Typen oksidit
Typen oksidit[1] ovat typen ja hapen yhdisteitä eli typen oksideja. Typen ja hapen muodostamia yhdisteitä ovat:
- Typpioksiduuli eli dityppioksidi (N2O), ilokaasu
- Typpioksidi (NO), typpimonoksidi, typpi(II) oksidi (väritön kaasu)
- Dityppitrioksidi (N2O3), typpi(III) oksidi
- Typpidioksidi (NO2) (ruskea kaasu), typpi(IV) oksidi
- Dityppitetraoksidi (N2O4)
- Dityppipentoksidi (N2O5)
Tavallisimmin typen oksideista (NOx) puhuttaessa tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO2). Ne ovat kaasuja, joita esiintyy pieniä määriä ilmakehässä luonnostaankin, mutta pääasiassa ihmisen toiminnan aiheuttamina ilmansaasteina.
Typen oksideja muodostuu helposti korkeissa lämpötiloissa, kuten palamisen yhteydessä ilman typestä ja hapesta. Suurin osa typen oksideista aiheutuu liikenteen päästöistä, mutta huomattava osa vapautuu myös energian tuotannosta kivihiiltä polttamalla sekä teollisuudesta. Typen oksidien pitoisuudet ovat korkeimmillaan keväällä sekä talven pakkaspäivinä. Ruuhkat saattavat lisätä pitoisuuksia isoissa kaupungeissa, oksidien pitoisuudet voivat ylittää jopa 100 ppb lähellä liikennettä.[2] [3] Typenoksidien päästöjä voidaan ehkäistä vaikuttamalla käytettyyn polttotekniikkaan, polttoaineen ominaisuuteen sekä suurissa voimaloissa (Low NOx -poltto) kattilan palamisolosuhteisiin kuten lämpötilaan, ilman määrään ja ilmansyöttöön kattilassa.[4]
Ympäristövaikutukset [muokkaa]
Typen oksidit muodostavat helposti voimakkaita happoja reagoidessaan veden kanssa. Esimerkiksi dityppipentoksidi reagoi veden kanssa muodostaen typpihappoa:
- N2O5 + H2O → 2 HNO3
Myös typpidioksidi reagoi veden kanssa muodostaen sekä typpihappoa että typpihapoketta:
- 2 NO2 + H2O → HNO2 + HNO3
Typen oksidit kuuluvatkin happosateiden aiheuttajiin. Näin ollen ne happamoittavat maaperää, vesistöjä ja vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Ne myös syövyttävät monia materiaaleja.[5]
Typen oksidit edesauttavat haitallisen alailmakehän otsonin muodostumista. Nämä ympäristövaikutukset ovat kuitenkin useimmiten alueellisia.[6]
Terveysvaikutukset [muokkaa]
Typen oksidilla ei ole todettu olevan mutageenisiä tai karsinogeenisia vaikutuksia. Kuitenkin ne ovat voimakkaita hapettimia, jotka vaikuttavat hengitysteiden kudokseen haitaten luonnollisia puhdistus- ja puolustusmekanismeja. Typpidioksidi on ihmisille haitallisin, sillä se tunkeutuu syvälle hengityselimiin, supistaa keuhkoputkia ja lisää hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten siitepölylle tai kylmälle. Erityisen alttiita typen oksidien terveyshaitoille ovat lapset ja hengityselinsairauksista kärsivät sekä mahdollisesti hitsaus- ja polttoleikkaustöissä olevat työntekijät.[7][8][9]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia, s. 202. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
- ↑ http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/301105132254283/$File/Typenoksidit.pdf?OpenElement
- ↑ http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha/ilmakeha_8.html
- ↑ http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/hiilivoimala/typenoksidit.htm
- ↑ http://www.hiilitieto.fi/fi-FI/rikinjatypenoksidit/
- ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_teos=alg&p_artikkeli=alg00326
- ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_teos=alg&p_artikkeli=alg00326
- ↑ http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/6F5F7362-C98A-42D7-9F9F-3DED8E3C8F0B/0/4_10_5_Typen_oksidit.pdf
- ↑ http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/6F5F7362-C98A-42D7-9F9F-3DED8E3C8F0B/0/4_10_5_Typen_oksidit.pdf