Fossiilinen polttoaine

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Polttoaineet
Fysikaalisia perusteita

Aurinko · Auringon säteily
Fotosynteesi · Kasvi · Biomassa
humifikaatio · Fossiloituminen
Palaminen

Fossiiliset polttoaineet

Kivihiili · Maakaasu · Maaöljy
Bensiini · Diesel · Polttoöljy · Turve

Biopolttoaineet

Bioetanoli · Biodiesel · Biokaasu · Puupelletti · Puupolttoaine

Muita käsitteitä

Energiakasvi · Epätavanomainen öljy · Ydinpolttoaine

malline: näytä  keskustele  muokkaa
Fossiiliset polttoaineet ovat Auringon fuusioreaktioiden varastoitunutta energiaa. Niiden kulutus on huomattavassa osassa ihmiskunnan energiataloudessa.
Fossiiliset polttoaineet ovat Auringon fuusioreaktioiden varastoitunutta energiaa. Niiden kulutus on huomattavassa osassa ihmiskunnan energiataloudessa.

Fossiiliset polttoaineet ovat polttoaineita, jotka ovat syntyneet muinaisten eliöiden fossiloituessa. Tärkeimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, kivihiili, maakaasu ja turve (EU, IPCC).[1] Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, tai hyvin hitaasti uusiutuvia, kuten noin 10 000 vuoden ajanjaksolla uusiutuva turve. Fossiilisten polttoaineiden kemiallinen energia on alun perin maapallon alkuaikojen kasvillisuuden keräämää aurinkoenergiaa. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu raaka-aineen polttamiseen, jolloin vapautuu lämpöä. Öljyhuippu ja myöhemmin tuleva maakaasuhuippu sekä vaatimukset vähentää mittavia kasvihuonepäästöjä uhkaavat fossiilisten polttoaineiden tuotantoa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Käyttö

Fossiiliset polttoaineet ovat teollisuusmaiden merkittävin energianlähde. Alla oleva kaavio havainnollistaa fossiilisten polttoaineiden merkitystä suhteessa muihin energianlähteisiin eräissä teollisuusmaissa. Tanska ja Saksa ovat tyypillisempiä teollisuusmaita kuin Suomi ja Ruotsi siinä suhteessa, että Suomessa ja Ruotsissa ydinvoiman, vesivoiman ja biopolttoaineiden käyttö on tavallista merkittävämpiä.

Kuva:Energiantuotanto Suomi Ruotsi Tanska Saksa.png

[muokkaa] Päästöt

Poltettaessa syntyy polttoaineesta riippuen erilaisia savukaasuja, joista yleisin on hiilidioksidi, joka on kasvihuonekaasu. Palaessa vapautuu myös rikkidioksidia, typenoksideja ja lukuisia pienhiukkasia. Rikin ja typen oksidit aiheuttavat vesissä ja maaperässä happamoitumista. Maakaasulla hiilidioksidipäästöt ovat noin kolmanneksen muita fossiilisia polttoaineita matalammat.

Hiilidioksidin poistaminen savukaasuista on mahdollista, joskaan ei hiilidioksidin loppusijoittamisen hankaluuden takia kovinkaan yleistä. Rikin ja typen oksidit pystytään poistamaan erilaisin puhdistusmenetelmin ja polttoprosessia hienosäätämällä. Sähkösuodattimilla voidaan savukaasuista poistaa lähes kaikki pienhiukkaset.

[muokkaa] Lähteet

  1. IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridgen yliopisto Paino, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut