Allah

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Allāh (arab. الله‎, al-Ilāh Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) on arabian kielen sana, joka tarkoittaa jumalaa. Muissa kielissä, esimerkiksi suomessa, sanalla viitataan usein erityisesti islamilaiseen käsitykseen Jumalasta. Suomen kielessä on perusteltua käyttää suomenkielistä sanaa Jumala, koska Allah ei ole erisnimi.

Sanassa al- on määräinen artikkeli ja varsinainen sanavartalo ilāh merkitsee yleisesti jumalaa. Ilāh on sukua heprean kielen Jumalaa tarkoittavalle sanalle Elohim. ”Allah” voidaan siis kääntää ”se yksi Jumala.”

Islamin käsitys Jumalasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islaminuskossa Jumala loi ihmisen ja Jumalan luokse koko ihmiskunta palaa. Koraani oli profeettaketjun viimeinen ilmoitus, jonka avulla Hän puuttui ihmiskunnan historiaan. Jumala ilmestyi Koraanin kautta, mutta silti Hän pysyi täysin tuntemattomana. Koraanin ydinsanoma on Jumalan ykseys, tauhid.[1] Islaminuskossa elämä on merkityksetöntä mikäli se ei suuntaudu Jumalaan ja kuolemanjälkeiseen elämään. Uskosta Jumalaan seuraa usko rangaistukseen tai palkitsemiseen tuonpuoleisessa.[2]

Jumala on ilmoittanut itsensä ihmiskunnalle historian saatossa profeettojen ja pyhien kirjojen avulla. Aikaisempiin profeettoihin, kuten Abrahamiin, Nooaan ja Jeesukseen, viitataan Koraanissa toistuvasti. Islaminuskossa Abraham oli Arabiassa elänyt uskonperustaja, joka harjoitti alkumonoteismia, hanif. Kukin profeetta hänen jälkeensä vahvisti Jumalan ylintä valtaa kautta historian.[3]

Koraani antaa Jumalan eri ominaisuuksille 99 nimeä, mutta ne kaikki edellyttävät, että Jumala on yksi ja tuntematon. Koraanissa kuvaillaan jatkuvasti Jumalan ykseyttä, anteliaisuutta ja armoa. Monoteismi on ehdotonta, sillä juuri Jumala on antanut elämän ja herättää ihmisen kuolleista. Jumala on Armollinen, al-Rahman. Vastineeksi armosta Jumala tahtoo tunnustuksen ettei ole ketään Hänen kaltaistaan. Jumalan rakkauden teema ei ole Koraanissa niin vahva kuin armeliaisuus. Jumala on Rakastava, al-Wadud. Jumala rakastaa vastatakseen ihmisen kunnioitukseen.[4]

Yhteen Jumalaan uskovat ja hänen tahtoonsa alistuvat saavat palkkion Paratiisissa kuoleman jälkeen. Koraani ilmaisee Jumalan kaikkivoipuuden, mutta myös sallii ihmisen vapaan tahdon. Jumalan vertaaminen ihmisiin on kiellettyä samaistumisen pelosta. Ibn Arabi tulkitsi islamilaista uskontunnustusta ”La ilaaha illa-Allah” siten, että Allah on kaikki ja kaikki on Allah; että ainoa olevainen on Allah. Tätä suufilaista kaikkijumalista käsitystä eivät sunnalaiset täysin hyväksy.

Allah vai Jumala?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korutekstauksella arabiankielen sana Allah.

Allah-sana jätetään usein kääntämättä kun sillä viitataan islamin käsitykseen jumalasta. Arabian kielen Allah-sana voidaan kuitenkin kääntää suoraan Jumala-sanaksi, koska Allah ei ole erisnimi. Arabian kielessä Allah-sanaa käytetään aina viittaamaan myös juutalaisuuden ja kristinuskon Jumalaan.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siddiqui, Mona: Kuinka Koraania luetaan. (How to Read the Qur’an, 2007.) Suomentanut Petri Stenman. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-984-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siddiqui 2007, s. 28–34.
  2. Siddiqui 2007, s. 36.
  3. Siddiqui 2007, s. 34–35.
  4. Siddiqui 2007, s. 39–50.
  5. Hämeen-Anttila, Jaakko: Islam: Taskusanakirja, s. 11. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]