Paasto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pieter Bruegel: "Paaston ja karnevaalin taistelu"

Paasto on tauon pitämistä kiinteän ruoan nauttimisesta eli luopumista ravinnosta. Joskus myös nesteestä, tai joissain tapauksissa vain joistain ruokaryhmistä, yleensä etenkin lihan syömisestä. Paaston syyt voivat olla hengellisiä eli uskontoon liittyviä tai pelkästään terveydellisiä.

Paasto uskonnoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonnollisista syistä paastoamista on harjoitettu ikiaikoja. Paasto esiintyy useissa uskonnoissa, osin itsenäisenä uskonnonharjoituksena (surun, tuskan, rakkauden ja nöyrtymyksen osoituksena), osin valmistautumisena tärkeisiin uskonnollisiin menoihin. Paasto mainitaan Koraanissa, Upanishadeissa, ja Raamatussa sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa.

Hindulaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hindulaisuudessa uskonnollista paastoa harjoitetaan ekadasina (jokaisen Kuun puolijakson yhdentenätoista päivänä). Jotkut paastoavat myös täydenkuun aikaan.[1] Tiukasti noudatettuna paaston aikana ei nautita ruokaa eikä juomaa ja paasto alkaa edellisen päivän auringonlaskusta seuraavan päivän auringonnousuun.

Buddhalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buddhalaisuudessa ei ole varsinaista paastoa. Joidenkin koulukuntien luostareissa syödään vain yksi ateria päivässä, ja keskipäivän jälkeen ei syödä mitään. Suurempina juhlapäivinä näitä suuntauksia seuraavat maallikot eivät syö keskipäivän jälkeen. Tarkoituksena on vapauttaa koko iltapäivä uskonnon harjoittamiseen.

Islamilaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Saum

Islamilaisuudessa paastotaan Ramadan-kuun päivinä auringonnoususta auringonlaskuun. Ramadan-paasto on yksi islamin viidestä pilarista eli yksi tärkeimmistä tavoista harjoittaa uskontoa. Paastoamalla muslimi tulee lähemmäksi jumalaansa luopumalla asioista, joista hän nauttii, kuten ruoka, juoma ja seksi. Tämä tuo esille hänen vakaan omistautumisensa Jumalalle. Uskovainen tietää, että Jumala rakastaa häntä, koska tämä on valmis luopumaan maallisista nautinnoistaan Jumalan vuoksi.

Muslimit uskovat, että paastoaminen on muutakin kuin kieltäytymistä ruoasta ja juomasta. Se tarkoittaa myös pidättäytymistä valheellisista sanoista ja teoista, sopimattomista puheista, riitelystä ja tappelusta. Paasto siis auttaa kehittämään hyvää käytöstä. Paasto opettaa myös veljeyden ja solidaarisuuden tunteen, kun muslimi kokee, miltä hänen nälässä ja puutteessa elävästä veljestään tuntuu.

Juutalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaiset paastoavat seitsemänä juutalaisen kalenterin päivänä, joista viittä pidetään pienempinä paaston päivinä. Juutalaisuuden pyhin päivä, jom kippur on yksi juutalaisten tärkeimmistä paastopäivästä.[2]

Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paastoa harjoitetaan monissa kristillisissä suuntauksissa. Alun perin kristillisessä kirkossa paastottiin keskiviikkoisin ja perjantaisin ja 300-luvulta lähtien 40 päivää ennen pääsiäistä, mikä on edelleen tapana varsinkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Tästä paastosta ovat myös luterilaisen kirkon kirkkovuoden viisi paastonaikaista sunnuntaita edelleen muistona. Jotkut kristilliset suuntaukset eivät harjoita paastoa, koska pitävät sitä ulkoisena.

Ortodoksinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksisessa kirkossa paasto merkitsee pidättäytymistä tietyistä ruoista ja myös toisten ihmisten loukkaamisesta sanoin ja teoin. Se merkitsee myös erottautumista sellaisista tottumuksista tai taipumuksista, jotka erottavat ihmisen Jumalasta. Paastoa harjoitetaan henkisen kasvun vuoksi eli pyrkimyksenä on saavuttaa sen avulla Jumalan kaltaisuus. Paastoa käytetään myös valmistauduttaessa suureen kirkolliseen juhlaan.

Ortodoksisessa kirkossa on neljä suurempaa ja pidempää paastoaikaa:[3]

Viikonpäivistä keskiviikko ja perjantai ovat paastopäiviä ortodoksisessa kirkossa. Lisäksi vuoden aikana on joitakin muitakin erillisiä paastopäiviä.

Katolinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisille paasto tarkoittaa päiviä, jolloin uskovaisen on kirkon mukaan vähennettävä päivittäinen syömisensä yhteen täyteen ateriaan ja kahteen pieneen ateriaan erotuksena abstinenssista, joka tarkoittaa lihasta kieltäytymistä perjantaisin erityisesti pääsiäisen edellä.[4]

Paaston yleiset säännöt ovat seuraavat:

  • Kaikkien yli 14-vuotiaiden pitää pidättäytyä lihasta tuhkakeskiviikkona ja pitkäperjantaina.
  • Paasto koskee kaikkia 18—59-vuotiaita tuhkakeskiviikosta pitkäänperjantaihin, kaikkia sunnuntaita lukuunottamatta. Aterioiden välillä ei saa syödä kiinteitä ruokia.
  • Paasto ja abstinenssi eivät koske niitä, joiden terveyteen tai työhön se vaikuttaisi huonosti

Aikaisemmin tuhkakeskiviikko ja sitä seuraavat perjantait ja lauantait pääsiäiseen asti olivat paaston ja abstinenssin päiviä, ja muitä päiviä koski paasto ilman abstinenssia.

Protestantismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonpuhdistajat arvostelivat paastoa ulkoisena toimintana, jolla ei voinut saavuttaa pelastusta, eivätkä eurooppalaiset protestantit usein vietä paastoa ainakaan uskonnollisista syistä.lähde?

Paasto terveyssyistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paastoaminen terveyssyistä on kasvava suuntaus, vaikka toisaalta paaston lääketieteelliset hyödyt ja haitat tunnetaan huonosti. Paastoa perustellaan usein sen positiivisilla vaikutuksilla suoliston toimintaan. Joillekin ihmisille paasto on osa painonhallintaa, vaikka pysyvä laihtuminen edellyttää pysyvää muutosta elintavoissa. Alle 15-vuotiaiden tai yli 70-vuotiaiden ei suositella harrastavan paastoa.[5]

Paasto saattaa liittyä valmistautumiseen muihin lääketieteellisiin toimenpiteisiin. Paastoa edellytetään potilailta ennen anestesiaa ja monia lääketieteellisiä kokeita.[6]


Paaston fysiologiset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paaston aikana nälkiintyvä elimistö käyttää energialähteinään aluksi maksan glykogeenivarastoja, jotka riittävät korkeintaan pariksi päiväksi energialähteenä. Tämän jälkeen alkaa glukoosin muodostus uudelleen valkuaisaineiden aminohapoista sekä maitohapoista ja rasvojen glyserolista. Pääasiallisesti kuitenkin vararavintona on elimistön rasva. Kun paasto jatkuu pidempään, keho alkaa ensin tuottaa hermostoa varten ketoniyhdisteitä rasvasta ja lopulta keho alkaa hajottaa lihasten proteiinia energianlähteeksi.

Juomat paaston aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveydellisistä syistä pidettävät paastot ovat joko vesi-, mehu- tai liemipaastoja. Vesipaasto on näistä rankin ja elimistö kestää sitä hyvinvoivana vain muutaman päivän. Mehu- ja liemipaastoissa elimistö saa jonkin verran sokereita sekä pieniä määriä muita ravintoaineita. Mehu- tai liemipaasto sisältää korkeintaan 1000—1500 kilojoulea (n. 240-360 kilokaloria) energiaa.

Pätkäpaasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pätkäpaasto eli jaksottainen paastoaminen tapahtuu varaamalla vuorokaudesta tietty aika paastoamiselle ja tietty aika syömiselle (niin sanottu "syömisikkuna"). Yleisin jaksotus on paastota yö ja aamu, ja syödä iltapäivällä ja illalla. Vuoropäivin paastoamisessa syödään kahden vuorokauden aikana vain yhden 12-tuntisen jakson aikana. Pätkäpaaston kannattajien mukaan pätkäpaasto on ihmiselle evoluutiohistoriallisesti luonnollisin syömisen jaksotusmuoto ja sillä voi olla erilaisia hyödyllisiä vaikutuksia terveyteen.[7] Osittainen paastoaminen siten, että ruokaympyrän ravintoaineellinen ja ravitsemuksellinen päivittäinen energiasuositus ei täyty, ei vaikuta ainoastaan rasva-aineenvaihduntaan eli rasvojen käyttöön elimistöstä energiaksi, vaan myöskin vähentää ja heikentää yleistä vireyttä.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fasting On Purnima Hindu Customs
  2. Jom kippur -paasto alkaa auringon laskiessa Kotimaa 7.10.2011
  3. / Ortodoksiset paastoajat / Ortodoksi.net
  4. Fasting and Abstinence Catholic Online
  5. Kenelle paasto ei sovi Kookas
  6. Valmistaudu huolella Hyvä Terveys
  7. Mitä on pätkäpaasto? pätkäpaasto.fi. Viitattu 16.12.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]