Lyijymyrkytys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lyijymyrkytys on elimistön myrkytystila, joka aiheutuu lyijystä kehossa. Lyijy häiritsee useita kehon prosesseja ja on myrkyllistä monissa elimissä ja kudoksissa, kuten sydämessä, luissa, munuaisissa ja hermostossa.

Myrkytystilan oireisiin kuuluu muun muassa pahoinvointia, kipua ja anemiaa. Lyijymyrkytys saattaa johtaa kuolemaan.

Lyijyn puoliintumisaika veressä on 30–40 päivää. Altistuminen aiheuttaa verenmuodostuksen häiriön. Luustoon siirryttyään lyijyn puoliintumisaika on 20 vuotta.[1]

Orgaanisilla lyijy-yhdisteillä, jotka rasvaliukoisina ovat todennäköisesti myrkyllisempiä kuin epäorgaaniset, oireet tulevat nopeasti ja keskushermostollisina. Oireita ovat unettomuus, houretila (delirium), puutteet älyllisissä toiminnoissa, vapina, hallusinaatiot ja kouristukset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eija Riitakorpi: Lyijymyrkytys 12.11.2010. Työterveyslaitos. Viitattu 19.3.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.