Hiilivoima
Sivulta puuttuu 
Hiilivoima on sähköntuotantoa voimalaitoksella, jonka primäärienergia saadaan polttamalla kivi- tai ruskohiiltä. Fossiilista hiiltä käytetään erityisesti lauhdesähkön tuotantoon.
Maailman energian kokonaiskulutuksesta hiilen osuus oli vuonna 2004 toiseksi suurin öljyn jälkeen. Syynä on kivihiilen halpa hinta ja suuri määrä: arvioidaan että maankuoressa on hiiltä noin 10 000 miljardia tonnia, josta noin 10 % voidaan hyödyntää taloudellisesti. Hiili tuottaa palaessaan paljon lämpöä, joten sen käyttö voimaloissa tulee halvaksi.
Hiilivoiman haittoja ovat suuret rikki- ja hiilidioksidipäästöt sekä erilaisten typen oksidien pääsy ilmakehään. Jatkuvat päästöt aiheuttavat ympäristövahinkoja ja saastuneilla alueilla vakavia sairauksia.lähde? Öljyhuippu saattaa johtaa ehtyvien maaöljy- ja maakaasuvarojen korvaamiseen hiilivoimaa lisäämällä.lähde?
IAEA:n julkaisemien arvioiden mukaan hiililauhdevoiman tuottaminen synnyttää kasvihuonekaasuja koko elinkaaren aikana 210–360 g hiiliekvivalenttia/kWh sähköä (760–1300 g CO2-ekvivalenttia/kWh sähköä). Näissä luvuissa ovat mukana paitsi hiilen polton päästöt, myös polttoaineen tuotannon, varastoinnin ja kuljetuksen päästöt sekä voimalaitoksen rakentamisen ja rakennusmateriaalien tuotannon epäsuorat päästöt. Vaihteluvälin alapäähän voidaan päästä vain uusimmalla tekniikalla, jossa hiilivoiman sähköntuotannon hyötysuhde on 50–55 %.[1]
Sisällysluettelo |
Toimintaperiaate [muokkaa]
Hiilivoimalan toimintaperiaate voidaan kertoa lyhyesti seuraavalla tavalla: hiiltä poltettaessa lämpö höyrystää valtavassa kattilassa olevan veden. Paineistettu höyry pyörittää puolestaan turbiinia, jonka liike-energian generaattori muuttaa sähköenergiaksi.
Hiilen energiakäyttö alueittain [muokkaa]
Vuosina 1990-2008 hiilen energiakäyttö maailmassa kasvoi 48 %. Suurinta kasvu oli Kiinassa ja muualla Aasiassa.[2]
| Hiilen energiakäyttö vuosina 1990-2008 (TWh)*[2] | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Alue | 1990 | 1995 | 2000 | 2005 | 2008 | Kasvu % 1990-08 |
| Pohjois-Amerikka | 6 752 | 6 707 | 6 800 | 6 936 | 6 573 | - 3 % |
| EU | 5 244 | 4 237 | 3 736 | 3 655 | 3 591 | - 32 % |
| Venäjä | 2 115 | 1 357 | 1 289 | 1 198 | 1 281 | -39 % |
| Kiina | 6 211 | 7 628 | 7 320 | 12 727 | 16 055 | 159 % |
| Aasia (-Kiina) | 3 515 | 4 067 | 5 036 | 6 300 | 7 408 | 111 % |
| Afrikka | 860 | 984 | 1 044 | 1 171 | 1 282 | 49 % |
| Muut | 1 088 | 775 | 1 434 | 1 550 | 1 736 | 60 % |
| Yhteensä | 25 785 | 25 755 | 26 658 | 33 537 | 38 151 | 48 % |
Suomen hiilivoimalat [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ IAEA
- ↑ a b i siffror 2009 Table for figure 52: Total world use of coal 1990-2008, TWh Energimyndigheten Ruotsi
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Hiilivoima ja ilmastonmuutos
- Hiilitieto.fi Sivuston taustalla Suomen energiayhtiöt
| Käsitteitä: |
Energiansäästö - Hajautettu tuotanto - Kaukolämpö - Lämmöntuotanto - Sähköntuotanto - Säätövoima - Varavoima - Lämpöenergian varastointi - Energian varastointi |
||||
|---|---|---|---|---|---|
| Uusiutumaton energia: |
|
||||
| Uusiutuva energia: |
Aurinkoenergia - Biomassa - Geoterminen - Tuulivoima - Vesivoima |
