Pellava

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pellava
Linum usitatissimum - Köhler–s Medizinal-Pflanzen-088.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Pellavakasvit Linaceae
Suku: Pellavat Linum
Laji: usitatissimum
Kaksiosainen nimi
Linum usitatissimum
L.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pellava Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pellava Commonsissa

Pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi. Pellava kuuluu Linaceae-heimoon, johon kuuluu noin 150 lajia ympäri maailmaa. Pellava kuuluu maailman vanhimpiin viljelykasveihin. Sen oletetaan olevan peräisin Kaukasukselta ja sitä tiedetään viljellyn jo kivikaudella.[2] Myös antiikin kreikkalaiset ja muinaiset arabialaiset tunsivat kasvin lääkitsevät ominaisuudet. Pellavaa viljellään laajalti eri puolilla maailmaa, ja nykyisin sen viljely on vuosikymmenien tauon jälkeen lisääntynyt myös Suomessa.

Pellavapeltoa keväällä Belgiassa.
Pellavapelto elokuussa.

Pellava kasvaa 40–80 senttimetriä korkeaksi. Lehdet ovat kapeat ja vaaleanvihreät, kukat vaaleansiniset tai valkeat. Kotahedelmissä, perinteiseltä nimeltään sylkyissä, on yleensä korkeintaan kymmenen kiiltävän tummanruskeaa siementä. Pellavasta on erikseen jalostettu lajikkeita siementen ja kuitujen tuotantoa varten.[3]

Pellavatekstiilit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellavan (lyhenne LI[4]) ominaisuuksiin kuuluu rypistyvyys, kaunis kiilto, lujuus, mutta heikko taivutuksen kesto ja hengittävyys. Pellavaa käytetään pyyheliinoihin ja kylpytakkeihin hyvän kosteudenimukyvyn vuoksi, pöytäliinoihin kiillon ja lianhylkivyyden takia, kirjontakankaisiin, loimilankoihin matoissa lujuuden takia, sekä erilaisiin sisustus- ja vaatetekstiileihin. Pellavan varsista valmistetaan erittäin kestävää tekstiilikuitua ja pellavatekstiileillä on ainutlaatuinen antibakteerinen ominaisuus, jonka vuoksi siitä valmistetaan myös sairaalatekstiilejä.

Suurimmat pellavantuottajamaat ovat Kiina, Belgia, Ranska ja Venäjä.[5]

Pellavaa hoidetaan vaatetekstiilinä pesten väljässä vedessä 60 tai 40 asteessa erillään muista, sillä se rypistyy helposti ja siitä voi irrota nöyhtää ja pintaväriä. Kylmämankelointi antaa kauniin kiillon.[6] Mankeliliinat ovat yleisesti pellavaa. Silitys tapahtuu nurjalta puolelta kostean liinan läpi enintään 200 asteessa.[5]

Pellavatekstiilejä käytetään myös rakentamisessa, ääneneristysmattona parketin alla ja lattiamattojen runkokerroksena. Pellavan kukka on väriltään sininen.

Pellavaeristeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellavasta valmistetaan myös rakennuseristeitä lämmön- ja ääneneristykseen sekä tiivistämiseen. Eristeenä pellavaa käytetään lähinnä hengittävissä rakenteissa, joissa voidaan hyödyntää luonnonkuidun kosteusteknisiä ominaisuuksia. Pellavapohjaisia tiivisteitä käytetään usein esimerkiksi hirsitalojen hirsikertojen välissä nauhatiivisteenä, ja ovien sekä ikkunoiden karmitiivisteenä. Putkitöissä on perinteisesti käytetty pellavakuitua kierretiivisteenä.

Pellavaöljy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellavan ravinteikkaista siemenistä puristetaan pellavaöljyä, jossa on muun muassa terveellisiä linoli- (omega 6 -rasvahappo) ja omega 3 -rasvahappojalähde?. Öljyä käytetään myös erilaisten puulle tarkoitettujen pintakäsittelyaineiden, sekä linoleumi-lattianpäällysteiden myrkyttömänä raaka-aineena. Puun pintakäsittelyyn öljy soveltuu myös sellaisenaan.

Pellavan elintarvikekäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellavansiemenistä saa mm. Omega 3 -rasvahappoja.

Pellavansiemenet sisältävät runsaasti kuitua ja lignaaneja. Muiden siementen tavoin ne ovat tiivis paketti myös öljyä, proteiinia, kivennäisaineita ja vitamiineja. Pellavansiemenöljyn erikoisuus on sen alfalinoleenihappopitoisuus, joka on kasviöljyistä korkein, noin 59 prosenttia.lähde? Alfalinoleenihappo on ihmiselle välttämätön monityydyttymätön rasvahappo, joka kuuluu omega-3-rasvahappoihin.

Pellavansiemenet, pellavarouhe ja pellavansiemenöljy sopivat jogurtin, viilin, puuron tai salaatin kera nautittaviksi sekä leivontaan ja ruoanlaittoon. Öljyä ja rouhetta saa myös ravintolisinä. Pellavansiemeniä ja rouhetta on valmiina monissa leivissä. Pellavansiemenöljyä käytetään alfalinoleenihapon lähteenä muun muassa margariinissa, kananrehussa ja pastassa.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS
  2. Ompelulanka keksittiin jo luolassa Yle.fi 11.9.2009.
  3. Yrttitarha
  4. Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 10.4.2013.
  5. a b Kuituopas
  6. pellavan hoito-ohjeet

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Silpala, Elsa: Eläköön pellava: Perinteisten pöytäliinojen ohjekirja. Hämeenlinna: Fredrika Wetterhoff-säätiö, 1999. ISBN 951-98242-0-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]