Dimeeri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karboksyylihapot muodostavat usein dimeerejä kaasuina.

Dimeeri on yhdiste, joka koostuu kahdesta identtisestä tai samankaltaisesta molekyylistä. Siinä kaksi monomeeriä on liittynyt toisiinsa sidoksella, joka voi olla joko vahva tai heikko.

Orgaanisessa kemiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Disyklopentadieeni on dimeeri, vaikkakaan se ei ole helposti havaittavissa

Molekyyliset dimeerit muodostuvat usein kahden identtisen osan reaktiolla esim.: 2A → A–A. Tässä esimerkissä monomeeri ”A” dimerisoituu muodostaen dimeerin ”A–A”.

Etikkahappo muodostaa dimeerejä kaasuna, sen monomeerit yhdistyvät toisiinsa vetysidoksella. Sopivissa olosuhteissa suurin osa molekyyleistä, joissa on OH-ryhmä, muodostavat dimeerejä, kuten vesi-dimeeri.

Disyklopentadieeni on epäsymmetrinen dimeeri, joka on muodostunut kahdesta syklopentadieeni-molekyylistä Diels–Alder-reaktiossa. Kuumennettaessa se hajoaa retro-Diels–Alder-reaktiossa muodostaen kaksi identtistä monomeeriä:

C10H12 → 2 C5H6

Termiä homodimeeri käytetään, kun molekyylit ovat täysin identtisiä (esim. A–A) ja heterodimeeri kun ne eroavat toisistaan (esim. A–B). Dimerisaatin vastakohtaa sanotaan dissosiaatioksi.

Lääketieteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: D-dimeeri

D-dimeeri on fibriinin hajoamistuote, jota vapautuu verenkiertoon kun fibriinin aiheuttama verihyytymä hajoaa. Sen nimi johtuu siitä, että se sisältää kaksi ristiinlinkittynyttä fibrinogeenin palasta. Se on mitattavissa oleva arvo ja kertoo verihyytymien olemassaolosta.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Adam SS, Key NS, Greenberg CS (March 2009). "D-dimer antigen: current concepts and future prospects". Blood 113 (13): 2878–2887. doi:10.1182/blood-2008-06-165845. PMID 19008457.