Glykogeeni

Wikipedia

Glykogeeni on eläinten varastohiilihydraatti samaan tapaan kuin tärkkelys on kasveilla. Se on pitkäketjuinen ja monihaarainen^[1] polysakkaridi^[1], joka rakentuu yksinomaan glukoosimolekyyleistä. Glykogeenin synteesiä glukoosimolekyyleistä (ts. glykogeneesiä) aktivoi insuliini. Glykogeenia muodostuu pääasiassa maksa- ja lihassoluissa. Maksasolut ylläpitävät veren glukoosipitoisuutta glykogeenivarastojensa avulla, mutta lihassolut eivät vapauta glykogeenia verenkiertoon, vaan käyttävät niitä omaan energiantuotantoonsa lihastoiminnan aikana. Glykogeeni hajoaa takaisin glukoosiksi reaktiosarjassa, jota kutsutaan glykogenolyysiksi. Haiman tuottama glukagoni edistää glykogenolyysiä maksassa ja lisämunuaisten adrenaliini taas sekä maksassa että lihaksissa.

[muokkaa] Lähteet

n • k • m Biomolekyylit
Peptidit | Aminohapot | Nukleiinihapot | Hiilihydraatit | Lipidit | Terpenoidi | Karotenoidit | Tetrapyrrolit | Entsyymikofaktorit | Steroidit | Flavonoidit | Alkaloidit | Polyketidit
Analogues of nucleic acids:	Hiilihydraattien muodot	Analogues of nucleic acids:
Pääjoukko:	Aldoosi | Ketoosi | Pyranoosi | Furanoosi
Geometria:	Pentoosi | Heksoosi | Heptoosi | Sykloheksaanikonformaatio | Anomeeri | Mutarotaatio
Suuri/pieni:	Glyseraldehydi | Dihydroksiasetoni | Erytroosi | Trioosi | Erytruloosi | Sedoheptuloosi
Pentoosit:	Riboosi | Arabinoosi | Ksyloosi | Lyksoosi | Ribuloosi | Ksyluloosi
Heksoosit:	Glukoosi | Galaktoosi | Mannoosi | Guloosi | Idoosi | Taloosi | Alloosi | Altroosi | Fruktoosi | Sorboosi | Tagatoosi | Psikoosi | Fukoosi | Ramnoosi
Disakkaridit:	Sakkaroosi | Laktoosi | Trehaloosi | Maltoosi
Polymeerit:	Glykogeeni | Tärkkelys | Selluloosa | Kitiini | Amyloosi | Amylopektiini | Stakyoosi | Inuliini | Dekstriini
Glykosaminoglykaanit:	Hepariini | Kondroitiinisulfaatti | Hyaluronaani | Heparaanisulfaatti | Dermataanisulfaatti | Kerataanisulfaatti
Aminoglykosidit:	Kanamysiini | Streptomysiini | Tobramysiini | Neomysiini | Paromomysiini | Apramysiini | Gentamysiini | Netilmysiini | Amikasiini

Tämä biokemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.