Monomeeri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Styreeni on polystyreenin monomeeri. Polymerisaatiossa bentseenirenkaan ulkopuolinen kaksoissidos hajoaa ja muodostuu sidoksia toisiin styreenimolekyyleihin.

Monomeeri (kreik. mono "yksi" ja meros "osa") on pieni molekyyli, joka voi sitoutua kemiallisesti toisiin monomeereihin muodostaen polymeerin.

Esimerkkejä monomeereistä ovat hiilivedyt, kuten muun muassa alkaanit ja alkeenit. Hiilivetymonomeerit, esimerkiksi styreeni ja eteeni muodostavat polymeerejä polystyreenin ja polyeteenin valmistuksessa.

Aminohapot ovat luonnollisia monomeerejä ja polymerisoituvat muodostaen proteiineja. Glukoosimonomeerit voivat myös polymerisoitua, muodostaen tärkkelystä, amylopektiinejä ja glykogeenia. Tämä polymerisaatioreaktio tunnetaan dehydrauksena tai kondensaatioreaktiona, jossa vetyatomi ja hydroksyyliryhmä (-OH) muodostavat vettä ja happimolekyylisidoksia jokaisen monomeerin väliin.

Polymeerit voidaan nimetä niiden monomeerien lukumäärän mukaan numeerisia etuliitteitä käyttäen. Mikä tahansa monomeeriyksiköiden luku voidaan osoittaa sopivalla etuliitteellä: esimerkiksi dekameeri on joko 10-yksikköinen monomeeriketju tai polymeeri.