Titaanidioksidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Titaanidioksidi

Titanium(IV) oxide.jpg

Tunnisteet
CAS-numero 13463-67-7
Ominaisuudet
Molekyylikaava TiO2
Moolimassa 79,9
Ulkomuoto Valkoinen jauhe
Sulamispiste 1 855 °C
Kiehumispiste 2 500–3 000 °C
Tiheys 3,9–4,3 g/cm³
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen
Titaanidioksidin valmistuksessa syntyy sivutuotteena ferrisulfaattia. Sitä ja sen prosessoitua muotoa ferrisulfaattia voidaan käyttää jätevedenpuhdistuksessa, mutta tuotteen markkinat ovat liian pienet suhteessa valmistusmääriin. Niinpä tuotetta jää yli ja esimerkiksi Porin titaanidioksiditehtaalla Suomessa sitä kerätään kuvan tapaisiin kasoihin tehtaan pihalle. Kasoja yritetään maisemoida jäteveden ylijäämälietteellä.

Titaanidioksidi eli titaanivalkoinen (titaani(IV)oksidi, TiO2) on ominaisuuksiltaan hyvin kestävä ja monipuolinen yhdiste. Titaanidioksidin moolimassa on 79,9 g/mol, sulamispiste 1 855 °C, kiehumispiste 2 500–3 000 °C, tiheys 3,9–4,3 g/cm³ ja CAS-numero 13463-67-7.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Titaanidioksidi on kemiallisesti hyvin inertti, eikä reagoi juuri minkään kanssa. Yleisimmät kidemuodot ovat anataasi ja rutiili.

Käyttökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Titaanidioksidia käytetään pääasiassa valkoisena pigmenttinä maaleissa, muoveissa, papereissa ja meikeissä. Inertiytensä vuoksi sitä käytetään myös paljon lääkeaineiden täyteaineena. Titaanidioksidia käytetään myös väriaineena muun muassa makeisiin, kahvileipiin ja ravintolisiin E-koodilla E 171. Titaanidioksidia voidaan pelkistää titaaniksi polttamalla sitä alumiinijauheen kanssa.

Titaanidioksidilla on olemassa myös fotokatalyyttinen ominaisuus, joka tarkoittaa sitä, että sillä voidaan UV-valon avustuksella hajottaa orgaanisia yhdisteitä. Tästä hyvänä esimerkkinä itsepuhdistuvat ikkunat. Sen lisäksi, että UV-valo aiheuttaa yhdisteiden hajoamista, se myös muuttaa TiO2:n pinnan superhydrofiiliseksi, jolloin pinnalle tuleva vesi ei enää pisaroidu vaan leviää ohueksi kalvoksi pinnalle. Tätä ominaisuutta käytetään hyödyksi, kun halutaan tehdä huuruuntumattomia pintoja, kuten peilejä saunatiloihin. Fotokatalyysin ja superhydrofiilisyyden avulla itsepuhdistuvat pinnat pysyvät vielä puhtaampana, koska vesi pääsee irrottamaan pinnalle jääneet epäorgaanisetkin epäpuhtaudet helpommin. Titaanidioksidia käytetään myös aurinkovoiteissa suojaamaan ihoa UV-säteilyltä.

Titaanidioksidia käytetään myös aurinkokennojen valmistuksessa.

Suomessa titaanidioksidia valmistetaan amerikkalaisen Huntsman Corporationin omistamalla Porin titaanidioksiditehtaalla.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.