Glykogeeni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Glykogeenin rakentuminen glukoosimolekyyleistä.

Glykogeeni on eläinten varastohiilihydraatti samaan tapaan kuin tärkkelys on kasveilla. Se on pitkäketjuinen ja monihaarainen[1] polysakkaridi[1], joka rakentuu yksinomaan glukoosimolekyyleistä. Glykogeenin synteesiä glukoosimolekyyleistä (ts. glykogeneesiä) aktivoi insuliini. Glykogeenia muodostuu pääasiassa maksa- ja lihassoluissa. Maksasolut ylläpitävät veren glukoosipitoisuutta glykogeenivarastojensa avulla, mutta lihassolut eivät vapauta glykogeenia verenkiertoon, vaan käyttävät niitä omaan energiantuotantoonsa lihastoiminnan aikana. Glykogeeni hajoaa takaisin glukoosiksi reaktiosarjassa, jota kutsutaan glykogenolyysiksi. Haiman tuottama glukagoni edistää glykogenolyysiä maksassa ja lisämunuaisten adrenaliini taas sekä maksassa että lihaksissa.

Glykogeenin CAS-numero on 9005-79-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.