Maali
Maali on yleisnimi monenlaisille pintakäsittelyaineille, joita käytetään muuttamaan esineiden pinnan väriä ja suojaamaan sitä. Maalia käytetään myös maalaustaiteessa. Maali on usein levitettäessä nestemäistä, ja kovettuessaan se muodostaa suojaavan, kiinteän kerroksen. Jauhemaalauksessa maali on jauhemaista.
Jauhemaali kiinnittyy pintaan sähkövarauksen avulla. Pintaan kiinnittynyt jauhe sulatetaan uunissa yhtenäiseksi maalikalvoksi.
Nestemäinen maali voidaan levittää siveltimellä, telalla, ruiskulla tai upottamalla. Maalin levittämistä kutsutaan maalaukseksi.
Maali muodostuu kolmesta perusosasta: sideaineesta, väriaineesta ja liuottimesta. Maalissa voidaan käyttää myös lisäaineita, jotka vaikuttavat maalin ominaisuuksiin ennen maalausta (kuten säilöntäaineet, sakkautumisenestoaineet), maalauksen aikana (kuten hyytelöintiaineet, joilla maali saadaan tiksotrooppiseksi) ja maalauksen jälkeen (kuten ruosteenestoaineet ja homeenestoaineet).
Sideaine on siveltäessä nestemäinen ja kuivuttuaan kiinteä. Sideaine sitoo maalin yhtenäiseksi kalvoksi, pitää maalin kiinni maalattavassa pinnassa ja suojaa pintaa. Se on tyypillisesti lakkaa tai muovia, esimerkiksi akryyliä, lateksia tai melamiinia. Tyypillisesti maaleja nimitetään sideaineen mukaan.
Liuotin on siveltäessä nestemäinen aine, joka maalin kuivuessa haihtuu. Liuotin tekee maalista juoksevampaa ja helpommin pintaan imeytyvää. Liuotin on yleensä vettä, öljyä, alkoholia tai tärpättiä (tavallisesti mineraalitärpättiä). Viimeikainen maalien kehitys on liittynyt liuotinpäästöjen (VOC) vähentämiseen. Muutoksen seurauksena vesiohenteiset ja UV-kovettuvat maalit ovat yleistyneet.
Väriaine eli pigmentti muodostuu kiinteistä yleensä metalliyhdisteitä sisältävistä hiukkasista, joilla maaliin saadaan haluttu väri. Pigmentti myös suojaa alustaa. Pigmenttejä saadaan perinteisesti muun muassa eri maalajeista (esimerkiksi punamulta on rautaoksidin värjäämää), mutta nykyisin pigmenttejä voidaan valmistaa myös kemiallisesti. Maaleissa tärkein väriaine on valkoinen, joka yleensä on titaanidioksidia. Valkoisella saadaan muutkin värit kirkastumaan. Erilaisilla pigmenteillä voidaan tuottaa muitakin efektejä kuin pelkkä väri. Esimerkiksi metallinhohtomaaleissa on pieniä alumiinihiukkasia, jotka heijastelevat valoa.
Maalaamisen jälkeen maali kovettuu. Kovettuminen voi johtua siitä, että liuotin haihtuu ja side- sekä väriaine takertuvat toisiinsa, tai se voi olla kemiallisen reaktion tulos. Esimerkiksi perinteiset pellavaöljymaalit kovettuvat, kun niiden öljy hapettuu kiinteäksi yhdisteeksi. Kovettumisen tavan mukaan maalit jaetaan fysikaalisesti kuivuviin tai kemiallisesti kovettuviin maaleihin. Kemiallinen kovettuminen voi tapahtua ilman vaikutuksesta, tai maaliin voidaan lisätä kovetetta, jonka aiheuttaman reaktion seuraksena maali kovettuu. Maaleja, joihin ei tarvitse lisätä kovetetta, kutsutaan yksikomponenttimaaleiksi ja kovetetta tarvitsevia kaksikomponenttimaaleiksi.
Teolliselle maalituotannolle alku oli Roy Kienlen keksimät alkydihartsit, joilla voitiin korvata kuivuvat öljyt sideaineena.
Katso myös [muokkaa]
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Kaila, Panu: Kevät toi maalarin: Perinteinen ulkomaalaus. Helsinki: Rakennusalan kustantajat: Kustantajat Sarmala, 2000 (4. painos 2007). ISBN 951-664-037-0.
- Kaila, Panu: Kesällä töitä teki maalari: Perinteinen ulkomaalaus tänään: Täydennystä Kevät toi maalarin -kirjaan sekä kehitys 1950-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: Multikustannus, 2008. ISBN 978-952-468-170-4.
- Kaila, Panu: Sinistä ja punaista: Värin valinta ja perinteiset pigmentit. Vantaa: Moreeni, 2010. ISBN 978-952-468-193-3.
- Koskela, Kari 2008 (2003). Perinnemaalit ja puutalon rakenteellinen suojaus. 3. uudistettu painos. Joensuu, ILIAS Oy.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Maalituotteiden historia. Tikkurila Oy.
- Sisämaalien valmistus onnistuu kotikonstein. Rakennusperintö.fi.
- Vahvat värit kunniaan. Rakennusperintö.fi.
- Elina Heino: Maalit viivalla. Vihreä lanka 4.9.2009.
