Pori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pori
ruots. Björneborg, lat. Arctopolis
Porin vaakuna.svg Pori.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.pori.fi
Sijainti 61°29′05″N, 21°47′50″EKoordinaatit: 61°29′05″N, 21°47′50″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Perustettu 1558
Kuntaliitokset Porin mlk (1967)
Ahlainen (1972)
Noormarkku (2010)[1]
Pinta-ala ilman merialueita 859,60 km²
107:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 1 704,06 km²
60:nneksi suurin 2014 [2]
– maa 834,29 km²
– sisävesi 25,31 km²
– meri 844,46 km²
Väkiluku 83 487
11:nneksi suurin 31.1.2014 [3]
– väestötiheys 100,1 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [4]
– 0–14-v. 14,8 %
– 15–64-v. 63,4 %
– yli 64-v. 21,8 %
Äidinkieli 2012 [4]
suomenkielisiä 97,4 %
ruotsinkielisiä 0,5 %
– muut 2,1 %
Kunnallisvero 19,25 %
265:nneksi suurin 2013 [5]
Kunnanjohtaja Aino-Maija Luukkonen
Kunnanvaltuusto 59 paikkaa
  2008 - 2012[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.
 • Kesk.
 • PS
 • KD

18
16
10
5
4
4
2
Porin raatihuone

Pori (ruots. Björneborg) on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa. Kaupungin väkiluku on ollut viime vuosina jälleen nousussa ja kaupungissa asui 2014-01-31 31. tammikuuta 2014 83 487 asukasta.[3] Väkiluvultaan Pori on Suomen 11. suurin kaupunki ja seitsemänneksi suurin kaupunkialue. Naapurikunnat ovat Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila.

Pori on tunnettu mm. Jazz-festivaalistaan, Yyterin hiekkarannoista ja jääkiekkoseura Porin Ässistä, kaksi mestaruutta Veikkausliigassa 90-luvulla voittaneesta jalkapalloseurasta FC Jazzista sekä Porin teatterista, joka on ensimmäinen suomenkielinen teatteri.[7] Historiansa aikana Porin kaupunki on palanut yhdeksän kertaa. Suomessa vain Oulu on palanut useammin, kymmenen kertaa.[8][9][10][11]

Porin kaupunki perustettiin vuonna 1558[12] silloisen Ulvilan kaupungin pohjoispuolelle, kun Ulvilan satama oli maankohoamisen vuoksi muuttunut kulkukelvottomaksi isoille laivoille. Pori perustettiin silloiselle rannikolle, mutta maankohoamisen vuoksi Selkämeren rantaviiva on loitonnut noin 10 km:n päähän kaupungin keskustasta. Meren äärellä sijaitsevat kaupunginosat (Meri-Pori) ovat 20-30 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Pori on edelleen Suomen mittakaavassa merkittävä satamakaupunki; Satamat sijaitsevat nykyään Mäntyluodossa ja Tahkoluodossa. Lisäksi Porissa on lentoasema ja rautatieasema. Maantieyhteyksistä tärkeimmät ovat valtatiet 2, 8, 11 ja 23. Kun Noormarkun kunta liitettiin Poriin, kaupungin alue laajeni kymmeniä kilometrejä sisämaahan päin.

Kaupungin ruotsinkielisen nimen Björneborg loppuosasta -borg (kaupunki, linna) on johdettu suomenkielinen nimi Pori.[13] Koko ruotsinkielinen nimi tarkoittaa Karhukaupunkia (Karhulinnaa) ja muinaiskreikasta johdettu latinankielinen nimi Arctopolis myös Karhukaupunkia. Porista käytetään usein suomeksikin lempinimityksenä samaa.[14]

Tasavallan presidentti vahvisti Porin kaupungin nykyisen vaakunan käyttöön 11. joulukuuta 1931,[15] ja sen on myöhemmin piirtänyt uudelleen Olof Eriksson. Kaupunginvaltuusto vahvisti uudelleen piirretyn version käyttöön 27. lokakuuta 1959. Vaakunan karhuaihe on peräisin 1600-luvun sinetistä ja tunnuslause, Deus protector noster eli "Jumala suojelijamme", on kaupungin perustajan, Juhana Herttuan vaakunasta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin pinta-ala oli 2014-01-01 1. tammikuuta 2014 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 1 704,06 km², josta 834,29 km² on maata, 25,31 km² sisävesialueita ja loput 844,46 km² merivesialueita.[2] Porin läpi virtaa Kokemäenjoki, jolla on ollut suuri vaikutus kaupungin historiaan. Joen leveys on hieman alle 200 metriä keskustan kohdalla. Joen virtaamisnopeus kaupungin alueella on vähäinen. Sen suisto, jossa joen suuhaarojen eli juopien väliin jäävät Porin luodoiksi nimitetyt suistosaaret, alkaa Porin keskustan tuntumasta.

Maaperä Porissa ja sen ympäristössä vaihtelee etelän ja pohjoisen reunaosien tasaisesta tai rikkonaisemmasta moreenimaasta Yyterin­niemen harjuainekseen ja Kokemäenjokisuiston ja jokivarren savi-, hiesu- ja hietakerrostumiin. Kaupungin rannikkoseudut ovat alavaa ja tasaista maata, keskikorkeus merenpinnasta on alle kymmenen metriä. Meren lahdet alueella ovat yleensä matalia. Rannikolla on hiekka kasaantunut paikoittain loiviksi dyyneiksi, mikä on nähtävissä Yyterissä, jonka hiekkarannat ovat Suomen kuuluisimpia.

Porin yleisin kivilaji on hiekkakivi. Se on levittäytynyt kallioperään tasaiseksi patjaksi, ja se on paksujen irtonaisten maakerrosten peittämää. Porin korkein kohta on Kiimakalliot, jotka kohoavat 50,7 metrin korkeuteen.[16][17]

Pori tunnetaan Yyterin hiekkarannasta. Sen alueella menestyy kookas heinäkasvi rantavehnä, joka on myös nimetty Porin nimikkokasviksi.

Alueliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen alueliitoksia Porin kaupungin pinta-ala oli 66,1 neliökilometriä, josta 35 neliökilometriä oli maa-alaa ja 31,1 vesialaa.[18]

Liitetty alue Maa-alueen suuruus Vesialueen suuruus Alue yhteensä Vuosi
Osa Porin mlk:sta 0,5 km² 4,2 km² 4,7 km² 1911
Osa Porin mlk:sta 3,0 km² 21,1 km² 24,1 km² 1939
Osa Porin mlk:sta 37,5 km² 2,9 km² 40,4 km² 1941
Osa Ulvilasta 20,5 km² 1,4 km² 21,9 km² 1941
Osa Porin mlk:sta 0,8 km² 0,5 km² 1,3 km² 1960
Porin mlk kokonaan 184,4 km² 19,0 km² 203,4 km² 1967
Lattomeri-Niittymaa Ulvilasta ja Nakkilasta 32,0 km² 0,0 km² 32,0 km² 1971
Ahlainen 186,3 km² 100,0 km² 286,3 km² 1972
Noormarkku 332,06 km² 15,27 km² 347,33 km² 2010

Kallioperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallioperä tulee näkyviin meren rannikon ja luotojen silokallioina ja paikoitellen jopa mäkien harjanteina. Paljastunut kallioperä on joissakin paikoissa rapautunut suuriksi lohkareröykkiöiksi. Tällaista näkee esimerkiksi Ahlaisissa. Kokemäenjokilaakson sekä sen etelä- ja lounaispuolen kallioperä on hiekkakiveä. Hiekkakivikerroksen läpi tunkeutuvat Luvialla ja Nakkilan lounaisosissa diabaasikalliot. Kokemäenjoen pohjois- ja koillispuolella kallioperä on pääasiassa erilaisia dioriitteja. Kallioperäjuonteet noudattavat usein Kokemäenjoen suuntaa eli ovat luode - kaakko -suunnassa.

Satakunnan maakuntakivi on hiekkakivi. Satakunnan hiekkakivi on rakennetutkimusten perusteella joensuistosedimentti, jossa aineksen pääasialliset kuljetussuunnat ovat olleet luoteeseen ja pohjoiseen. Porin seuduilla, erityisesti Ahlaisissa on ollut käynnissä malmin etsintää. Tutkimuksissa on löytynyt malmimineraaleja, mutta malmipitoisuus on ollut niin pieni, ettei kaivostoimintaa ole kannattanut aloittaa

Maaperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin reuna-alueiden maaperä on etenkin Viasveden ja Kuuminaistenniemen suunnassa moreenia, joka koostuu kaikenkokoisista kiviaineksista. Tavallisesti moreenimaat ovat kuusimetsän peitossa. Ahlaisissa ja Ruosniemessä moreeniselänteitä puhkovat kalliopaljastumat ja painanteissa on savea ja turvemaata. Harjuainesta on etenkin Yyterinniemellä. Harjuista on paikoitellen otettu hiekkaa ja soraa eri tarkoituksiin, joten jäljelle on jäänyt vain suuria kuoppia. Hiekka rannikolla on joissakin kohdissa kasaantunut hiekkadyyneiksi. Alavien tasankojen ja jokitörmien yleisimpiä maalajeja ovat savi, hiesu ja hieno hieta.[19]

Savikerrokset ovat muodostuneet toisissa paikoissa, jopa 50 metrin paksuisiksi. Savea ja hietaa sisältävät pellot ovat erinomaisia viljelysmaita. Porin ympäristön suurimmat suot sijaitsevat Kullaalla ja Noormarkun itäosissa. Harvat näistä soista ovat enää luonnontilassa. Soita on kuivattu ja otettu viljelykäyttöön ja otettu paikoin turvetta.

Yyteri ei ole Porin ainoa hiekkaranta, Porista löytyy esimerkiksi kuvan Karhuluodon ranta.
Yyteri ei ole Porin ainoa hiekkaranta, Porista löytyy esimerkiksi kuvan Karhuluodon ranta.

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porissa on paljon vesistöjä. Selkämeren rannikkoa on Porin kohdalla noin 20 kilometriä. Meren lahdet ovat matalia. Meriveden virtaussuunnat ovat rannikolla etelästä pohjoiseen. Veden korkeuden vaihtelu on keskimäärin 130 senttimetriä. Meriveden lämpötila syvänteissä on 2–3 astetta, kun taas pintavesi lämpenee heinäkuussa 14–15-asteiseksi. Rannikkovedet jäätyvät marras-joulukuussa ja kiintojään vahvuus on 30–50 senttimetriä. Porin Kokemäenjoen vesi on ollut hyvin saasteista, mutta se on alkanut puhdistua, kun uusien vesilakien määräämät puhdistamot on saatu toimintaan.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) −2 −2,2 1,8 8,4 14,8 18,9 21,7 20,0 14,6 8,4 2,7 −0,5 Ø 8,9
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) −8,2 −9,0 −5,5 −0,6 4,1 8,7 11,8 10,6 6,3 2,5 −2,2 −6,3 Ø 1
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -4,8 −5,4 −1,9 3,7 9,5 13,9 16,8 15,3 10,4 5,6 0,4 −3,1 Ø 5
Sadanta (mm) 44 28 29 30 35 54 67 71 56 66 55 51 Σ 586
Sadepäivät (d) 18 13 12 9 9 11 12 14 13 15 16 17 Σ 159
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−2
−8,2
−2,2
−9,0
1,8
−5,5
8,4
−0,6
14,8
4,1
18,9
8,7
21,7
11,8
20,0
10,6
14,6
6,3
8,4
2,5
2,7
−2,2
−0,5
−6,3
S
a
d
a
n
t
a
44
28
29
30
35
54
67
71
56
66
55
51


Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki syntyy joen suistoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin edeltäjänä voidaan pitää Koke­mäen­joen varteen 1300-luvulla perustettua Ulvilan kaupunkia. Purjehtiminen joella kuitenkin vaikeutui jatkuvasti. Kokemäen ja Ulvilan merkitys väheni vähenemistään, kun laivat eivät enää päässeet jokea ylös.

Kustaa Vaasa lakkautti vuonna 1550 Ulvilan kaupungin ja määräsi sen asukkaat, samoin kuin Rauman, Porvoon ja Tammi­saaren asukkaat muuttamaan Helsinkiin. Porvaristo ei kuitenkaan viihtynyt vasta­perustetussa Helsingissä, ja useiden anomuksien jälkeen lakkautettujen kaupunkien asukkaat saivat luvan lähteä takaisin entisille asuinseuduilleen. Ulvilalaisia kuitenkin odotti uusi muutto­käsky, sillä Juhana Herttua halusi perustaa lähemmäksi merta uuden satama- ja kauppa­kaupungin, Porin, jonne ulvilalaisten oli muutettava. Hänen 8. maaliskuuta 1558 antamassaan Porin kaupungin perustamis­kirjeessä sanotaan: "Koska olemme nähneet hyväksi, että meren puolelle olisi rakennettava vahva kauppakaupunki, emmekä Ulvilassa löydä mitään linnoitettavaksi soveltuvaa paikkaa, olemme valinneet toisen paikan Porin luota".[20] Alku­vaiheessa Porissa asusti noin 300 vastentahtoista asukasta. He kuitenkin alkoivat nopeasti löytää uuden asuinpaikkansa hyviä puolia, muun muassa edullisen sijainnin.

Juhana Herttua

Vastaiskujen aikakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin kaupunki kasvoi ja rikastui, ja sinne rakennettiin Porin kuninkaankartano. Vuoden 1563 lopulla tilanne kuitenkin äkisti muuttui, kun Juhana ja hänen veljensä kuningas Eerik XIV riitautuivat. Porin asukkaat joutuivat tilanteeseen, jossa heidän piti valita Eerikin ja Juhanan väliltä. He hylkäsivät Juhanan, alistuen niin Eerikin alamaiseksi. Eerik oli tyytyväinen, ja antoi porilaisille palkinnoksi vuonna 1564 kaupunki- ja vapaakauppaoikeudet. Kaupungin kehitys näytti erittäin hyvältä, kunnes sen oli tuhota tulipalo 1570-luvulla. Tulipalo tuhosi noin kolmanneksen kaupungista, mutta kaupunki palasi kuitenkin pian takaisin raiteilleen.

1600-luvun alkupuolella Pori oli kasvanut Suomen kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi. Asukkaita oli vajaa tuhat, ja asukasluvun kasvulle ei näkynyt loppua. 1640-luvulla Porin seutua oltiin aikeissa erottaa omaksi läänikseen, mutta Porin lääni jäi lyhytikäiseksi.[21] Se ei kuitenkaan ollut ainoa Porin kokema takaisku tuohon aikaan. Porin pedagogio lopetettiin 1630-luvulla, ja sen oppilaat pakkomuutettiin Turkuun. Pietari Brahe yritti helpottaa kaupungin koulutusvajetta perustamalla sinne triviaalikoulun, mutta tuo arvostettu oppilaitos tuhoutui täydellisesti vuoden 1688 kaupunkipalossa. Triviaalikoulu siirrettiin Raumalle ja tilalle avattiin paljon vaatimattomampi pedagogio. Tuon tapahtumasarjan seurauksena Pori ajautui alennustilaan. Pori oli vallattu suuressa Pohjan sodassa, ja venäläiset valtaajat tuhosivat runsain mitoin kaupungin infrastruktuuria. Rauhan tultua kaupunki alkoi kuitenkin taas toipua, kun se vapautettiin veroista.

Tehdasteollisuuden esiinmarssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700-luvun puolessa välissä Porin väkiluku ylitti tuhannen asukkaan. Pori oli päässyt taas hyvän kehityksen makuun jonka vetureina toimivat muun muassa runsas ulkomaankauppa sekä Porin ja sen lähiseutujen maakauppa. Tapulioikeudet Pori sai uudelleen vuonna 1765 yli sadan vuoden tauon jälkeen. Vientitavaroita olivat muun muassa vilja, karja, pellava ja puutavara. Porilla oli myös mahtava kauppalaivasto jonka laivat kävivät jopa Saksassa asti. Purjelaivojen valmistus oli merkittävää. Myös tehdasteollisuus nosti noihin aikoihin Porissa päätään ja tupakkatehtaan perustaminen aloittikin teollisen vallankumouksen jonka seurauksena kaupunkiin perustettiin myös värjäyslaitos ja flanellikutomo. Kaupungilla meni siis taas suhteellisen hyvin, kunnes tuli palasi taas kaupunkiin vuonna 1801. Tulipalo tuhosi kaupungin lähes kokonaan, jättäen noin 3000 asukasta kodittomiksi.

Jälleenrakennustyöt aloitettiin nopeasti. Pori oli edelleen taloudellisesti merkittävä kaupunki, laivaliikenne oli merkittävää johtuen sahatavaran ja tervan viennistä. Kauppalaivastosta kehittyi entistä mahtavampi ja 1840-luvulla otettiin käyttöön ensimmäiset höyrylaivat. Mutta ei kestänyt kauankaan, kun jo tuli palasi taas tuhoamaan kaupunkia 22. toukokuuta vuonna 1852. Tämä tulipalo tuhosi 3/4 Porin rakennuksista, ja köyhät kaupunkilaiset rakensivat tilapäisasuntoja palojätteistä. Kaiken omaisuutensa menettäneet muuttivat kuoppa-asuntoihin, joita he kaivoivat hiekkakankaalle. Kaupungin johtajat saivat tarpeekseen tulipaloista, ja päättivät karkottaa tulipalot Porista nyt lopullisesti. He suunnittelivat uuden keskustan suurine puistokatuineen.

Laivanvarustus ja kauppalaivasto hiipuivat 1800-luvun puolivaiheessa. Laivanrakennus jatkui vilkkaana rannikolla mm. Luvialla, Reposaaressa ja Ahlaisissa. Osa kaupungin vasta perustetuista tehtaista päätyi konkurssiin, mutta Pori oli kuitenkin muuttunut teollisuuskaupungiksi. Saha-, metalli- ja tekstiiliteollisuus olivat suurimpia työllistäjiä. Vuonna 1852 perustettiin Rosenlew ja 1900 Porin puuvillatehdas. Teollinen toiminta synnytti Poriin äveriään yläluokan, joka valtasi nopeasti Etelärannan rantakorttelit ja niistä muodostuikin varakkaan väen asuinalue. Samalla kuitenkin syntyi entistä köyhempi työväenluokka. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu aiheutti kapinointia, ja 1900-luvun alussa työväestö alkoikin vaatia parempaa kohtelua.

Sotien jälkeen kaupungin väkiluku nousi nopeaa tahtia. 75 000 asukkaan raja ylitettiin vuonna 1970. Korkein piikki oli 1970-luvun puolivälissä, jolloin Porissa oli yli 80 000 asukasta. Sen jälkeen asukasluku kuitenkin lähti laskuun.

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

G. Th. Chiewitzin suunnittelema Porin nykyinen, empireä edustava asemakaava vuodelta 1852.

Pori on palanut historian aikana peräti yhdeksän kertaa. Porin kaupunkikuva alkoi kehittyä nykyisen kaltaisekseen vuoden 1852, viimeisen suurpalon, jälkeen, jolloin kaupungista haluttiin tehdä avarampi ja jolloin lääninarkkitehti G.Th. Chiewitz suunnitteli nykyisen asemakaavan keisari Nikolai I:n hyväksyessä sen.[22]

Porin keskusta on Kokemäenjoen etelärannalla. Keskustan katuverkko muodostaa tyypillisen ruutukaavan. Siihen kuuluu myös kaksi toisensa kohti­suorasti leikkaavaa, muita katuja huomattavasti leveämpää esplanadi­tyyppistä puistokatua, joista toisen nimenä on näiden risteys­kohdan pohjois­puolella Pohjois­puisto, etelä­puolella Etelä­puisto, toisen taas vastaavasti Itä­puisto ja Länsi­puisto.


Merkittävä osa kaupunkikuvaa on kauppojen reunustama, jokivarresta etelään johtava Yrjönkatu, joka vuonna 1977 muutettiin kävelykaduksi ja on Suomen ensimmäinen asemakaavalla vahvistettu kävelykatu,[23] sekä laajat puistokeskittymät.

Myöhemmin etenkin kaupungin keskustan ilmeen kohottamista on pidetty tärkeänä, ja Maa-Porin osayleiskaavassa 1993 esiteltiin projekti, joka loisi kaupunkiin erityisen kevyen liikenteen ja palveluiden akselin. Promenadi-Pori, jota nimeä projektista alettiin käyttää vuodesta 1995 lähtien, alkaisi kaupungin pohjoisosista, Toejoen ja Isonsannan kaupunginosien yhteisestä keskustasta entisen Vaasantien päästä ja jatkuisi Isonsannan halki nykyisen yliopistokeskuksen ohi ja Kokemäenjoen ylitse Yrjönkadun kävelykadulle. Kävelykadun toisesta päästä akseli jatkuisi rautatieaseman ja Isonmäen laajan urheilukeskuksen kautta läntisen Porin kaupalliseen keskittymään Turun maantien eli ns. kasitien varteen.

Uusrenessanssia edustava asuinrakennus Signelinna, tunnetaan myös nimellä Newanderin talo. Sen suunnitteli tiettävästi Euroopan ensimmäinen arkkitehtitutkinnon suorittanut nainen, suomalainen Signe Hornborg.

Promenadi-projekti jatkoi jo vuonna 1977 avatun ja Suomessa ensimmäisen pysyvän kävelykadun aloittamaa keskustan uudistamista. Projektin tavoitteena on ollut kaupunkikeskustan säilyttäminen elävänä, viihtyisyyden sekä palveluiden parantaminen ja kevyen ja joukkoliikenteen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden kehittäminen. Keskeisiä katutiloja jaksotettiin tilallisesti uusien rakenteiden kuten katosten, kalusteiden, istutusten ja opasteiden sekä materiaalien, värityksen ja valaistuksen avulla.

Projektilla on ollut erityinen vaikutus keskustan viihtyisyyteen. Lisäksi projektin vauhdittamana on syntynyt kävelykadun varteen vuonna 1999 rakennettu musiikki- ja elokuvateatterikeskus Promenadi, Kirjurinluodolta joen etelä- ja pohjoisrannoille kulkevat kävelysillat sekä Raatimiehenluotoon erityisesti Pori Jazzin konserttikäyttöön suunniteltu Delta-areena, joka otettiin käyttöön vuonna 2002. Promenadi-Pori-projekti sai vuonna 1997 Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n vuotuisen palkinnon onnistuneesta arkkitehtuuria ja elävää kaupunkiympäristöä edistäneestä projektista.

Vuonna 2002 Poriin perustettiin Porin kansallinen kaupunkipuisto, jonka ytimen muodostavat Promenadi-Poriin kuuluvat puistoakselit, näihin liittyvät hautausmaat, ja joka edelleen jatkuu pohjoisessa Kokemäenjoen suiston luodoille ja etelässä Porin metsään.[24]

Porin arkkitehtuurillisesti näyttävimpiin osiin kuuluvat Etelärannan kiviset uusrenessanssi -tyyliset rantakorttelit, sekä Pohjoispuisto, joka sisältää muun muassa uusklassisen Porin raatihuoneen, jonka on suunnitellut Carl Ludvig Engel sekä August Krookin pääteoksen, Junneliuksen palatsin. Keskustan maamerkkinä toimii myös uusgoottilainen Keski-Porin kirkko. Jugend- ajan kohteista edustava on Usko Nyströmin 1910 suunnittelema Cygnaeuksen koulu.

Karjaranta on yksi Porin nopeimmin kehittyvistä kaupunginosista.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2006 lopun tietojen mukaan kaupungin asukasluku oli 76 182. Naisia asukkaista on 52 prosenttia, mikä on noin prosentin verran enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Ulkomaiden kansalaisia Porissa on noin 1,4 prosenttia. Alle 15-vuotiaita kaupungin asukkaista on 15,3 prosenttia. Ikäluokka 15–64-vuotiaat muodostavat väestöstä suurimman osan, 65,4 prosenttia. Yli 65-vuotiaita asukkaista on 19,3 prosenttia.

2000-luvulla syntyvyys on ollut kuolleisuutta alhaisempaa, mutta vuonna 2006 tilanne muuttui ja luonnollinen väestönkasvu oli 27 henkeä. Uusia lapsia syntyi 806, 1,51 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005. Kuolleisuus oli 773 eli 6,42 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2005. Asukasluku lisääntyi 38 ihmisen verran. Kaupunkiin muutti 3 111 uutta ihmistä, kun sieltä pois muutti 3 100 ihmistä.

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pori on yksikielisesti suomenkielinen kaupunki. Ruotsin kieltä puhuu äidinkielenään 0,5 prosenttia asukasluvusta. Suomi on ollut Porin hallintokieli vuodesta 1905 lähtien. Muut kielet -ryhmän suurin yksittäinen kieli on venäjä.

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin asukasluku oli huipussaan 1970-luvun puolivälissä, jolloin se oli yli 80 000. Sittemmin asukasluku lähti laskuun, ja on viime vuodet ollut tasaisesti hieman yli 76 000:ssa. 1950-luvulla tapahtunut suuri asukasluvun harppaus voidaan selittää alueliitoksilla.

Porin väestönkehitys vuosina 1938-2009, sekä ennuste vuodelle 2010, Noormarkun liityttyä Poriin. Lähde:[26]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Porin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
85 113
1985
  
84 355
1990
  
82 643
1995
  
83 017
2000
  
82 203
2005
  
82 260
2010
  
83 032
Lähde: Tilastokeskus.[27]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pori jaetaan tilastoinnissa kahdeksaan suurempaan alueeseen, jotka ovat:[28]

Edellisistä Meri-Pori saatetaan vielä jakaa kahtia alueiksi Meri-Pori I ja Meri-Pori II. Nämä alueet muodostuvat kylistä ja kaupunginosista.[28] Entisen Ahlaisen kunnan alueet kuuluvat Meri-Poriin ja Pohjois-Poriin, entinen Noormarkun kunta puolestaan Pohjois-Poriin.

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosia Porissa on 88 kappaletta.[29]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin kirkkoherranviraston historiallinen rakennus Porin Hallituskadulla, lähellä Etelärantaa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ricardo Björnberg merikapteeni Oscar Heinelle. Se valmistui vuonna 1893. Björnberg suunnitteli etualalla näkyvän pyöreän tornin näyttämään laivan mastolta.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistokoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin yliopistokeskus

Yliopistollinen koulutus käynnistyi Porissa vuonna 1983. Tällöin aloitti toimintansa Porin koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa järjestettiin teknillistä ja liiketaloudellista täydennyskoulutusta. Ammatillinen jatkokoulutus insinööristä diplomi-insinööriksi alkoi vuonna 1987. Koulutus- ja tutkimuskeskuksen ensimmäisenä toiminnanjohtajana oli Päivi Piekka.

Yliopistokeskusta johti 1. elokuuta 2004 alkaen Martti Sinisalmi. Häntä seurasi 1. elokuuta 2008 alkaen Harri Peltoniemi.[30] Yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu. Yliopistokeskuksessa voi opiskella tekniikkaa, kauppatieteitä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja visuaalista kulttuuria.

Porin yliopistokeskuksessa toimii Porin ylioppilasyhdistys Pointer ry.

Ammattikorkeakoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porissa sijaitsee vuonna 1997 vakinaisen toimintansa aloittaneen Satakunnan ammattikorkeakoulun eli SAMKin keskus. Yhteensä ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 6400 opiskelijaa ja he ovat järjestäytyneet Opiskelijakunta SAMMAKKOon. SAMKilla on kolme toimialaa, joita kaikkia voi opiskella Porin kaupungissa:

  • Liiketoiminta ja kulttuuri
  • Sosiaali- ja terveysala
  • Tekniikka ja merenkulku

Porissa toimii myös Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikkö, jossa voi suorittaa sosionomin ja sairaanhoitajan AMK-tutkinnot. Sosionomin tutkintoon voidaan liittää diakonin virkakelpoisuus, ja vastaavasti sairaanhoitajan tutkintoon diakonissan virkakelpoisuus.

Muu koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Rosa huset", Björneborgs svenska samskolan vuonna 1992 käyttöön ottama rakennus.

Esiopetukseen Porissa osallistuu vuosittain yli 800 lasta, yli 90 % koko ikäluokasta.

Peruskouluopetus on Porissa monipuolista: Kaupungissa toimii kristillinen-, ruotsinkielinen-, urheilupainotteinen- ja steiner-koulu sekä useita tavallisia peruskouluja. Yhteensä niitä on 28. Peruskouluissa opiskelijoita on yhteensä noin 7300.

Cygnaeuksen koulu

Lukioita on seitsemän kappaletta, joiden joukkoon mahtuu muun muassa kuvataidepainotteinen, ilmaisupainotteinen, urheilupainotteinen, luonnontiedepainotteinen ja ruotsinkielinen lukio sekä mahdollisuus valita erityisiä liiketalouskursseja. Lukio-opiskelijoita on yhteensä noin 2500.

1. tammikuuta 2005 Porin Palveluopisto, Porin Tekniikkaopisto ja Porin Metsäopisto yhdistyivät Porin ammattiopistoksi. 1. tammikuuta 2010 Porin ammattiopisto, Porin aikuiskoulutuskeskus, Rauman ammattiopisto ja Innova Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus yhdistyivät WinNovaksi. Toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoaa myös Palmgren-konservatorio, josta valmistutaan musiikkiteknologiksi ja muusikoksi. Ammatillista koulutusta opiskelevia on noin 3000.

Vuonna 2009 Porissa aloitti toimintansa valtakunnallinen aikuiskouluttaja ja kehittäjä JAKK.

Terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porissa toimii Satakunnan keskussairaala sekä Porin kaupunginsairaala, joka tarjoaa kirurgian, sisätautien, geriatrian, yleislääketieteen sekä pitkäaikaissairaanhoidon hoitopalveluja ja tutkimuksia. Porin terveyskeskus on puolestaan jaettu viiteen eri tulosyksikköön: Itä-Porin alue, Keski-Porin alue, Länsi-Porin alue, Pohjois-Porin alue sekä työterveydenhuolto. Terveyskeskus toimii väestövastuuperiaatteella. Kaupunginsairaalan kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevan pääterveysaseman lisäksi lääkärivastaanottotoimintaa on myös neljällä eri sivuterveysasemalla, jotka ovat Otavankadun, Koivulan, Pihlavan ja Ahlaisten sivuterveysasemat sekä vuonna 2005 valmistunut Porin yliopistokeskuksen yhteydessä toimiva Pohjois-Porin terveysasema.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieasema
Taavisilta.

Porin Mäntyluoto toimii valtatie 2:n päätepisteenä. Valtatie päättyi alun perin Porin keskustaan, mutta vuoden 1996 tienumerointiuudistuksessa seututie 265 Porista Mäntyluodon satamaan numeroitiin valtatieksi 2. Pori toimii myös alkupisteenä valtateille 23 ja 11, ja valtatie 8 kulkee kaupungin halki. Paikallisliikenteen hoitaa pääasiassa Porin Linjat Oy. Sillä on matkustajia vuosittain noin 2,3 miljoonaa. Kesäaikaan Porin julkista liikennettä hoitaa myös kaupunkijuna, joka liikennöi kerran tunnissa reittiä Kauppatori- Rautatieasema - Porttaali - Urheilukeskus - Kirjurinluoto - Kauppatori.

Porin rautatieasemalta on päivittäin suorat yhteydet Tampereelle. Junaliikenne hoidetaan pääasiassa VR:n taajamajunilla. Suorat InterCity-vuoro Helsingin ja Porin välillä lakkautettiin vuonna 2006, mutta se aloitettiin uudelleen kesäkuussa 2010 yhdellä edestakaisella päivittäisvuorolla.

Porin satama on yksi Pohjoismaiden suurimpia sahatavarasatamia, Suomen johtavia konttisatamia sekä Pohjanlahden syvin satama (15,3 metriä). Se koostuu kolmesta erillisestä osasta: Mäntyluodosta, Tahkoluodon syväsatamasta sekä öljy- ja kemikaalisatamasta. Porin sataman lisäksi Porissa sijaitsee myös Reposaaren keskuskalasatama. Vuosina 1971-1972 vaasalainen varustamo Vaasanlaivat liikennöi Porista Ruotsin Sundsvalliin Polar Express -aluksella.

Kevyen liikenteen väyliä Porissa on yli 200 kilometriä. Pori onkin oiva pyöräilykohde, sillä maanpinta on lähes kauttaaltaan hyvin tasaista. Suorat pyörätiet ovat muun muassa Yyteriin, jonne on matkaa kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä. Porissa on asukaslukuun suhteutettuna ja absoluuttisena lukumääränä eniten mopoautoja kaikista Suomen kunnista.[31]

Porin lentoasemalta liikennöi Finncomm Airlines Helsinkiin. Lentoasema palvelee runsaasti liikematkustajia, ja Pori Jazzien aikaan tilauslentoliikenne on vilkasta. Lentoasemalta on myös suoria lentoja ulkomaiden lomakohteisiin. Vuonna 2011 aseman matkustajamäärä oli noin 54 000. Suomen Ilmailuopisto sijaitsee Porissa, ja

Porin lentoasema

se on lentoaseman suurimpia käyttäjiä.

Välimatkoja merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin:

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin kaupungintalossa sijaitsee kaupunginvaltuuston valtuustosali.

Porin kaupunginvaltuustossa on 59 paikkaa.[6] Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa annettiin 39 704 ääntä, mikä oli 58,7 prosenttia äänioikeutetuista.

Päättyneellä kaudella 2009-2012 kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi SDP:n Krista Kiuru. Ensimmäinen varapuheenjohtaja oli Vasemmistoliiton Aki Nummelin ja toinen varapuheenjohtaja Vihreiden Timo Aro. Kaudella 2009-2012 kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii SDP:n Rauno Vesivalo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kokoomuksen Sampsa Kataja ja toisena varapuheenjohtajana Vasemmistoliiton Tapio Furuholm.

Puolue[6] Äänimäärä[6] Prosenttimäärä[6] Paikkamäärä[6] Muutos[6]
Kansallinen Kokoomus 10 551 26,6 16 0
Suomen sosialidemokraattinen puolue 10 456 26,3 16 -2
Perussuomalaiset 6 074 15,3 9 +5
Vasemmistoliitto 5 521 13,9 8 -2
Suomen Keskusta 3 126 7,9 5 +1
Vihreät 2 325 5,9 3 -2
Suomen Kristillisdemokraatit 1 579 4,0 2 0

Pormestarit ja kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginjohtajat:

Pormestarit:

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjarannan kaupunginosaa.

Työpaikkojen lukumäärä 34 779 (30.9.2006), työttömyysaste 13,3 % (31.12.2006). Vuonna 2003 noin 8 000 muiden kuntien asukasta työskenteli Porissa, ja 4 300 Porin asukasta työskenteli kaupungin ulkopuolella. Porin kaupungin liikelaitoksiin lukeutuvat Pori Energia, Porin Vesi, Porin Jätehuolto ja Porin satama.

Porin suurimmat työnantajat Poriskooppi 2007:n mukaan, työntekijämäärällä mitattuna:

Myös Corenso Oy:n Porin kartonkitehdas on merkittävä työllistäjä.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuria Porissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porissa on järjestetty vuodesta 1966 lähtien vuosittain Pori Jazz -festivaalit, joka on yksi suurimpia Suomessa järjestettäviä festivaaleja, ja Porissa sekä koko Satakunnassa järjestettävistä tapahtumista tunnetuin. Jazzit sijoittuvat perinteisesti heinäkuulle. Toista suurta kansainvälistä tapahtumaa, kansankulttuurifestivaali Pori Folkia, on Porissa puolestaan järjestetty vuodesta 1999 alkaen. Näiden lisäksi Porissa järjestetään myös muun muassa Lainsuojattomat -teatterifestivaalia.

Teatteritaiteella on Porissa pitkät perinteet, sillä maailman ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri aloitti toimintansa juuri Porissa vuonna 1872. Nykyisin tuo teatteri kantaa nimeä Suomen Kansallisteatteri, ja sijaitsee Helsingissä. Tunnetuin Porin nykyisistä teattereista on Porin Teatteri, joka muodostettiin vuonna 1961 kun Porin Näyttämö ja Porin Työväen Teatteri yhdistettiin. Sen lisäksi Porissa on useita muitakin teattereita, kuten Rakastajat-teatteri.

Kuvataiteilijoista Porissa on syntynyt Akseli Gallen-Kallela vuonna 1865 ja Elin Danielson-Gambogi vuonna 1861 Noormarkussa. Säveltäjistä Porissa syntyi Selim Palmgren vuonna 1878.

Museotarjonnasta Porissa vastaavat Satakunnan Museo ja kansainvälisestikin arvostettu Porin taidemuseo. Taidemuseo toiminta aloitettiin vuonna 1979, ja museon kokoelmat koostuivat Maire Gullichsenin (o.s. Ahlström) lahjoittamasta 300 teoksesta. Gullichsenin kokoelma käsitti lähinnä kotimaista modernia taidetta 1910-luvulta lähtien.

Satakuntalaista kulttuuriperintöä vaalii Satakunnan Museon alaisuudessa toimivat Korsmanin talo sekä Rakennuskulttuuritalo Toivo. Satakunnan Museon alaisuudessa toimii niin ikään myös satakuntalaista kosteikkoluontoa esittelevä Luontotalo Arkki.

Porin kaupunginkirjasto toimii myös Satakunnan maakuntakirjastona. Pääkirjaston lisäksi kirjaston toimipisteitä ovat Ahlaisten kirjasto, Käppärän kirjasto, Noormarkun kirjasto, Pihlavan kirjasto, Reposaaren kirjasto, Ruosniemen kirjasto, Sampolan kirjasto, Satakunnan keskussairaalan potilaskirjasto sekä kirjastoauto. Vuonna 2008 kirjasto vietti perustamisensa 150-vuotisjuhlia.

Pori on tunnettu myös lastenkulttuurista ja monet eri kulttuurialan toimijat suuntaavat toimiaan ja palveluitaan lastenkulttuuriin. Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto on aloittanut toimintansa vuonna 2003 ja se kuuluu valtakunnalliseen Taikalamppu -lastenkulttuurikeskusten verkostoon. Keskus koordinoi osaltaan koko Satakunnan alueen lastenkulttuurityötä. Muita lastenkulttuurin merkittäviä toimijoita ovat muun muassa Satakunnan Elävän Kuvan keskus SEKK ja Kulttuuritalo Annankatu 6 eli Annis. Kuvataiteen taiteen perusopetusta antaa Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja aikuisille Porin Taidekoulu. Tanssitaiteen perusopetusta antavat Porin Flamenco-opisto ja Tanssikoulu Liisa Nojonen.

Musiikkialan ammatillista koulutusta ja taiteen perusopetusta tarjoaa Palmgren-konservatorio.

Porissa toimii myös sen kaupunginorkesteri Pori Sinfonietta. Itse orkesteritoiminta Porissa alkoi jo vuonna 1877. Sinfonietan konsertit pidetään pääosin vuonna 1999 valmistuneessa Promenadikeskuksessa. Se sijaitsee Porin ydinkeskustassa, pää- ja kävelykatu Yrjönkadun varrella. Se vastaa myös Porin elokuvatarjonnasta, sillä samassa rakennuksessa toimii Finnkinon viisi salia käsittävä elokuvateatteri.

Porista on 2000-luvun alkuvuosina kehittynyt yksi Suomen vireimpiä vaihtoehtoisen taiteen keskuksia. Kaupungissa toimii useita maankuuluja vaihtoehtoisia pop- ja rock-yhtyeitä, muutamia vaihtoehtoteattereita, aktiivinen performanssitaideryhmä ja performanssifestivaaleja sekä muuta vaihtoehtoista taideaktivismia järjestävä Taiteilijaseura NYTE.

Vuonna 2008 julkaistu Pori-kirja kuvaa kaupungin lähimenneisyyden kehitystä ja nykypäivää kaunistelemattoman realistisesti.

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porissa ilmestyy kolme sanomalehteä. Niistä ylivoimaisesti suurin ja tunnetuin on Satakunnan Kansa, joka on levikiltään maan yhdenneksitoista suurin sanomalehti. [32] Kaksi muuta lehteä ovat sosialidemokraattinen Uusi Aika ja Vasemmistoliiton äänenkannattaja Satakunnan Työ. Ne ovat 2000-luvulla joutuneet taloudellisen tilanteensa johdosta supistamaan ilmestymisensä yhteen kertaan viikossa. Näiden lisäksi vuonna 2009 lakkautettu keskustalainen sanomalehti Lalli ilmestyi viimeiset vuotensa Porissa. Kaupungin viimeinen ruotsinkielinen lehti Björneborgs Tidning lopetti ilmestymisensä vuonna 1965.

Porissa julkaistaan myös kolmea ilmaisjakelulehteä. Satakunnan Viikko ja Uusi Pori ilmestyvät kerran viikossa, Porin Sanomat kahdesti. Pihlavan kaupunginosassa ilmestyy ilmaisjakelulehti Meriporilainen ja vuonna 2010 Poriin liitetyssä Noormarkun kunnassa kerran viikossa ilmestyvä Luoteisväylä. Lisäksi Porin ylioppilasyhdistys Pointer ry julkaisee ilmaisjakeluna kolme kertaa vuodessa Porin ylioppilaslehti Pointtia[33].

Yleisradiolla on Porissa oma aluetoimitus, sekä Satakunnan Radio, joka on yksi Radio Suomen maakuntaradioista. Se lähettää päivittäin omaa ohjelmaa Radio Suomen kanavalla. [34] Radio Pori puolestaan on yksi maan vanhimmista paikallisradioista. [35] Se aloitti lähetyksensä joulukuussa 1985. Tammikuussa 2012 aloitti toimintansa Eazy 101, joka lähettää ohjelmaa muutaman tunnin vuorokaudessa. [36]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porissa toimii Suomen vanhin urheiluseura, vuonna 1856 perustettu purjehdusseura Segelföreningen i Björneborg (BSF). Se perustettiin talvimyrskyn keskellä Porissa 26. tammikuuta 1856. Suomen vanhin urheiluseura toimii edelleen aktiivisesti edistääkseen purjehdus- ja veneilyharrastusta. Sen kotisatama sijaitsee Mäntyluodon kaupunginosassa, Kallon saarella.

Jääkiekon SM-liigassa Poria edustaa Porin Ässät. Se on voittanut Suomen mestaruuden kolme kertaa; vuosina 1971, 1978 ja 2013. Hopeaa Ässät on saavuttanut vuosina 1979, 1980, 1984 ja 2006. Se perustettiin vuonna 1967, kun vuonna 1965 mestaruuden voittanut Porin Karhut ja 1967 mestaruutta juhlinut Rosenlewin Urheilijat-38 yhdistettiin. Ässien jäähallina toimii 6466-paikkainen Isonmäen jäähalli, joka alun perin, vuonna 1964 rakennettiin tekojääradaksi. Se katettiin vuonna 1971.

Porissa toimii myös vuonna 2000 perustettu jääkiekkoseura Karhu HT ja sen kotihallina on Isomäen jäähalli.

Jalkapallossa Poria on edustanut menestyksekkäimmin 1934 nimellä Porin Pallo-Toverit perustettu ja uuden nimen 90-luvun alussa saanut FC Jazz, joka on voittanut Veikkausliigan mestaruuden kaksi kertaa, vuosina 1993 sekä 1996. Seuran edustusjoukkue hakeutui konkurssiin vuonna 2005. Seura tiputettiin kuudennelle sarjatasolle konkurssin jälkeen, mutta se on noussut sieltä vuosikymmenen aikana takaisin suomalaiselle jalkapallokartalle. Vuonna 2014 seuran edustusjoukkueen sarjataso on Ykkönen. Muita porilaisjoukkueita ovat mm. PoPa ja Musan Salama. Vuonna 1959 Rosenlewin Urheilijat -38 sai mestaruussarjassa hopeaa. Naisjalkapalloilua Porissa edustaa Nice Futis, joka pelaa Naisten liigassa. Porin stadion on vuodesta 1964 toiminut porilaisen jalkapallon päänäyttämönä. Jalkapallon talviharjoittelupaikoista tärkein on puolestaan Karhuhalli.

Yleisurheilussa Poria edustavat nykyään Porin Yleisurheilu ja kuntaliitoksessa porilaisseuraksi tullut Noormarkun Nopsa. Molemmilla seuroilla on useita nuorten tasolla menestyneitä urheilijoita ja muutamia SM-tason urheilijoitakin. Ympärivuotiset harjoittelumahdollisuudet ovat myös yleisurheilijoilla loistavat Karhuhallin ansiosta.

Muita porilaisia urheiluseuroja on muun muassa pesäpallojoukkue Pesäkarhut, salibandyjoukkueet SBS Pori ja FBT Pori, kaukalopallojoukkue Porin Kärpät, jalkapallojoukkueet Musan Salama ja Pihlavan Työväen Urheilijat, jääpallojoukkue Narukerä, Porin Uimaseura, sekä amerikkalaista jalkapalloa 1. divisioonassa pelaava Pori Bears, lentopallojoukkueet Pori Lentis sekä Koiviston Isku ja voimistelu/cheerleading/jumppaseura Porin naisvoimistelijat.

Tutustumiskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juseliuksen mausoleumi

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä kesäiseen Poriin Kirjurinluodon kärjestä.
Näkymä kesäiseen Poriin Kirjurinluodon kärjestä.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marja-Liisa Lehto, Ilari Järvinen: Deus Protector Noster. Satakunnan Museo 1998.
  • Aarne Seppälä, Heikki Tokila: Porin puolen kirja. Otava 1986.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pori ja Noormarkku yhdistyvät 1.1.2010 Pori. Porin kaupunki. Viitattu 25.11.2008.
  2. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  3. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  6. a b c d e f g Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. YLE. Viitattu 17. joulukuuta 2011.
  7. Teatteritalon historia ("Teatteritalohanketta oli vauhdittanut myös se, että maamme ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri, Suomen Kansallisteatterin edeltäjä, Suomalainen Teatteri, aloitti toimintansa juuri Porissa syksyllä 1872") Porin kaupunki. Viitattu 28.10.2008.
  8. Meren kaupunki Pori YLE Elävä arkisto. Yleisradio Oy. Viitattu 30.10.2007.
  9. Porin seutu Porin seudun kehittämiskeskus Oy POSEK. Viitattu 30.10.2007.
  10. Dialogiluento, Kaarina Niskala ja Markus H. Korhonen: Kylästä kaupungiksi - mikä kaupunkirakenteessa ja -kulttuurissa on pysyvää
  11. Elo Jarkko: Satakunnan maakuntakirja. Satakuntaliitto, Pori, 1999. ISBN 952-5295-08-7.
  12. http://www.pori.fi/pori-info/historia/1558.html
  13. Peter Slotte: Paikannimet kahdella kielellä – pitkä kulttuuriperinne 16.1.2007. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.4.2008.
  14. Esim. Karhukaupungin Demarit (yhdistys), Karhukaupungin Kodinpalvelut (yritys), Karhu vieraili Porin kansallisessa kaupunkipuistossa: "Karhukaupunki Porin nimikkoeläin oli lehtitietojen (Satakunnan Kansa) mukaan näyttäytynyt Ilmailuopiston tiellä noin klo kaksi koiraansa ulkoiluttaneelle lenkkeilijälle." (uutinen)
  15. Asetus vaakunan vahvistamisesta Porin kaupungille Valtionarkisto.
  16. Kuntien korkeimmat
  17. Kansalaisen karttapaikka
  18. Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2008 (sivu 1.) Viitattu 28.10.2008.
  19. Geokartta Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 23.9.2008.
  20. J.W. Ruuth: ”Kaupungin perustamiskirje”, Porin kaupungin historia II, s. 269. Porin kaupunki, 1958. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.10.2007).
  21. Porin lääni YSA.
  22. Tommila, Mervi: Kivi-Porin maiseman ja käytön historiaa (PDF) (s. 52-53) Suistolaisten puisto - Porin kansallisen kaupunkipuiston historia ja maisema. Porin kaupunginkanslian kaavoitusosasto. Viitattu 8.11.2008.
  23. Porin kaupungin ulkoisen kuvan kehittämiskampanja: Porin 20-vuotias kävelykatu on kaupungin sydän tiedote. 22.10.1997. Porin kaupunki. Viitattu 8.11.2008.
  24. Porin kansallinen kaupunkipuisto Porin kaupunki. Viitattu 16.12.2011.
  25. Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2009 Viitattu 25.9.2009.
  26. Jussi Koivuniemi: Joen rytmissä, Porin kaupungin historia 1940-2010, s. 540-541. Porin kaupunki, 2004.
  27. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  28. a b Konsernihallinto, Taloushallinto: Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013 (PDF) (3.6 Väestö osa-alueittain ja kaupunginosittain vuosina 2004–2013, sivut 14–15 sekä 3.7 Väestö iän mukaan kaupunginosittain ja kylittäin 1.1.2013, sivut 16–17) toukokuu 2013. Porin kaupunki. Viitattu 29.11.2013.
  29. Kaupunginosaluettelo numerojärjestyksessä (PDF) 24.11.2010. Porin kaupunki. Viitattu 29.11.2013.
  30. Harri Peltoniemi yliopistokeskuksen johtoon Porin yliopistokeskus. Viitattu 28.10.2008.
  31. Liikennekäytössä olevat mopoautot kunnittain 30.9.2012
  32. Levikintarkastus
  33. www.porinylioppilaslehti.com/info. Viitattu 03.04.2014
  34. YLE/alueet
  35. Radiomedia.fi
  36. "Radio Eazy 101 aloitti lähetykset" Eazy 101 12.1.2012

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: Pori.