakautta kutsutaan nimellä Kiukaisten kulttuuri.

Kiukainen kuului alun perin Euraan. 1840-luvulla heräsi ajatus Kiukaisten muodostamisesta omaksi seurakunnakseen, mikä toteutui vuonna 1897. Kiukaisten vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1950.[6] Kiukasissa sijaitsee kaksi kirkkoa, Kiukaisten kirkko on valmistunut 1761 ja se uusittiin vuonna 1846. Panelian kirkko oli alkujaan rukoushuone, joka valmistui vuonna 1909.

Kiukaisten kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurakoski, Harola, Hiukko, Köylypolvi, Laihia, Laukola, Mäkelä, Panelia AS, Panelia, Peltomaa, Rahvola, Saarenmaa ja Vaani.

Tunnettuja Kiukaisissa syntyneitä tai vaikuttaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomenmaa 3 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1970, Porvoo (ss. 360-365)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  5. Euran keskustan osayleiskaava (s. 21). Euran kunta, 31.1.2014. Viitattu 13.4.2014.
  6. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 161. Otava 1979, Helsinki.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiukainen.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.