Pellava

Wikipedia

Pellava
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Malpighiales Heimo: Pellavakasvit Linaceae Suku: Linum Laji: usitatissimum
Kaksiosainen nimi
Linum usitatissimum L.[1]
Katso myös
Pellava Commonsissa

Pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi. Pellava kuuluu Linaceae-heimoon, johon kuuluu noin 150 lajia ympäri maailmaa. Pellava kuuluu maailman vanhimpiin viljelykasveihin. Sen oletetaan olevan peräisin Kaukasukselta ja sitä tiedetään viljellyn jo kivikaudella.^[2] Myös antiikin kreikkalaiset ja muinaiset arabialaiset tunsivat kasvin lääkitsevät ominaisuudet. Pellavaa viljellään laajalti eri puolilla maailmaa, ja nykyisin sen viljely on vuosikymmenien tauon jälkeen lisääntynyt myös Suomessa.

Pellava kasvaa 40–80 senttimetriä korkeaksi. Lehdet ovat kapeat ja vaaleanvihreät, kukat vaaleansiniset tai valkeat. Kotahedelmissä, perinteiseltä nimeltään sylkyissä, on yleensä korkeintaan kymmenen kiiltävän tummanruskeaa siementä. Pellavasta on erikseen jalostettu lajikkeita siementen ja kuitujen tuotantoa varten.^[3]

Sisällysluettelo 1 Pellavatekstiilit 2 Pellavaeristeet 3 Pellavaöljy 4 Lähteet 5 Kirjallisuutta 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Pellavatekstiilit

Pellavan ominaisuuksiin kuuluu rypistyvyys, kaunis kiilto, lujuus mutta heikko taivutuksen kesto ja hengittävyys. Pellavaa käytetään pyyheliinoihin ja saunatakkeihin hyvän kosteudenimukyvyn vuoksi, pöytäliinoihin kiillon ja lianhylkivyyden takia, kirjontakankaisiin, loimilankoihin matoissa lujuuden takia, sekä erilaisiin sisustus- ja vaatetekstiileihin. Pellavan varsista valmistetaan erittäin kestävää tekstiilikuitua ja pellavatekstiileillä on ainutlaatuinen antibakteerinen ominaisuus, jonka vuoksi siitä valmistetaan myös sairaalatekstiilejä.

Suurimmat pellavantuottajamaat ovat Kiina, Belgia, Ranska ja Venäjä.^[4]

Pellavaa hoidetaan vaatetekstiilinä pesten väljässä vedessä vedessä 60 tai 40 asteessa erillään muista sillä se rypistyy helposti ja siitä voi irrota nöyhtää ja pintaväriä, sekä pestäessä koneessa lyhyt linkous. Kylmämankelointi antaa kauniin kiillon.^lähde? Silitys tapahtuu nurjalta puolelta kostean liinan läpi enintään 200 asteessa.^[4]

Pellavatekstiilejä käytetään myös rakentamisessa, ääneneristysmattona parketin alla ja lattiamattojen runkokerroksena.

[muokkaa] Pellavaeristeet

Pellavasta valmistetaan myös rakennuseristeitä lämmön- ja ääneneristykseen sekä tiivistämiseen. Eristeenä pellavaa käytetään lähinnä hygroskooppisissa rakenteissa, joissa voidaan hyödyntää luonnonkuidun kosteusteknisiä ominaisuuksia. Pellavapohjaisia tiivisteitä käytetään usein esimerkiksi hirsitalojen hirsikertojen välissä nauhatiivisteenä, ja ovien sekä ikkunoiden karmitiivisteenä. Putkitöissä on perinteisesti käytetty pellavakuitua kierretiivisteenä.

[muokkaa] Pellavaöljy

Pellavan ravinteikkaista siemenistä puristetaan öljyä, jossa on muun muassa terveellisiä linoli- (omega 6 -rasvahappo) ja linoleenihappoja (omega 3 -rasvahappo). Öljyä käytetään myös erilaisten puulle tarkoitettujen pintakäsittelyaineiden, sekä linoleumi-lattianpäällysteiden myrkyttömänä raaka-aineena. Puun pintakäsittelyyn öljy soveltuu myös sellaisenaan.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Silpala, Elsa: Eläköön pellava: Perinteisten pöytäliinojen ohjekirja. Hämeenlinna: Fredrika Wetterhoff-säätiö, 1999. ISBN 951-98242-0-0.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Pellava-aiheinen sivusto Openetti
• Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos - Pellavansiementen ravintoarvot

Tämä kasveja käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.