Pellavaöljy

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Molen De Passiebloem lijnolie.jpg

Pellavaöljy eli liinaöljy on pellavan siemenistä mekaanisesti puristamalla tai kemiallisesti uuttamalla saatava kuivuva öljy. Sitä käytetään sekä ravinnoksi että pintakäsittelyaineena ja värien sideaineena.

Pellavaöljy ravintona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellavaöljy sisältää monityydyttymättömiä omega-3- ja omega-6 -rasvahappoja (alfalinoleenihappoa ja linolihappoa). Se ei kestä kuumennusta, joten sitä suositellaan käytettäväksi esimerkiksi salaatinkastikkeissa. Hyvälaatuisen pellavaöljyn maku on mieto ja pähkinäinen. Pellavaöljy härskiintyy hyvin helposti, joten sitä on säilytettävä kylmässä eikä huoneenlämmössä, ja sitä tulisi ostaa vain kaupasta, jossa sitä on pidetty kylmäkaapissa. Pilaantuneessa pellavaöljyssä on paha haju ja voimakas, epämiellyttävä maku, eikä se enää kelpaa syötäväksi.[1]

Pellavaöljy maalauksessa ja pintakäsittelyaineena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellavaöljy on kuivuva öljy, ja sitä käytetään öljyvärien sideaineena ja maalausnesteenä sekä puun pintakäsittelyssä maalin sideaineena (ns. pellavaöljymaali). Perinteisesti pellavaöljymaaleissa on käytetty raakaa pellavaöljyä tai vernissaa eli keitettyä pellavaöljyä. Vernissa voidaan myös polymerisoida, jolloin puhutaan modifioidusta vernissasta tai stand-öljystä. Nykyisten teollisten pellavaöljymaalien sideaine on kokonaan modifioitua vernissaa, perinnemaaleihin sitä lisättiin ainoastaan kymmenesosa. Polymerisoinnissa öljymolekyylit liittyvät yhteen pitkiksi ketjuiksi, mikä vaikuttaa maalin ominaisuuksiin: maali ei kuivuessaan rypisty ja kestää paremmin säätä, mutta pinta on hankalampi uusintamaalata.

Vernissa koostuu pääasiassa triglyserideistä. Kuumentaminen saa öljyn hapettumaan helpommin, sillä kuumennettaessa syntyy konjugoituneita kaksoissidoksia eli linoli- ja alfalinoleenihapot isomeroituvat. Maali kuivuu kun ilman hapen vaikutuksesta vernissan rasvahappojen kolmoissidokset hapettuvat muodostaen kolmiulotteisen matriisin, jossa glyserolimolekyylit toimivat matriisin "solmuina" ja rasvahappo-osat matriisin "siteinä". Reaktio on melko hidas, ja usein katalyyttinä, kuivikkeena, käytetään kobolttioktoaattia.

Pellavaöljyvernissa on itsesyttyvää, joten käytetyt rätit, rievut jne tulee asettaa kuivumaan avattuina palamattomalle alustalle. Työvälineitä ei saa pestä mineraalitärpätillä, sillä mineraalitärpätin hiilivedyt muodostavat pellavaöljyn kanssa vaarallisen reaktioseoksen. Pellavaöljyn leimahduspiste voi olla joissakin oloissa niinkin alhainen kuin +42o C[2]. Sinänsä fysikaalisesti se on yli 300 astetta.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pellavaöljy.
  1. Flax Seed Oil Busy Women's Fitness. Viitattu 2012-03-29.
  2. Softcare: Käyttöturvallisuustiedote Viitattu 3.5.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]