Islamin viisi peruspilaria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Islamin viisi peruspilaria ovat uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus. Muslimille nämä velvollisuudet korostuvat enemmän kuin uskonkappaleet. Islamin opille ei selvää määrittelijää ja eri oppineilla on eri kantoja, joten uskonnolla on runsaasti opillista väljyyttä. Silti perusopinkappaleisiin ei suhtauduta mitenkään väljästi tai välinpitämättömästi.[1]

Uskonnolliset velvollisuudet sitovat täysi-ikäisiä ja täysivaltaisia muslimeita – niin miehiä kuin naisiakin. Alaikäisten ja holhouksenalaisten ei tarvitse noudattaa näitä velvollisuuksia. Lisäksi täysivaltaisten ei tarvitse suorittaa velvollisuutta mikäli hän on sairas tai liian köyhä suorittamaan esimerkiksi pyhiinvaellusta tai antamaan almuja.[1]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koraanissa ei varsinaisesti kerrota viidestä peruspilarista vaikkakin mainitaan kaikki velvollisuudet. Varsinaisiksi peruspilareiksi näistä velvollisuuksista rakennettiin hadith perimätietokirjoituksien pohjalta, joista merkittävämpiä kirjoittajia olivat Al-Bukhari ja Muslim.[2]

»Islam on rakennettu viidelle peruspilarille: todistus, ettei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammad on Jumalan Lähettiläs, rukousten suoritus, almuveron maksu, pyhiinvaellus Huoneeseen ja paasto ramadan-kuussa.»
(Sahih Muslim 001:0020)

Toisessa hadithissa vihjataan, että pilarit ovat väylä itse Paratiisiin. Näitä pilareita noudatetaan keinona päästä lähelle Jumalaa. Jumalan palveleminen, ibada, ei rajoitu rituaalien ja lakien noudattamiseen. Islamin mystinen suuntaus sufilaisuus kuvailee ulkoisten rituaalien symboloivan sisäistä matkaa kohti Jumalaa, äärimmäistä ja ainoaa todellisuutta.[2]

Šiialaisuuden pilarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnalaisuudessa auktoriteetti on periaatteessa teksteillä, kun vastaavasti šiialaisuudessa auktoriteetti on imaami. Hänellä on suora yhteys Jumalaan ja toimii Koraanin todellisen merkityksen tulkitsijana. Toisaalta tätä asiaa lievittää suurimman haaran, kaksitoistašiialaisuuden, käsitys siitä, että viimeinen imaami on kätkeytynyt.[1]

Šiialaisille uskon pilareina toimii kymmenen "uskon haaraa", jotka ovat:

  1. Salat rukous. Viisi rukoiluhetkeä päivittäin.
  2. Saum, paasto. Ramadanin aikana tulee paastota auringon noususta auringon laskuun.
  3. Hadž, pyhiinvaellus. Muslimin tulee ainakin kerran elämässään matkustaa pyhiinvaellukselle Mekkaan, jos hän vain kykenee siihen.
  4. Zakat, almut. Yleensä osa omaisuudesta vuosittain, jaetaan köyhille.
  5. Khums, Tulovero, viidenneksen vero
  6. Jihad Taistelu päästäkseen lähemmäs Jumalaa. Jihad al-akbar on suuri taistelu itseänsä vastaan ja se on elämän läpi kulkeva pysyvä kamppailu. Pieni jihad on sota jossa taistellaan hyökkäyksen kohteena puolustaen islamia.
  7. Amr bil-ma’ruf, kehottaa hyvään.
  8. Nahi an al-munkar, kieltää pahasta.
  9. Tawalla, talonväen (Ahl al-bait) rakastaminen.
  10. Tabarra, olla olematta tekemisissä talonväen (Ahl al-bait) vihollisten kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 108–110
  2. a b Siddiqui, Kuinka Koraania luetaan, sivut 84–85