Puu
Wikipedia
Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi. Pienemmät puuvartiset kasvit, joilla on useita varsia ovat pensaita tai varpuja. Joskus rajanveto voi olla vaikeaa, koska pensailla ja varvuilla on puumaisia piirteitä. Puista muodostuneet metsät peittävät kolmanneksen maapallon maapinta-alasta. Maapallon metsissä on noin 45 000 eri puulajia, valtaosaltaan lehtipuita. Puulajitiede tunnetaan termillä dendrologia.
Puuaines on jällestä sisäänpäin kasvavaa solukkoa. Puutavara on puusta, erityisesti puun rungosta, saatavan puuaineen yleisnimitys raaka-aineena ja kaupallisena tuotteena.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Biologia
Puun tärkeimmät osat ovat juuret, runko, oksat ja lehdet. Maanalaisten juurien avulla puu saa vettä ja ravinteita. Puun runkoa ja rungosta kasvavia oksia peittää kuori, joka suojaa puuta. Kuori koostuu nilasta ja jällestä. Jälsi kasvattaa puusolukkoa sisäänpäin ja nilaa ulospäin. Puun lehdet ovat yleensä vihreitä, mutta niiden väri, koko ja muoto voivat vaihdella. Lehtien viherhiukkasissa (klorofylli) tapahtuu yhteyttämisreaktio, jossa vedestä ja hiilidioksidista syntyy auringosta saatavan energian avulla happea ja glukoosisokeria puun ravinnoksi.
Puut lisääntyvät eri tavalla, yleisin on lisääntyminen siementen avulla. Jotkut puut vesovat jolloin uusi puu on perimältään sama kuin vesonut puu. Myös irronneet osat voivat alkaa kasvaa. Juuri istutettu puu on taimi, hieman kasvanutta voidaan sanoa vesaksi. Kaadetusta puusta jää kanto. Sahan ja kirveen lisäksi puun voi kaataa metsätyökoneella, se voi kaatua tai mennä poikki myös salamaniskusta, tai tuulenpuuskasta, mikäli itse puu tai sen juuret ovat lahot. Trombi voi kaataa terveenkin puun.
Kun puu kaatuu - tai kaadetaan - niin, että se jää nojaamaan toiseen, vielä pystyssä olevaan puuhun, ilmiötä kutsutaan konkeloksi, tai konkeloon jäämiseksi. Pystyyn kuivunut puu on kelo. Maahan kaatunut ja siihen lahoamaan jäänyt puu on lieko tai maapuu. Lieon hajoaminen kestää kymmeniä vuosia. Maatumisen nopeuteen vaikuttavat maaperän ravinteisuus tai karuus siten, että lieko maatuu nopeammin ravinteikkaassa maassa, missä hajottajia on enemmän. Myös puulaji vaikuttaa lahoamisnopeuteen. Yleensä lehtipuut maatuvat nopeammin kuin havupuut. Puun hajottamiseen osallistuvat muun muassa sienet, bakteerit ja hyönteiset.
Kannosta voidaan laskea vuosirenkaat eli lustot, joista nähdään puun ikä. Vuosirenkaista näkee myös minä vuosina on ollut hyvä vuosi, eli puu on kasvanut hyvin myös paksuutta. Lustoista voidaan laskea taaksepäin hyvät ja huonot kasvuvuodet. Kun tunnetaan joidenkin puuyksilöiden tarkka ikä, voidaan niiden perusteella laatia kalenteri. Suomen vanhojen kirkkojen ikää on pystytty selvittämään tutkimalla rakennuspuiden lustoja (vuosirenkaita).
Lehtensä varistavilla puilla lehtivihreä vetäytyy syksyn tullessa puun runkoon, jonka jälkeen lehdet vaihtavat väriään keltaisen ja mahdollisesti punaisen sävyihin ennen kuin putoavat puusta. Ilmiötä sanotaan ruskaksi. Ruskaan vaikuttavat kuluneen kesän kuivuus tai sateisuus, ilmojen jäähtymisen nopeus, ja mahdolliset yöpakkaset.
Osa puista on ikivihreitä, eli ne säilyttävät lehtensä vihreinä ympäri vuoden. Suomessa ikivihreät puut ovat havupuita, mutta etelämpänä, esimerkiksi Välimeren maissa, on runsaasti myös ikivihreitä lehtipuita. Ikivihreät puut uusivat osan lehdistään (neulasistaan) joka vuosi.
Osalla puista on hyvin voimakas siitepöly, joka allergisoi kuivina ja lämpiminä alkukesinä. Tällaisia ovat esimerkiksi pähkinäpensas, koivut ja lepät.
[muokkaa] Puiden käyttö
Monia puulajeja käytetään koristekasveina. Kukkiva ja sirorakenteinen puu on pihan kaunistus. Elävä puu antaa näkösuojaa. Puu suojaa liialta auringon paahteelta ja tuulelta. Vahvarunkoista puuta, jossa oksat ovat sopivan harvassa, voidaan käyttää kiipeilypuuna, tai oksistoon voi rakentaa majan.
Puusta voidaan juoksuttaa keväisin mahlaa, esimerkiksi vaahterasta saadaan vaahterasiirappia, ja koivusta ksylitolia, koivusokeria. Kumipuusta saadaan kautsua. Mäntyjä kaulaamalla, eli kaarna ja nilakerros osittain poistamalla, on saatu ne tuottamaan tervasta, josta puuaineesta on sitten valmistettu tervaa. Kaadettuna puusta saadaan puupolttoainetta, hyvä polttoarvo on vuoden päivät kuivahtaneella puulla, joka on pinottu ilmavasti liiteriin.
Puu on tärkeimpiä käytettyjä rakennusmateriaaleja, sitä on helposti saatavilla ja se on kevyttä, lujaa ja helppoa työstää. Puun lämmöneristyskyky on parempi kuin betonin tai teräksen. Kosteus saa puun turpoamaan, ja jatkuva kosteus voi aiheuttaa lahoamista, kosteisiin oloihin tulevat puurakenteet kuten laiturin osat voidaan suojata painekyllästämällä. Puu muuttaa rakenteissa ollessaan kosteuden ja lämmön vaikutuksesta jonkin verran muotoaan, mikä tulee ottaa huomioon rakennettaessa.
[muokkaa] Suomalaisia puumaisia kasvilajeja
Puulajeina tässä on luokiteltu Suomessa luontaisesti puina tai pensaina kasvavat puumaiset kasvit. Viljeltyjä ja viljelykarkulaisia ei ole tässä määritelty luontaisesti kasvaviksi puiksi.
|
[muokkaa] Muita puulajeja
-
Pääartikkeli: Luettelo puuvartisista kasveista
[muokkaa] Kirjallisuus
- Henry Väre ja Heikki Kiuru: Suomen puut ja pensaat
- Matti Kärkkäinen: Puutieteen perusteet
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P.M.A. (toim.) 1992. Suomen puu- ja pensaskasvio. Dendrologian Seura r.y., Helsinki. 373 s
- Päivänen, J: Puut ja pensaat tutuiksi 2006. Metla.
- Puulajien nimistö Metla.
[muokkaa] Aiheesta muualla
